Venäjän väitetty ohjusisku Puolaan nosti Naton 5. artiklan taas keskusteluun – Nato-lähettiläät hätäkokoukseen keskiviikkona

5. artiklan käyttöönotto vaatisi Naton neuvostolta yksimielisen päätöksen.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelivat Naton huippukokouksessa Madrisissa kesäkuun lopulla.

15.11. 23:09 | Päivitetty 16.11. 1:47

Aamulehti

Väitteet Venäjän ohjusten karkaamisesta Puolan maaperälle nostivat kansainvälisen politiikan keskusteluun puolustusliitto Naton 4. ja 5. artiklan käyttöönoton.

Naton 5. artikla tarkoittaa järjestön perustamissopimukseen kirjattu artiklaa, joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita.

Sopimuksen keskeinen sisältö koskee sitä, että Naton ulkopuolisen maan hyökkäys yhtä tai useampaa Naton sopimuspuolta on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan. Tästä puolestaan velvoittaa sopimuspuolia ryhtymään välittömästi toimii Nato-alueen turvallisuuden palauttamiseen ja ylläpitämiseen. Periaatteen taustalla on Yhdistyneiden Kansakuntien 51. artiklan tunnustama itsepuolustusoikeus tilanteessa, jossa maa tai alue on joutunut hyökkäyksen kohteeksi.

Artiklan vaatimukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia. Se velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.” Näin ollen kukin jäsenmaa määrittää itse, miten ja missä laajuudessa se operaatioon osallistuu.

Artikla 5:n käyttöönotosta päättää Naton neuvosto ja päätöksen käyttöönottoon vaaditaan yksimielisyys.

4. artiklaa on jo käytetty

Kaksi diplomaattilähdettä kertoi myöhään tiistaina uutistoimisto Reutersille, että Nato-lähettiläät kokoontuvat keskiviikkona Puolan pyynnöstä hätäkokoukseen. Tarkoitus on keskustella Naton neljännestä artiklasta. Artiklan mukaan kokoontuvat neuvottelemaan yhdessä, mikäli jonkin maan mielestä mielestä jäsenmaan alueellinen koskemattomuus on uhattuna.

Erään diplomaattilähteen mukaan Nato on toimissaan varovainen ja tarvitsee aikaa selvittääkseen tarkasti, mitä Puolassa on tapahtunut.

Perussopimuksen 4. artiklaa velvoittaa jäsenmaat keskinäisiin turvallisuuskonsultaatioihin.

Naton jäsenmaista Puola, Viro, Latvia ja Liettua ottivat Naton 4. artiklan tarkoittamat konsultaatiot käyttöön ensimmäisen kerran jo helmikuussa heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

4. artiklan sisältö kuuluu tarkalleen näin: ”Jäsenmaat neuvottelevat yhdessä, kun kuka tahansa niistä kokee, että jonkun jäsenmaan alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut