Kuolonkolarit paljastavat: kitkarenkaat saattavat olla turvallisemmat kuin nastat – Mistä yllättävä tilasto kertoo?

Kitkakumeilla aiheutetaan selvästi vähemmän kuolonkolareita kuin niiden käyttömäärä liikenteessä edellyttäisi. Onko syy paremmissa ajotavoissa, uudemmissa autoissa vai ajonvakautuksen tuomassa lisähyödyssä?

Ensimmäiset yöpakkaset ovat polkaisseet syksyn rengassesongin vauhtiin Pirkanmaalla. Ali Zujem vaihtaa kitkarenkaita asiakkaan autoon Vianorin Sarankulman toimipisteessä Tampereella.

24.10. 5:30

Talvirengaskausi alkaa viikon päästä 1. marraskuuta. Nykyisen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on sen jälkeen käytettävä, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Rengasmääräysten lieveneminen ja leudot talvet ovat lisänneet kitkarenkaiden suosiota tasaisesti. Nyt niillä ajaa joka viides autoilija.

Näyttää siltä, että kitkarenkailla myös liikutaan turvallisemmin kuin nastojen rapistessa.

Tähän tulokseen on päätynyt rengasalan tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti. Hän on vertaillut talviaikana kitka- ja nastarenkailla ajettuja kuolonkolareita 2000-luvulla.

Vuosina 2011–2020 kitkarenkailla aiheutettiin enää 6 prosenttia eli kahdeksan kappaletta talvikeleissä henkilöautoilla ajetuista kuolonkolareista.

Määrä väheni neljännekseen edellisen vuosikymmenen tasosta. Samana aikana kitkarenkaita käyttävien henkilöautoilijoiden osuus talviliikenteessä nousi 12:sta lähes 20 prosenttiin.

”Erityisesti ajonhallinnan menetyksiin liittyvät tapaukset ovat vähentyneet sitä mukaa, kun ajonvakautusjärjestelmät ovat yleistyneet”, Lahti summaa.

Ennakointi korostuu

Onnettomuustietorekisteriin koottuja tilastotietoja kotimaisista kuolonkolareista analysoitiin uuden tieliikennelain seurantatutkimuksen yhteydessä. Kokonaisluvuista puuttuvat muun muassa pakettiautokolarit sekä ne turma-autot, joissa oli käytetty erilaisia sekarengastuksia.

Tulosten mukaan nastarenkaat ovat yliedustettuina talvikauden eli joulu-, tammi- ja helmikuun vakavimmissa onnettomuuksissa. Erityisen selvää tämä näyttäisi olevan ajettaessa varsinaisissa talvikeleissä: lumessa, sohjossa ja jäällä.

Vastaavia tuloksia saatiin jo edellisessä, vuoteen 2017 päättyneessä vertailututkimuksessa.

Tarkkoja syitä näin selviin eroihin ei tiedetä, mutta Lahden arvion mukaan ESC-ajonvakautuksen rooli on keskeinen. Ajotavoissa ja kuljettajien käyttäytymisessä voi niin ikään olla eroja.

”Talvirengastyyppiä tärkeämpi talviliikenteen turvallisuustekijä on ennakoiva ja maltillinen ajotapa”, hän korostaa.

Ennakoinnin merkitys korostuu kitkakumeilla, mutta on vähintään yhtä tärkeää nastoitetuissa autoissa – varsinkin jos renkaat ovat hyvin kuluneet.

Tästä on kyse

Talvirenkaat kelin mukaan

Talvirenkaita on käytettävä 1.11.–31.3., jos sää tai keli sitä edellyttää.

Kelien vaatiessa nastarenkaita saa käyttää muinakin aikoina.

Kitkarenkaiden käyttöä ei rajoiteta, mutta niitä ei suositella kesäkäyttöön.

Keliperusteisuus korostaa jokaisen autoilijan omaa vastuuta rengasvalinnoista.

Suomessa turvallisiksi katsotaan pohjoismaisiin oloihin suunnitellut nasta- ja kitkarenkaat.

Keski-Euroopan niin sanotut all-season-renkaat voivat olla turvallisuusriski.

Talvirenkailta vaaditaan vähintään 3 millin urasyvyys, mutta mieluummin 5 milliä.

Tärkeitä turvallisuustekijöitä ovat myös oikea rengaspaine, nastojen hyvä kunto ja renkaiden ikä.

Viikolla 43 järjestettävä Renkaat kelin mukaan -kampanja kiinnittää huomiota turvallisiin rengasvalintoihin ja renkaiden ympäristövaikutuksiin.

Kampanjan yhteistyökumppaneina toimivat Fintraffic, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö.

”ESP auttaa kaikkia”

Nastattomia renkaita suositaan uudemmissa ja rakenteeltaan yhä turvallisemmissa autoissa, varsinkin yritysten leasingautoissa sekä sähkö- ja hybridiautoissa. Eniten kitkoja käytetään eteläisessä Suomessa.

Liikennevakuutuskeskuksen teknologiapäällikkö Tapio Koisaari muistuttaa, että ESC-/ESP-ajonvakautusjärjestelmästä on hyötyä kaikille autoille, rengasvalinnasta riippumatta.

”Luistoon ei suistuta yhtä helposti ja jos lopulta joudutaankin, se tapahtuu auton nokka eikä kylki edellä. Törmäyssuoja on tällöin parempi.”

Koisaari suhtautuu varauksella ajatukseen siitä, että tekninen järjestelmä yksin selittäisi rengastyyppien erot kolariherkkyydessä.

”Nastakuolemien” suuri määrä voi johtua esimerkiksi siitä, että nastoja käytetään iältään vanhemmissa ja turvatasoltaan heikommissa autoissa, joilla kaiken lisäksi ajetaan paljon ja kehnoilla teillä.

”Voi myös kysyä sitä, kuinka iso osa autoilijoista todella aktiivisesti miettii omia rengasvalintojaan.”

Talvirengaskausi alkaa marraskuun alusta, mutta nopeimmat ovat liikkeellä hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Sarankulman Vianorilla vaihtokausi työllistää pari tusinaa ylimääräistä käsiparia.

Sähköautoihin kitkat

Tien päällä tehtyjen seurantatutkimusten mukaan kitkarenkailla ajavien osuus on lisääntynyt noin viisi prosenttiyksikköä vain muutamassa vuodessa. Erittäin tehokas ajuri tähän suuntaan on juuri liikenteen sähköistyminen.

”Sähköautoihin laitetaan kitkat alle melkein aina. Ehkä yksi tai kaksi kymmenestä haluaa nastat. Renkaiden rapinaa ei haluta kuunnella muuten hiljaisessa autossa”, Tampereen Sarankulman Vianorissa rengaskauppaa tekevä Valtteri Mertaniemi vahvistaa.

Suomessa talvikaudella ajettujen kuolonkolarien lukumäärä on ylipäätään pudonnut 2000-luvulla selvästi.

Vuosina 2001–2010 tällaisia kolareita ajettiin kaikissa keleissä yhteensä 335 kappaletta, joista nastoilla 294 ja kitkoilla 41. Viime vuosikymmenellä vakavimpien turmien määrä putosi yli kolmanneksella 208:aan.

Nukahtamiset, sairauskohtaukset ja itsemurhat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

Nasta loistaa jäällä

Pienissä onnettomuusmäärissä voi kuitenkin esiintyä suurta satunnaisvaihtelua.

Kolme viimeisintä vuotta käsittävässä tarkastelussa paljastuu, että kitkarenkaita käyttäneet kuljettajat aiheuttivat tänä aikana 11 prosenttia kuolonkolareista. Tämäkin luku tosin on vain runsas puolet heidän osuudestaan liikenteessä.

Autolehtien rengastesteissä parhaat kitkarenkaat pärjäävät jo paremmin kuin heikompilaatuiset nastoitetut kilpailijansa.

Viimeksi mainitut tulevat yleensä aasialaisista rengastehtaista ja ovat hinnaltaan edullisempia kuin testikärkeen kiilaavat eurooppalaiset merkkirenkaat.

Kitkarenkaan heikko kohta on sen pitokyky märällä jäällä. Muissa olosuhteissa kitkan ja nastan ominaisuudet eivät enää ole kaukana toisistaan ja hallittavissa omaa ajotapaa muuttamalla.

Rengashotellien suosio kasvaa, koska isot ja painavat renkaat alkavat olla hankalia käsiteltäviä. Taloyhtiöissä renkaiden säilytys kellarikomeroissa voi olla kokonaan kiellettyäkin.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut