Suomi saa nyt puhua Natossa, mutta äänioikeus ja turvatakuut puuttuvat

Suomen myötäjäiset Natolle ovat kunnossa; puolustusliitto ei vain anna, vaan myös vastaanottaa. Tärkeimpänä pidetään Suomen puolustusosaamista.

Naton uusi päämaja Belgian Brysselissä odottaa Suomea. Nyt Suomen Nato-edustusto majailee vielä tien toisella puolella vanhoissa rakennuksissa.

20.10. 18:43

Aamulehti

Jo 1990-luvulla Aamulehti kirjoitti, miten Suomi ja Ruotsi läpäisisivät kirkkaasti Nato-kriteerit, jos maat hakisivat jäsenyyttä. Nyt sitä lopulta haettiin kiireen vilkkaan, mutta kuten tiedetään, tiestä tuli kuoppaisempi kuin odotettiin. Syy ei ole se, etteivätkö kriteerit täyttyisi, vaan Turkin ja Unkarin venkoilu.

Tätä asetelmaa vasten ymmärtää vuosikymmenien ajan Nato-jäsenyyttä kannattaneiden mielipiteet. Puolustusliittoon olisi pitänyt hakea aikaisemmin, hyvän sään aikana.

Mutta tässä nyt ollaan ja kuten puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on todennut, niin prosessi on ollut tähän asti erittäin ripeä. Kaikkiaan 30 jäsenmaasta 28 on ratifioinut Suomen jäsenyyden. Jäljellä on vain kaksi murheenkryyniä. Voi olla, että pian niitä on enää yksi.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) on viestittänyt omiin lähteisiinsä vedoten, että Unkari olisi hyväksymässä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden jo ensi viikolla.

Myönteisen odottava tunnelma näkyy myös Naton päämajassa. Suomen ja länsinaapurimme täysivaltaista jäsenyyttä odotetaan innolla. Sen paremmin virallisissa kuin epävirallisissa liturgioissa ei puhuta sanaakaan siitä, etteikö tarina saisi onnellisen lopun.

Entä jos Turkki hyväksyy vain Suomen?

Nato-lähteet eivät liioin ota kantaa siihen, mitä tapahtuisi, jos kapuloita rattaisiin laittava Turkki päättäisi hyväksyä nyt Suomen, mutta jättäisi Ruotsin odottamaan.

Muotoili kysymyksen sitten miten tahansa, niin vastaus on kaikilla samantyyppinen.

Suomen poliittisen johdon viestin katsotaan olevan selkeä. ”Prosessiin on lähdetty yhdessä Ruotsin kanssa ja näillä eväillä mennään maaliin. Se on yksiselitteinen tavoite”, suomalainen Nato-lähde muotoilee.

Lue lisää: Meneekö Suomi yksin Natoon, jos Ruotsin tielle tulee uusia kiviä? Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen vastaa Aamulehdelle

Varovaisuus näkyy hallituspuolueiden kansanedustajien kannanotoissa meillä Suomessa. Venettä ei haluta keikuttaa, niin kuin ei Natossakaan. Vain harva oppositioedustaja on sanonut suoraan, että Suomen on joka tapauksessa edettävä kohti täysjäsenyyttä, tarvittaessa myös ilman Ruotsia.

Ei vielä äänioikeutta

Suomi, Ruotsi ja Turkki kävivät elokuun lopussa virkamiestasolla kolmikantaryhmän neuvotteluja Helsingissä. Niitä on luonnehdittu rakentaviksi. Sittemmin neuvottelut ovat olleet kahdenvälisiä.

Turkki on jatkanut omaa ulkopoliittista peliään uhkaamalla maittemme jäsenyyttä, jos maan asettamia tiukkoja ehtoja ei täytetä. Erityisesti Turkin arvostelun kohteena on Ruotsi.

Diplomatian polku voi olla pitkä ja hankala, mutta tässä vaiheessa kahdenkeskeisille neuvotteluille toivoisi hoputtelua.

Suomi ja Ruotsi pääsivät kesällä Naton tarkkailijajäseneksi, mikä tarkoittaa, että Suomi pääsee osallistumaan Naton kokouksiin ja näkemään Naton taloudelliset resurssit. Suomella on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Ja mitä merkittävintä, tarkkailijajäsenenä Suomi ei ole vielä Naton viidennen artiklan turvatakuiden piirissä.

Naton uuden päämajan edustalla Brysselissä liehuvat jäsenmaiden liput. Suomen ja Ruotsin lippuja odotetaan innokkaana niin Natossa kuin hakijamaissakin.

Ehkä vasta ensi kesänä

On arvioitu, että parhaassa tapauksessa Suomi on Naton jäsenmaa tämän vuoden loppuun mennessä. Toinen varovaisempi arvio on ensi kesä, jolloin Naton huippukokous pidetään Liettuassa Vilnassa. Nato-lähteistäkään ei irronnut tämän parempia tietoja.

Suomi on ollut mukana Naton rauhankumppanuusohjelmissa 28 vuotta. Sitä aikana ovat tulleet tutuiksi monet manööverit. Yhteisharjoituksia ja koulutusta on ollut niin koti- kuin ulkomailla, tietoja on vaihdettu ja yhteistä tilannekuvaa päivitetty. Luottamusta on kertynyt puolin ja toisin. Onhan sanottu, että Suomella on ollut pitkään jalka Naton ovenraossa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen Nato-edustusto solahtaisi vain kadun toiselta puolelta Naton vanhoista rakennuksista uuteen päämajaan lähes täysinoppineena. Opittavaa on paljon.

Oli sitten kyse kuinka luotettavasta kumppanista tahansa, niin Nato on jäsenmaidensa turvallisuuden takaamista varten, ei muiden. Tämä tuli selväksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Paljon on puhuttu yhteensopivuudesta. Monella on ollut käsitys, että olemme niin yhteensopivia Nato-järjestelmien kanssa kuin vain voi olla. On paljon isoja kysymyksiä, joihin Suomen on otettava kantaa, esimerkiksi ydinaseet ja ohjuspuolustus.

Edelleen johtamiseen ja tiedustelutoimintaan liittyy monia asioita, joissa Suomi ei ole ollut ennen mukana. Suurin yksittäinen muutos on se, että ennen Suomi on valmistautunut puolustamaan rajojaan yksin, nyt se tehdään yhdessä. ”Me olemme Nato” -slogan saa uuden merkityksen. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.

Suomelle sataa kiitosta

Kumppanuusmaille on ollut noin 200 työryhmää. Niistä Suomi on ollut mukana aktiivisesti noin kolmessakymmenessä. Kaikkiaan Natossa on noin 150 komiteaa ja niiden ohjauksessa 400 työryhmää, joten työsarkaa on tulossa.

Natossa korostetaan vuorovaikutusta ja sitä, miten liittouman sisällä solidaarisuus on keskeistä. Samassa lauseessa puhutaan siitä, mitä Nato voi antaa uudelle jäsenmaalle, ja mitä uusi jäsenmaa voi antaa Natolle.

Suitsutusta pursuaa, kun tämän kysymyksen esittää. Nato on vaikuttunut Suomen puolustusvoimien tilasta, sodan ajan joukoista, materiaalista, maavoimien iskukyvystä ja ennen kaikkea sen puolustuksen opeista. Yhtä paljon kiitosta saa suomalaisten osuus kriisinhallintatyössä.

Kapiot ovat siis kunnossa, kun Nato-ovi aukeaa ja nimet paperiin kirjoitettu.

Lue lisää: Niinistö: Nato-neuvottelut Turkin kanssa etenevät hyvin

Lue lisää: Osa Pirkanmaan kansan­edustajista kannattaa Naton osaamis­keskusta Tampereelle – yksi edustaja toppuuttelee intoilua: ”Joillakin kokoomuksen edustajilla keulii”

Lue lisää: Nämä salaiset kontit viedään nyt käsistä: nokialaisfirma kertoo kovasta kysynnästä – Pirkanmaalla käynnissä puolustusalan rekrytointibuumi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut