Von der Leyen ennallistamis­asetuksesta: Jäsenmailla valta omiin päätöksiin, EU vain tukee

Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan ennallistamiskustannuksissa on epävarmuutta ja ennallistamiseen voisi olla saatavissa EU-rahaa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelee 24. marraskuuta Espoossa metsistä. Kuva on otettu 18. marraskuuta.

24.11. 12:26 | Päivitetty 24.11. 13:56

Korkean tason päättäjät kokoontuivat torstaina Espoossa luontokeskus Haltiaan keskustelemaan metsien roolista hyvien elinympäristöjen tavoittelussa.

Vieraiksi Into the Woods -tapahtumaan saapuivat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch.

Keskusteluun osallistuvat suomalaisministereistä pääministeri Sanna Marin (sd.), ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.).

Von der Leyen korosti tiedotustilaisuudessa, että jäsenmailla on valta tehdä omat päätöksensä metsäpolitiikastaan ja EU:lla on vain kommentoiva ja tukeva rooli. Hän kuitenkin mainitsi, että unionilla on yhteinen tahto vastustaa ilmastonmuutosta ja metsillä on tässä tärkeä rooli.

”On tärkeää, että meillä on yhteinen päämäärä taistella ilmastonmuutosta vastaan, siitä on sovittu Euroopan unionissa. Osana tätä on biodiversiteetin [biologisen monimuotoisuuden] säilyttäminen ja terveet metsät”, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen rauhoitteli suomalaisten huolta Euroopan komission ehdottamasta sitovasta ennallistamisasetuksesta, joka on herättänyt runsaasti kritiikkiä etenkin arvioitujen korkeiden kustannusten vuoksi. Asetuksen vuosikustannusten on arvioitu olevan Suomelle noin 930 miljoonaa euroa. Luku olisi unionin kolmanneksi suurin ja suhteellisesti suurin.

Von der Leyen muistutti, että EU:ssa ehdotusta käsitellään parlamentin, neuvoston ja komission edustajien välisissä kolmikantaneuvotteluissa, joissa ehdotuksiin yleensä tehdään aina muutoksia.

Hän myös kehui suomalaisten metsäosaamista.

”Me voimme oppia kokemuksista, kuinka tasapainottaa metsien talouskäyttö sekä suojella ja ennallistaa metsää, jos se on tarpeen. Se on oppimiskokemus koko Euroopan unionissa.”

Von der Leyen kertoi, että kustannusten arviointiin vaikutti se, että esimerkiksi Suomen kohdalla tiedot metsien kunnosta kattoivat vain osan metsistä. Hänen mukaansa noin 40 prosentista ei ollut käytettävissä dataa, joten niiden kohdalla tehtiin kolme eri mallia, jotka kuvastavat parasta mahdollista kuntoa, keskimääräistä kuntoa ja huonoa kuntoa.

”Jos katsotaan vain huonointa mallia, tullaan niihin kustannuslukuihin, joista on keskusteltu”, von der Leyen sanoi.

Hän arvioi, että ennallistamiseen voisi käyttää EU-rahaa. Hänen mukaansa koko Euroopan tasolla metsiin voitaisiin laittaa vuosittain rahaa noin 6–8 miljardia euroa.

”Uskon, että tämä on hyvin tärkeää paitsi Suomelle, myös Ruotsille ja Virolle. Meillä on samanlainen lähestymistapa. Tiedämme, kuinka arvokkaita metsät ovat. Tiedämme, kuinka tärkeitä ne ovat elämälle, ihmisten elinkeinoille ja talouden perustana. Joten jaamme tavoitteen suojella sitä ja, jos tarpeen, ennallistaa ja pitää ne terveinä.”

Von der Leyen korosti, että komission tavoitteena on saada jäsenmaat kehittämään omia suunnitelmiaan, kuinka asiassa edetään.

”On kyse teidän suunnitelmistanne.”

Yksi hallituksen syksyn suurimmista riidoista on syntynyt metsiin liittyvästä luonnon ennallistamisasetuksesta. Suomi on muodostamassa kantaansa EU-komission esittämästä asetuksesta, jonka mukaan kaikille EU:n jäsenmaille tulisi pakolliseksi saattaa ihmisen muokkaamaa luontoa takaisin kohti luonnontilaa.

Vuoteen 2030 mennessä olisi komission mukaan ennallistettava 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista. Tavoite kiristyy asteittain niin, että vuonna 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat alueet olisi ennallistettu. Taustalla on huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lajikadosta.

Asetukseen liittyvästä keskustelusta on tullut monimutkainen kokonaisuus, joka on jakanut hallituspuolueiden rivejä. Oppositio ja hallituksessa erityisesti keskusta ovat olleet huolissaan siitä, että EU ylittäisi asetuksella toimivaltansa. Ne korostavat, että EU:n ei tule puuttua maiden kansalliseen metsäpolitiikkaan.

EU:n perussopimuksiin ei sisälly unionin yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta sen sijaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kuuluvat EU:n päätöksentekoon. Tätä korostavat puolestaan esityksen puolustajat.

Täydennys 24.11. kello 13.54: Lisätty juttuun Von der Leyenin kommentit muun muassa kustannuksista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut