Egyptin ilmasto­kokouksessa noussee tapetille erityisesti yksi kysymys: kuka maksaa menetykset ja vahingot? Näitä asioita kokoukselta odotetaan

YK:n ilmastokokous alkaa sunnuntaina. Egyptissä kansalaisaktivismin rajoittaminen kokouksen alla on nostanut huolta ja kritiikkiä.

Ilmastokokouksen sisäänkäyntiportti odotti vierailijoita lauantaina Sharm El Sheikhissä. Kokous alkaa sunnuntaina.

5.11. 14:16

STT

Kehittyvät maat saavat ilmastokamppailulleen kaipaamaansa huomiota, kun YK:n ilmastokokous COP27 alkaa Egyptissä sunnuntaina.

Kokous järjestetään nyt pitkästä aikaa Afrikan mantereella, mikä näkyy myös kokouksen painopisteissä. Kokouksen pitopaikan myötä Afrikan maiden ja ylipäätään kehittyvien maiden agenda saa enemmän näkyvyyttä, arvioi Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Emilia Runeberg.

”Nämä maat katsovat ilmastopolitiikkaa eri kantilta kuin me globaalissa pohjoisessa. Kehittyvät maat ovat aiheuttaneet vain murto-osan historiallisista päästöistä, etenkin, jos tarkastellaan päästöjä henkilöä kohden.”

Monissa kehittyvissä maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin esimerkiksi luonnonkatastrofeina, lisääntyneenä kuivuutena ja tulvina, jotka heikentävät ruokaturvaa. Näille maille ilmastonmuutokseen sopeutuminen on perustavanlaatuinen kysymys selviytymisestä.

”Heille hillintä ei ole ykkösasia, vaan vaikutukset ja sopeutuminen, eli hintalappu. Kuka siis maksaa nämä menetykset ja vahingot”, Runeberg sanoo.

Menetysten ja vahinkojen rahoituskysymys tulee olemaan Egyptin kokouksen kuumimpia aiheita. Tällä hetkellä myöskään sopeutumistavoitteille ei ole olemassa mitään numeerista, maailmanlaajuista yhteistä tavoitetta samalla tavalla kuin päästöjen hillinnässä, jossa maailmanlaajuinen tavoite on lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen.

”Nyt tällaista sopeutumistavoitetta ollaan luomassa. Egyptissä ei ole odotettavissa siitä vielä mitään lopullista päätöstä, mutta se, miten sopeutumistavoite määrittyy ja kuka osallistuu neuvotteluihin, tulee vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten jatkossa ymmärrämme sopeutumisen ja sen rahoittamisen. Se on oleellinen ja tärkeä prosessi, joka kiinnostaa etenkin ilmastonmuutoksen kovinten runtelemia Afrikan maita”, Runeberg sanoo.

Teollistuneiden maiden tuki kehittyville maille laahaa jäljessä

Sopeutumisen lisäksi kokouksessa keskeistä on kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitus, jota teollistuneet maat ovat sopineet maksavansa kehittyville maille.

Tämä rahoitus on jäänyt kuitenkin osin toteutumatta.

Vuoden 2009 Kööpenhaminan kokouksessa tehtiin päätös, että teollistuneet maat maksavat kehittyville maille 100 miljardia dollaria vuosittain aikavälillä 2020–2025. Vuoteen 2024 mennessä on tarkoitus päättää tavoitteen päivittämisestä, ja vuoden 2025 jälkeen summaa on määrä entisestään korottaa.

Kuitenkaan edes nykyiseen tavoitteeseen ei ole päästy vuosina 2020, 2021 tai 2022. Esimerkiksi vuonna 2020 tavoite jäi 83 miljardiin.

”Tämä on symbolisesti ja moraalisesti kova isku kehittyville maille. Se syö Pariisin ja YK:n ilmastosopimuksen legitimiteettiä ja uskottavuutta”, Runeberg sanoo.

”Fossiilista energiaa tuetaan edelleen avokätisesti”

Euroopan maat kärvistelevät tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa energiakriisissä. Onko tämä näkynyt Euroopan maiden halukkuudessa ilmastotoimiin?

”Energiakriisin ja pyrkimyksen venäläisestä tuontienergiasta on katsottu voivan vauhdittaa Euroopan investointeja vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Kuitenkin fossiilista energiaa tuetaan edelleen avokätisesti, muun muassa suorien tukien ja Suomessa etenkin verohelpotusten muodossa.”

Suomea kokouksessa edustavat pääministeri Sanna Marin (sd.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).

Egyptin ihmisoikeusloukkaukset luovat kiusallisen varjon kokouksen ylle

Egyptissä kansalaisaktivistien toiminnan rajoittaminen YK:n sunnuntaina alkavan ilmastokokouksen alla on nostanut huolta ja kritiikkiä.

Esimerkiksi egyptiläisten kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua kokoukseen on rajoitettu, ja mielenosoituksia aiotaan ennakkotietojen mukaan sallia vain pienellä, rajatulla alueella.

Tällä viikolla julkisuuteen nousi myös mieltään Egyptissä osoittaneen intialaisen ilmastoaktivistin pidätys kokouksen alla, kertoo Guardian.

YK on ilmaissut huolensa asiasta.

”Pidätykset ja vangitsemiset, kansalaisjärjestöjen varojen jäädyttämiset ja ihmisoikeuksien puolustajien matkustusrajoitukset ovat luoneet pelon ilmapiirin, joka estää egyptiläisiä kansalaisjärjestöjä osallistumasta näkyvästi COP27-kokoukseen”, YK totesi.

YK muistutti, että kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siksi Egyptin täytyy huolehtia kansalaisyhteiskunnan jäsenten turvallisuudesta ja siitä, että nämä pääsevät osallistumaan COP27-ilmastokokoukseen, YK totesi.

Ylipäätään isäntämaana toimivan Egyptin oma toiminta ei ole erityisen mairittelevaa ihmisoikeuksien saralla. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on todennut, että Egypti on säännönmukaisesti rajoittanut ympäristöjärjestöjen toimintaa. Human Rights Watchin mukaan ympäristöjärjestöjen jäseniä on pidätetty, matkustamista on rajoitettu ja ylipäätään heitä on pyritty pelottelemaan hiljaiseksi. Toimenpiteet ovat samankaltaisia, joita Egypti on käyttänyt myös muiden kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamiseksi vuoden 2011 arabikevään jälkeen.

Näiden syiden vuoksi esimerkiksi ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on ilmoittanut, että ei aio osallistua kokoukseen.

”Syitä jättää menemättä on useita, mutta kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat tänä vuonna äärimmäisen rajatut”, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan Lontoossa.

Thunberg on ilmaissut myös Twitterissä tukensa Egyptissä vankilassa oleville aktivisteille.

Egyptin ihmisoikeusloukkaukset ovat kokouksen ympärillä leijuva kiusallinen teema, mutta julkisia kannanottoja asiasta ei silti välttämättä synny.

Eräs egyptiläinen ympäristöaktivisti totesikin nimettömästi Foreign Policy -lehdelle, että kokoukseen osallistuvien länsimaiden tulisi nostaa esille Egyptin tekemät ihmisoikeusrikkomukset.

Näin ei kuitenkaan välttämättä käy, sillä Yhdysvallat on huolissaan siitä, että koko kokouksen tavoitteet vesittyvät, mikäli Egyptiin kohdistuu liikaa negatiivista julkisuutta. Foreign Policy -lehden haastattelemat nimettömät virkamieslähteet perustelevat tätä sillä, että itsevaltaisten valtioiden tulee olla mukana edistämässä ilmastonmuutoksen torjuntaa tai tavoitteet vesittyvät.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut