8 miljardia euroa on aika paljon siitä, että mänty ei suostu kasvamaan – jos se olisi totta

Miten Suomen valtio voi sitoutua sopimuksiin, joiden noudattamisessa sillä ei ole täyttä vaikutusvaltaa? kysyy Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen.

22.12.2022 12:33

Aamulehti

Onko siis ihan oikeasti totta, että joku suomalainen poliitikko tai viranhaltija on pistänyt EU-riennoissa nimensä paperiin, jossa Suomi sitoutuu teoreettisesti maksamaan jopa 8 miljardia euroa siitä hyvästä, ettei mäntypuu suostu kasvamaan luonnossamme sitä vauhtia kuin on ennustettu?

Keskiviikon uutinen Suomen hiilinielujen tilasta on yhtä aikaa huolestuttava, pöyristyttävä ja erittäin sekava.

En pysty mitenkään ymmärtämään, miten Suomen hallitus ja valtio ovat voineet sitoutua sopimuksiin, joiden noudattamiseen niillä ei ole täyttä vaikutusvaltaa.

Ei valtio voi yksin vaikuttaa siihen, miten puukauppaa käydään. Suomen ja suomalaisten hyvinvointi on rakennettu yli sadan vuoden ajan metsäteollisuuden ympärille. Yksityisellä maanomistajalla pitää olla oikeus päättää, mitä metsällään ja maillaan tekee – lainsäädännön rajoissa tietenkin. Samaan aikaan Suomeen rakennetaan miljardeilla uusia sellu- ja kartonkitehtaita. Luuleeko joku, että ne toimivat ja tuottavat ilman kotimaisesta metsästä tulevaa raaka-ainetta?

Jos Suomen kansalaiset halutaan sitouttaa tärkeisiin ja välttämättömiin ilmastotavoitteisiin, tämä on kyllä täysin väärä tapa.

Julkisuudessa on esitetty muun muassa Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen suulla, että Suomi voisi joutua ostamaan uusia nieluyksiköitä muilta EU-mailta jopa 8 miljardilla eurolla, jos omat päästötavoitteet eivät täyty tai hiilinieluja ei saada lisättyä.

Torstaina Maa- ja metsätalousministeriöstä saatujen uusimpien tietojen perusteella kansalaisten pelottelu on ennenaikaista. Ensinnäkin EU:n maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskeva asetus on vasta valmistumassa. Lisäksi sen odotetaan olevan niin kryptinen, että ministeriössäkin ollaan sen kanssa varmaan aluksi sormi suussa, ja kolmanneksi on täysin spekulatiivista ja ennenaikaista arvioida, kuinka paljon päästöoikeuksia aikanaan markkinoille vapautuu, jos vapautuu ja mikä niiden hinta olisi puhumattakaan siitä, millaisia sanktioita EU voisi langettaa niille jäsenmaille, jotka eivät tavoitteissa pysy.

Vaikka Länsi-Euroopan metsäisin maa on kaikesta päätellen luovuttamassa ainakin osin päätöksenteon metsiensä kohtalosta EU:lle, miljardikustannuksilla pelottelu tässä vaiheessa on paitsi ennenaikaista myös vastuutonta.

Täydennys 22.12. kello 16.40: Juttua on kauttaaltaan muutettu ja täydennetty torstaina Maa- ja metsätalousministeriöstä saatujen uusien tietojen perusteella.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut