Moni opettaja eläköityy nyt hyväkuntoisena ja palaa pian takaisin töihin – Yksi heistä on ylöjärveläinen Hannele Rantanen

Vuonna 2016 eläkkeelle jäänyt Hannele Rantanen, 66, on työskennellyt Siivikkalan koulussa sijaisena vuodesta 2017. Sijaisten tarve on suuri. Yksi syy on opettajien sairauspoissaolojen määrän raju kasvu.

Ylöjärveläinen Hannele Rantanen, 66, työskentelee Ylöjärvellä sijaitsevassa Siivikkalan koulussa resurssiopettajana, vaikka on jäänyt eläkkeelle jo vuonna 2016. Rantanen on tehnyt pidempiä opettajan sijaisuuksia syksystä 2017 saakka. Hän kertoo tekevänsä sijaisuuksia, sillä nauttii opettamisesta mukavassa ympäristössä.

11.12.2022 7:00

Aamulehti, Ylöjärvi

Ylöjärveläinen opettaja Hannele Rantanen, 66, voisi viettää leppoisia eläkepäiviä. Hän kuitenkin palasi sijaisopettajaksi runsas vuosi sen jälkeen, kun Ylöjärven Siivikkalan koulun rehtori oli kukittanut hänet eläkkeelle keväällä 2016.

Rantanen ei ole ainoa jo eläkkeelle siirtynyt opettaja, joka on palannut takaisin työn pariin.

Kevan marraskuun lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2020 joka neljäs eli 24 prosenttia alle 68-vuotiaista eläkettä saavista opettajista työskenteli opetustyössä vanhuuseläkkeen rinnalla. Opetusalaa enemmän työskenneltiin ainoastaan hoitoalalla, jossa vastaava luku oli 26 prosenttia.

Vuosina 1989–1999 perusopetuksen opettajat saivat valita 60 vuoden eläkeiän. Lakimuutoksen takia vuosi 2017 oli viimeinen, jolloin alhaisempi eläkeikä oli mahdollinen.

Rantanen kertoo, että jo ennen eläköitymistä hän oli päättänyt jatkaa työntekoa sijaisuuksina. ”Lähtiessäni kyllä sanoin rehtorille, että älä soita vielä syyskuussa, sillä haluan kokea Lapin ruskan, kun se viimein on mahdollista”, Rantanen muistelee.

Keväällä 2017 Rantanen palasi sijaiseksi tuttuun ympäristöön Siivikkalan kouluun. Hän kertoo, että syynä olivat opettamisen ilo sekä työyhteisö, jonka osaksi on joka kerta mukava tulla. ”Saan työstä toki palkkaakin, jonka käytän sitten johonkin ylimääräiseen, sellaisiin asioihin, joita pelkkä eläke ei välttämättä mahdollistaisi”, Rantanen sanoo.

Hannele Rantanen kertoo aikovansa jatkaa sijaisuuksien tekemistä vielä vuoden verran ennen kuin hän jää kokonaan eläkkeelle. Aamulehti tapasi resurssiopettajana Siivikkalan koulussa työskentelevän Rantasen opetustyön lomassa keskiviikkona 7. joulukuuta.

Alan vetovoima heikentynyt

Arki kouluissa on muuttunut vuosien aikana entistä kuormittavammaksi. Rantanen kertoo, että vaikka suurin osa työpäivistä on hyviä ja mukavia, välillä vastaan tulee myös hetkiä, jolloin hän toivoisi nauttivansa ainoastaan eläkepäivistä. ”En koskaan lähtisi kotiin kesken työpäivän, mutta pari kertaa olen katsonut parkkipaikan suuntaan ja todennut, että siellä se auto on ja avaimet taskussa.”

Rantanen kertoo, että kaikki ylimääräiset työt, joita opettajille on vuosien aikana kasaantunut, ovat yksi syy kuormittumiseen ja alan vetovoiman heikkenemiseen. ”Työmäärää kasvattaa esimerkiksi monenlainen yhteydenpito ja kirjaaminen. Kuormitusta lisäävät myös mahdollisesti kohdalle osuvat haastavat tilanteet oppilaiden ja kotien kanssa”, hän kertoo.

Rantanen pitää ongelmallisena myös sitä, että osa oppitunneista käytetään esimerkiksi monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin ja valinnaisiin kursseihin. "Kun aikaa perustaitojen opettamiseen jää liian vähän, opettaja voi kokea riittämättömyyden tunnetta ja väsyy.”

Kuka?

Hannele Rantanen

Ikä 66 vuotta.

Asuu Ylöjärven Metsäkylässä.

Aloitti opettajana Siivikkalan koulussa vuonna 1993 ja jäi eläkkeelle koulusta 60-vuotiaana vuonna 2016.

Palasi sijaisopettajaksi Siivikkalan kouluun vuonna 2017. Työskentelee tällä hetkellä resurssiopettajana ykkösluokkalaisilla.

Arvioi jatkavansa opettajan sijaisuuksia vielä noin vuoden verran.

Myös Rantasen eläkkeellä oleva opettajapuoliso tekee opettajan sijaisuuksia.

Rantasen lempioppiaineita ovat kädentaidot, kuvaamataito ja käsityöt.

Rantasen suosikkiruoka on koulussa jauhelihaperunasoselaatikko.

Kertoo hauskimmaksi koulumuistokseen retken lasten ja kollegoiden kanssa Siivikkalan Nutturanniemeen. Hyviä muistoja on myös leirikouluista.

Rantasen mukaan parasta Siivikkalan koulussa ovat yhteisöllisyys, kannustava ilmapiiri sekä arjen pienet hyväntuuliset jekut ja jutut.

Sijaisina yhä enemmän eläkeläisiä

Tampereen perusopetuksen johtaja Kristiina Järvelä sanoo, että vaikka kyseessä ei ole uusi ilmiö, työskentelee eläköityneitä opettajia Tampereen peruskouluissa tällä hetkellä todennäköisesti aikaisempaa enemmän.

Järvelä sanoo, että eläköityneet opettajat ovat arvokkaita, sillä osaamista ja kokemusta on. Myöskään perehdytystä ei juurikaan tarvita, sillä usein eläkkeelle jäänyt opettaja palaa opettajaksi vanhalle työpaikalleen. ”Usein rehtorit jo jäähyväispuheissaan sanovat, että ovet ovat avoinna, jos halua sijaisuuksien tekemiseen löytyy.”

Järvelä sanoo, että yksi syy jo eläkkeelle jääneiden työntekijöiden määrän kasvuun ovat lisääntyneet sairauspoissaolot. Järvelän mukaan koronaa edeltävään aikaan verrattuna lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut merkittävästi.

Vuonna 2019 jokainen perusopetuksen henkilöstöön kuuluva oli sairauden takia pois keskimäärin 12,86 työpäivää vuodessa. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä vastaava luku oli 16,56. ”Kun opettajia ja ohjaajia on yhteensä noin 2 500 henkilöä, sijaisten määrän tarve on aivan valtava”, Järvelä sanoo.

Järvelä kertoo, että samaan aikaan kun sijaisten tarve on kasvanut, heitä on aikaisempaa vähemmän saatavilla. Tilanne kriisiytyi pandemian aikana, ja sijaisia on ollut hankalampi saada erityisesti etäkoulun jälkeen.

”Tilannetta on hankaloittanut entisestään se, että opettajan työ näyttäytyy hyvin negatiivisessa valossa ja mustavalkoisena samaan tapaan kuin hoitoalan työtehtävät. Kun työn houkuttelevuus ei ole korkealla, tekijöitä on vaikea löytää”, Järvelä sanoo.

Mistä lisää osaajia?

Ilmiö on tuttu myös opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa. Neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo, että eläkkeelle jääneiden sijaisten joukko koulumaailmassa on kasvanut. Hän sanoo, että suuntaus ei ole yllättävä, sillä moni opettaja eläköityy suhteellisen hyväkuntoisina. ”Olen kuullut useammankin henkilön sanovan, että kun eläkepäivät koittavat, voi rakastamaansa työtä jatkaa edelleen ilman, että on pakko lähteä joka aamu”, Lindroos sanoo.

Pätevöityneitä osaajia tarvittaisiin myös nykyistä enemmän. Lindroos sanoo, että sijaisten lisäksi vakituisen henkilöstön saaminen perusopetukseen on vaikeaa erityisesti isoissa kaupungeissa.

Lindroosin mukaan ongelman juurisyy on liian alhaisissa koulutusmäärissä tietyissä opettajaryhmissä, kuten erityisesti varhaiskasvatuksessa. Alueellisesti henkilöstön saatavuusongelmat saattavat puolestaan johtua siitä, että osassa kouluja opetustyö on kuormittavampaa kuin muissa. ”Isoissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, ollaan jo tilanteessa, jossa tietyille alueille ei löydy avoimiin virkoihin kelpoisia hakijoita käytännössä lainkaan, jolloin joudutaan turvautumaan sijaisiin jatkuvasti”.

Lindroos sanoo, että tilanteeseen ei ole nopeasti helpotusta luvassa, sillä samaan aikaan kun koulutusmäärät ovat liian alhaisia, suuret ikäluokat ovat jo jääneet tai jäämässä eläkkeelle.

Vaikka lukuisat sijaiset mahdollistavat opetuksen, lainsäädäntö ja opetuksen laatu edellyttävät kelpoisia opettajia. ”Esimerkiksi luokanopetus perustuu siihen, että opettaja tuntee lapsen erityispiirteet ja perheen sekä luokan tavan oppia ja toimia. Jos tätä ei pystytä turvaamaan, vaarantaa se oppimista ja kehitystä ja näkyy oppimistuloksissa.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut