Työvoimaselvitys: Nuoret ikäluokat ja muunkielinen väestö keskittyvät suurille kaupunkiseuduille, mutta kehitystä ei huomioida

Kuuden suurimman kaupungin maakunnissa oli vähemmän kriittisten toimialojen aloituspaikkoja kuin niiden väestöosuus ja työpaikkakehitys edellyttäisi, selviää kuuden suurimman kaupungin tilaamasta työvoimatarveselvityksestä.

Tampereen keskusta kuvattiin 22. joulukuuta 2020.

17.11. 7:38

Aamulehti

Työpaikat ja työvoima keskittyy Suomessa voimakkaasti kuuteen suurimpaan kaupunkiin ja kaupunkiseutuun, selviää kuuden suurimman kaupungin tilaamassa, konsulttitoimisto MDI:n teettämässä työvoimatarveselvityksessä.

Kun kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla kriittisten alojen työpaikkojen määrä kasvoi 2010-luvulla 5 000 työpaikalla, muussa maassa näiden alojen työpaikat vähenivät 14 000 työpaikalla. Selvityksessä kriittisiksi aloiksi määriteltiin suurimmat työvoimapula-alat eli teollisuus, rakentaminen, sosiaali- ja terveystoimiala, koulutus, ICT sekä majoitus- ja ravitsemusala.

Koulutus ei vastaa kriittisten alojen työvoimatarpeeseen. Kuuden suurimman kaupungin maakunnissa oli vähemmän näiden toimialojen aloituspaikkoja kuin niiden väestöosuus ja työpaikkakehitys edellyttäisi. Tämä epäsuhta näkyi erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla.

Pormestari Ikonen: Tarvitsemme kansainvälisten osaajien houkuttelua

Selvityksen mukaan muunkielisen väestön määrä kaksinkertaistui koko maassa 2010-luvulla, ja ennusteen mukaan se kaksinkertaistuu edelleen vuosina 2022–2040. Kasvava muunkielinen väestö keskittyy selvityksen mukaan suurille kaupunkiseuduille.

Selvityksen teettäneet kaupungit julkaisivat yhteisen tiedotteen, jossa kaupunkien johtajat ottavat kantaa siihen, mitä asioille pitäisi tehdä. Tiedotteen mukaan maahanmuutolla on työvoimatarpeiden kannalta ratkaiseva merkitys. Tämä siitä syystä, että työikäisen väestön kasvu perustuu yksinomaan muunkieliseen väestöön. Ilman kaupunkeihin muuttavaa muunkielistä väestöä uhkaa koko maan työvoimarakenne romahtaa, sanotaan tiedotteessa. Sen vuoksi kaupunkien edustajien mielestä tulevalla hallituskaudella on panostettava muunkielisen väestön palveluihin ja huomioitava ryhmän erityistarpeet poikkileikkaavasti erityisesti suurissa kaupungeissa.

“Viimeistään nyt on tunnistettava, että tarvitsemme pysyvästi kansainvälisten osaajien houkuttelua ja asettautumista tukevaa työtä. Siksi myös resurssit tähän työhön tulee olla pysyvät, eivätkä katkolla pahimmallaan joka vuosi. Lisäksi meidän tulee kehittää suomalaisen yhteiskunnan vastaanottokykyä ja houkuttelevuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi tulee mahdollistaa, sillä siten koko koulutuspolun suorittaminen englanniksi mahdollistuu”, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen tiedotteessa.

Työperäisen maahanmuuton tärkeyttä alleviivaa tiedotteen mukaan myös eläköitymispaine. Kuudessa suurimmassa kaupungissa kriittisillä toimialoilla työskentelee yhteensä noin 84 000 työllistä, jotka siirtyvät eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Eläköitymispaine on suurin koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Mikä?

Työvoimatarveselvitys

Suomen kuusi suurinta kaupunkia tilasivat konsulttitoimisto MDI:lta selvityksen kuuden suurimman kaupungin ja kaupunkiseudun työvoimatarpeista nyt ja lähitulevaisuudessa.

Selvityksessä tarkasteltiin työvoimatarpeita keskittyen kaupunkein kannalta kriittisiin työvoimapula-aloihin.

Selvityksessä tarkasteltiin myös yleisät työvoiman kehittymistä huomioiden muunkielisten osaajien määrän ennusteet.

Selvitys julkaistiin 17. marraskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut