Suomessa valmiudet majoittaa talvella yli 10 000 ukrainalaista lisää

Uusilla tulijoilla on vähemmän verkostoja Suomessa. Monella oli aiemmin jo valmis Suomi-kontakti.

Osa Tampereelle maaliskuussa 2022 Puolan etelärajalta saapuneista ukrainalaisista yöpyi Tampereen Kaupin vastaanottokeskuksessa.

28.11.2022 12:20

Helsinki

Suomi pystyy majoittamaan talven aikana nykyjärjestelyillä yli 10 000 sotaa pakenevaa ukrainalaista. Lisääkin paikkoja järjestyy, jos on tarpeen, sanoo ylijohtaja Ilkka Haahtela Maahanmuuttovirastosta eli Migristä.

Ukrainasta sotaa pakoon lähtevien määrän on arvioitu kasvavan talven tullessa, kun Venäjä on ilmaiskuin tuhonnut ja vaurioittanut maan sähköverkkoa ja sähkötuotantolaitoksia. Esimerkiksi viime viikolla miljoonat ihmiset olivat ilman sähköä – ja samalla ilman lämpöä ja vettä.

”Olemme hyvin tietoisia siitä, että talvi on hyvin haastava, kun Venäjä on kohdistanut iskuja siviilikohteisiin ja varsinkin energiaan ja infraan. Se tekee elinolot hyvin vaikeiksi. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset joutuvat miettimään, missä he pystyvät elämään. Osa heistä ihan varmasti lähtee etsimään parempia mahdollisuuksia elää talven ajan, jopa pysyvästi”, Haahtela sanoo STT:lle.

Osa etsiytyy Ukrainan sisällä toisille alueille, osa muihin maihin Eurooppaan sen mukaan, miten sota etenee.

Migri kilpailutti syksyllä suuren määrän vastaanottopaikkoja palveluntarjoajilla, joten lisämajoitusta voidaan Haahtelan mukaan järjestää nopeallakin aikataululla. Paikkoja ei siis odota tyhjillään, vaan niitä otetaan käyttöön sen mukaan, mikä tarve on. Sovituissa lisäpaikoissa on sekä laitosmaisia paikkoja vastaanottokeskuksissa että erillisiä kerrostaloasuntoja.

Tulijoiden määrää on toistaiseksi mahdoton arvioida. Haahtela on nyt alkuviikosta Maltalla pohtimassa tilannetta EU-kollegoidensa kanssa.

Paluuhalut ovat hiipuneet

Suomeen jo aiemmin paenneista ukrainalaista noin puolet asuu yksityismajoituksessa, loput valtaosin vastaanottokeskusjärjestelmän kautta. Haahtela uskoo, että aiempaa isompi osa tulijoista majoitetaan jatkossa vastaanottokeskusten kautta.

Suurella osalla sodan alkuvaiheessa Suomeen tulleista oli jo joku yhteys Suomeen, he olivat olleet täällä esimerkiksi kausitöissä tai heillä oli täällä tuttuja tai sukulaisia. He pakenivat silloin nimenomaan Suomeen, ja monella asuminen järjestyi näiden valmiiden verkostojen kautta.

”Suuri osa tämmöisistä henkilöistä on todennäköisesti jo tullut Suomeen. Voi olla, että uusilla tulijoilla ei enää ole niin paljon kontakteja ja mahdollisuutta löytää yksityismajoitusta”, Haahtela arvioi.

Harva sotaa aiemmin paenneista on Suomessa vielä sellaisessa elämäntilanteessa, että pystyisi auttamaan ja majoittamaan uudempia tulijoita.

Muutamia tuhansia Suomeen tulleita on ennättänyt jo palatakin Ukrainaan.

”Nyt paluuhalut ovat toki vähäiset, kun tilanne Ukrainassa on heikentynyt”, Haahtela sanoo.

Suomesta on tänä vuonna hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 44 000 ukrainalaista. Syksyn mittaan tulijoita on ollut noin 500 viikossa. Tuorein sisäministeriön arvio on, että ensi vuonna Suomeen tulisi noin 30 000–40 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa.

Moni voi hakea keväällä kotikuntaa

Monen Suomeen tulleen ukrainalaisen tilanne muuttuu ensi maaliskuun alusta alkaen, kun he voivat saada Suomesta kotikunnan asuttuaan yhtäjaksoisesti täällä ainakin vuoden ajan. He voivat silloin poistua Migrin järjestämien vastaanottokeskuspalvelujen piiristä ja siirtyä kuntien palvelujen asiakkaiksi.

Kotikunta on edellytys tiettyjen palvelujen ja etuuksien saamiselle, jotka ovat lainsäädännössä sidottuja kotikuntaan. Kotikunnan saaneet ukrainalaiset voivat esimerkiksi saada tarvittaessa toimeentulotukea, hakea terveys- ja sosiaalipalveluja hyvinvointialueilta ja saada kielikoulutusta. Lisäksi kotikunnan saaneet 7–18-vuotiaat siirtyvät oppivelvollisuuden piiriin.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kirjoitti tuoreessa blogissaan, että kyselyn mukaan joka kolmas Suomeen saapunut ukrainalainen on päättänyt jäädä Suomeen pysyvästi.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut