Suomessa on valtavat varastot, joista energiaa riittää kuukausikaupalla – nyt niihin saatetaan joutua kajoamaan ensi kertaa vuosikymmeniin

Suomessa on viiden kuukauden normaalikäyttöä vastaavat fossiilisten polttoaineiden varastot. Ne koostuvat Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämistä valtion varmuusvarastoista ja yritysten velvoitevarastoista.

Huoltovarmuuskeskuksen johtava asiantuntija Pia Oesch kuvattiin Tampereella lokakuussa.

16.12.2022 6:00 | Päivitetty 16.12.2022 7:25

Aamulehti

Varastoituna on öljytuotteita, kivihiiltä ja kaasua, mutta kaasua on vain rajallisesti. Kaasun käyttöä voidaan kuitenkin korvata öljyllä, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen johtava asiantuntija Pia Oesch.

Uutena on tullut turpeen varmuusvarasto. Lisäksi tällä hetkellä valmistellaan puun varastointia. ”Vaikka puu on pääosin kotimainen energialähde, sen tuonti on uusiutuvien energialähteiden edistämisen myötä kasvanut. Puun käyttö on niin merkittävää, että myös sen saatavuuteen on varauduttava.”

Lue lisää: Suomi on kerännyt valtavan turvevaraston hyisen talven varalle – Huoltovarmuus­keskuksen energiajohtaja kertoo nyt tulevaisuuden pahimman uhkakuvan ja parhaan skenaarion

Kaasun vähyys johtuu siitä, ettei Suomen maaperässä ole mahdollista varastoida sitä. Lähin maanalainen maakaasuvarasto sijaitsee Oeschin mukaan Latviassa. ”Siksi varastot ovat lähinnä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaaleja.”

Tuontiterminaaleja on tällä hetkellä Torniossa, Porissa ja Haminassa, jossa käyttö aloitettiin lokakuussa. Neljäs merkittävä ja muita isompi tuontiterminaali tulee terminaalilaivan muodossa Inkooseen.

Lue lisää: Suomi ja Viro sopivat LNG-laivaterminaalin sijoittamisesta Inkooseen

Miten todennäköisesti energiavarasto joudutaan ottamaan käyttöön?

”On se todennäköisempää kuin vuosikymmeniin.”

Oeschin mukaan erityisesti öljyn varmuusvaraston käyttöönottoharjoituksia on ylläpidetty. On varauduttu, että kriisitilanteessa varasto joudutaan ottamaan käyttöön.

Mikä?

Huoltovarmuuskeskus

Tehtävänä on huolehtia yhdessä yrityselämän, kolmannen sektorin ja viranomaisten kanssa siitä, että yhteiskunta toimii myös kriisitilanteissa ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä.

Keskus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

Sähköntuotanto turvattu?

Sähkön tuotanto perustuu Suomessa eri energialähteisiin, joista tärkeimmät ovat ydin-, vesi- ja tuulivoima sekä lämpövoima, jossa käytetään kivihiiltä, maakaasua, puupolttoaineita ja turvetta.

Voidaanko Huoltovarmuuskeskuksen varastoilla turvata sähköntuotanto Suomessa?

”Turve on pääasiassa tarkoitettu lämpöhuoltoon, jos kaukolämmön jatkuvuus olisi vaarantumassa. Turvevarasto on sen verran rajallinen.”

"Öljy- ja kivihiilivarastoilla voidaan kyllä turvata energiatuotantoa, joka on sitten lämpöä tai sähköä.”

Eli onko vaarana, että sähköntuotanto voisi jossain kohtaa keskeytyä? Oeschin mukaan ei ole periaatteessa, mutta osa esimerkiksi kaasukäyttöisistä voimalaitoksista ei välttämättä pysty käyttämään öljyä korvaavana polttoaineena. Hyötysuhdekaan ei ole vastaava kuin kaasulla.

”Joka tapauksessa se vaikuttaisi kykyyn tuottaa sähköä, jos jouduttaisiin tilanteeseen, jossa kaasua ei olisi saatavilla.”

Lue lisää: Tässä tilanteessa laajat sähkökatkot toteutuvat: Tampereen Sähköverkon johtaja antaa nyt oman arvionsa

Talven suurin vaikeus

Oeschin mukaan sähköntuotanto on Suomessa kohtuullisella mallilla. Niukkuutta polttoaineista kuitenkin on. ”Venäjän aloittama hyökkäyssota tuli nopeasti päälle. Tässä on ollut reilu puoli vuotta aikaa varautua polttoaineiden osalta talveen, kyllähän se haastetta on monessa luonut polttoaineiden hankinnan osalta ja heijastuu sähköntuotantokykyyn.”

Lisäksi Suomessa on ollut joulukuussa kylmempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, joten kunnon talvikin tuli Oeschin mukaan odotettua aiemmin. Sähkön riittävyyttä seurataan nyt tarkkaan. Sähköntuotanto ja se, miten se vastaa joka hetki tarpeeseen, on Oeschin mukaan tämän ja seuraavan talven suurin murhe.

”Sähköä ei voi varastoida mihinkään. Tämä on selkeästi se haaste yhteiskunnan sähköistyessä, kun kaikki toiminnot liikenne ja teollisuus mukaan lukien sähköistyvät.”

Sota oli oppitunti

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tehty lisävarautuminen on ollut Oeschin mukaan helppo toteuttaa. Markkinoilta on hankittu lisää polttoainetta varastoon.

”Ei olla lähdetty niin huonosta asemasta, että olisi tarvinnut tehdä valtavia hankintoja. Enemmänkin se on ollut sellaista painotuksen tarkentamista.”

Esimerkiksi varautumista öljytuotteissa tarkennettiin. Talvidieselin osuutta lisättiin, sillä se on nimenomaan Suomen leveysasteille ja kylmiin ilmastoihin kaikista laajakäyttöisin öljytuotteista.

Ukrainan sodasta on Oeschin mukaan kuitenkin opittu. Viimeisten vuosikymmenten aikana varmuusvarastoja on sopeutettu vähäisempään tarpeeseen. Vuonna 2010 Suomessa oli noin kymmentä kuukautta vastaavat varastot.

”Siinä oli pitkä rauhan aika, eikä meillä ole ollut erityistä kriisiä 1970-luvun alun öljykriisin. Se sai aikaan sellaista osittaista luopumista varautumisesta, mikä meillä vielä vuosituhannen alussa oli.”

Nyt Oeschin mukaan on opittu, ettei missään nimessä kannata olla ainakaan vähäisempää varautumista.

Nyt parhaillaan käsitellään valtioneuvoston huoltovarmuusselontekoa, jossa eduskunnalle määritellään keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Huoltovarmuusselonteko annetaan nyt ensimmäisen kerran.

”Tulee poliittinen linja, mikä jatkossa on varautumisen taso. Se on hyvin merkittävä valmistelu, ja erityisesti huoltovarmuusselontekoa seuraava valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, jossa linjataan, mihin ja miten Suomi jatkossa varautuu energiahuoltovarmuudessa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut