Presidentti Niinistö toivoo Pohjoismaiden ja Baltian tiivistävän yhteistyötä turvallisuuskysymyksissä

Presidentti ehdotti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, että Pohjoismaat kutsuisivat Yhdysvaltain presidentin yhdessä vieraakseen.

Presidentti Sauli Niinistö puhui Pohjoismaiden neuvostolle Eduskuntatalolla Helsingissä tiistaina 1. marraskuuta.

1.11. 7:06 | Päivitetty 1.11. 18:51

Helsinki

Presidentti Sauli Niinistö toivoo, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä syvennettäisiin yhä enemmän turvallisuuskysymyksissä.

”Näkisin mielelläni hyvin toimivan NB8-yhteistyön kurottavan yhä enemmän myös turvallisuuden puolelle. Parlamenttien yhteistyö on jo tiivistä, mutta rohkaisen teitä edelleen vahvistamaan yhteyksiä ja tiedon ja tilannekuvan vaihtoa esimerkiksi avainvaliokuntien välillä”, Niinistö sanoi puheessaan Pohjoismaiden neuvostolle.

Niinistö puhui Pohjoismaiden neuvostolle Eduskuntatalolla Helsingissä tiistaina kello 16.30. Aamulehti välitti Ilta-Sanomien suoran lähetyksen tässä jutussa.

Hän viittaa NB8:lla Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostamaan keskinäiseen ryhmään, jonka kesken käsitellään ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita sekä maailmanlaajuisesta että Euroopan näkökulmasta.

Pohjoismaiden neuvosto on kokoontunut tällä viikolla istuntoon Eduskuntataloon Helsinkiin.

”Täydellistäkin voi vielä parantaa”

Niinistön mukaan häneltä on tämän vuoden aikana usein kysytty, mitä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys merkitsee pohjoismaiselle yhteistyölle. Hänestä vastaus on selvä: yhteistyö syvenee entisestään.

”Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, ei Naton neuvostossakaan ole enää tyhjiä pohjoismaisia tuoleja”, hän totesi.

Niinistö sanoo ajatelleensa Pohjoismaisen yhteistyön saavuttaneen jo täydellisen tason.

”Mutta kevään aikana opin, että on olemassa taso, joka on täydellistäkin parempi. Vaikea aika on tuonut Pohjolan yhteen ennennäkemättömällä tavalla.”

Hän toivookin, että maat käyttävät hyväkseen tilaisuuden – pohjoismaisen yhteistyön renessanssin – lujittaakseen vanhaa ja luomalla uutta.

”Täydellistäkin voi vielä parantaa.”

Esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri on monilla sektoreilla valtionrajat ylittävää, hän muistutti. Niinistön mukaan sen suojaamisesta on pidettävä huolta yhdessä Pohjoismaiden kesken.

”Kun varaudumme yhdessä, on turvamme vahvin.”

Suomi toimii vuotuisen syysistunnon isäntänä, koska se on Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa.

Neuvosto on perustettu 70 vuotta sitten, ja se toimii virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarisena elimenä. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

Yhdysvaltain presidentin vierailu

Niinistö ehdotti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, että Pohjoismaat kutsuisivat Yhdysvaltain presidentin yhdessä vieraakseen.

Niinistö mainitsi, että Pohjoismaiden johtajat tekivät yhteisen matkan Valkoiseen taloon vuonna 2016. Hän kertoi jo tuolloin herätelleensä ajatusta, että Yhdysvallat pyydettäisiin yhteisesti Pohjoismaiden vieraaksi. Niinistön mukaan siihen olisi niin Suomella kuin muillakin Pohjoismailla valmiuksia.

Vastaavantyyppinen yhteinen tapaaminen Pohjoismaissa on ollut viimeksi vuonna 2013 Tukholmassa, jossa Pohjoismaiden johtajat tapasivat Yhdysvaltain silloisen presidentin Barack Obaman.

Huolestuttava energiatilanne

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan energiatilanne Ukrainassa ja Moldovassa on huolestuttava. Hän tapasi muita Pohjoismaiden pääministereitä ja itsehallintoalueiden johtajia aamupäivällä Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.

Johtajat keskustelivat Marinin mukaan siitä, miten Ukrainaa ja Moldovaa voitaisiin auttaa nykyistä enemmän.

”Meidän pitää varmistaa, että kaikesta kriittisestä infrastruktuurista kuten energiasta ja vedestä huolehditaan, jotta ihmiset voivat elää niin normaalia elämää Ukrainassa kuin mahdollista näissä olosuhteissa”, Marin sanoi kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pääministerit ja itsehallintoalueiden johtajat vakuuttivat, että Ukrainan tukemista jatketaan monilla eri tavoin. Tuoreelta Ruotsin pääministeriltä Ulf Kristerssonilta kysyttiin erikseen, onko Ruotsi edelleen sitoutunut sotilaalliseen apuun Ukrainalle ja onko maassa siitä poliittinen yhteisymmärrys. Hän vakuutti, että asiasta on yhteisymmärrys ja tukea ollaan vahvistamassa.

”Puolustusministeri aikoo kertoa lähipäivinä tarkemmin, miten se tehdään”, hän sanoi.

Kristersson ei vielä vahvistanut Turkin-vierailun ajankohtaa

Myös Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi nousi tiedotustilaisuudessa esiin. Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.

”Olisi tärkeää, että tämä tapahtuisi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin”, Marin sanoi.

Marinin mukaan ei ole kuitenkaan Suomesta ja Ruotsista kiinni, milloin tämä tapahtuu.

Marin vahvisti, että Suomi ei aio asettaa mitään ennakkoehtoja Nato-jäsenyydelleen, ei myöskään ydinaseisiin liittyen. Häneltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, aikooko Suomi Nato-jäsenenä kieltäytyä ydinaseiden sijoittamisesta maaperälleen rauhan aikana.

”Suomi on sanonut, että emme aseta mitään ennakkoehtoja, mutta emme käy tästä aktiivisesti keskustelua nyt. Odotamme pääsyä jäseneksi, ja näistä asioista voidaan keskustella myöhemmin”, Marin vastasi.

Ruotsin Kristersson sanoi, että on keskustellut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoǧanin kanssa ja sopinut menevänsä vierailulle Turkkiin. Kristersson sanoi ilmoittavansa täsmällisestä ajankohdasta, kun se on virallisesti vahvistettu.

Perjantaina AFP uutisoi viranomaislähteen mukaan, että Kristersson matkustaisi Turkkiin 8. marraskuuta.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ei ollut tiedotustilaisuudessa läsnä, koska maassa on käynnissä parlamenttivaalit.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut