Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä todistava toimittaja Paavo Teittinen kertoi oman tutkivan juttunsa päätöksenteosta: ”Julkaisupäätöksen teki varmaan vastaava päätoimittaja Kaius Niemi”

Teittinen todistaa oikeudenkäynnissä, sillä hän osallistui yhden jatkoartikkelin muokkaamiseen.

19.10. 14:37

Helsinki

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä tänään todistajana kuultu toimittaja Paavo Teittinen vastasi kysymyksiin muun muassa toimituksen tyypillisestä päätöksenteosta.

Häneltä kysyttiin hänen ja toimittaja Katri Kallionpään tekemästä kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzarin ”kultista” kertovasta jutusta, joka voitti vuonna 2020 Vuoden juttu -palkinnon. Vuoden juttu-palkinnon jakaa vuosittain Päätoimittajien yhdistys Journalistipalkinto-gaalassa. Suuri Journalistipalkinto jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko sekä Vuoden kirja.

Teittinen kertoi, että juttua valmisteltiin noin vuoden verran ja että siinä mahdollisesti hyödynnettiin jotain salassa pidettävää tietoa. Asianajaja Kai Kotiranta kysyi, miten tämän jutun julkaisupäätös tehtiin. Teittinen kertoi keskustelleensa oman esihenkilönsä kanssa ja sitten toimituksen johdon kanssa. Johtoa edusti hänen mukaansa kolme päätoimittajaa ja ainakin yksi toimituspäällikkö. Teittinen arveli, että lopullisesti julkaisemisesta päätti vastaava päätoimittaja.

”Julkaisupäätöksen teki varmaan vastaava päätoimittaja Kaius Niemi”, Teittinen sanoi.

Päätöksenteko Helsingin Sanomien toimituksessa kiinnostaa oikeudenkäynnissä, koska syytteessä on kolme toimittajaa, jotka puolustuksen mukaan eivät ole olleet siinä asemassa, jossa päätöksiä juttujen julkaisusta voisi tehdä. Toimittajia syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syyttäjän mukaan 16. joulukuuta 2017 julkaistu artikkeli ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottu artikkelisarja sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.

Nimenomaisessa 16. joulukuuta 2017 julkaistussa artikkelissa toimituksellinen prosessi ja julkaisupäätöksen tekijä eivät ole selvinneet. Niemeä epäiltiin esitutkinnassa, mutta näyttöä hänen tietoisuudestaan ei saatu. Puolustus on myöhemmin sanonut, että julkaisupäätöksen asiassa teki ”toimituksen johto”. Johdon muodostavat toimituspäälliköt ja päätoimittajat.

Lue lisää: Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä todistava toimittaja Paavo Teittinen kertoi oman tutkivan juttunsa päätöksenteosta: ”Julkaisupäätöksen teki varmaan vastaava päätoimittaja Kaius Niemi”

Julkaistu juttu herätti kritiikkiä

Teittisen kuuleminen keskittyi varsinaisen 16. joulukuuta 2017 julkaistun pääjutun sijaan pääosin julkaistavaksi aiottuun jatkojuttusarjaan. Teittinen muokkasi viiden jutun sarjasta yhtä juttua, joka julkaistiin lopulta kolme päivää pääjutun jälkeen. Juttu koski sitä, miten uudet tiedustelulait muuttaisivat Suomen ja Yhdysvaltojen suhteita, kun Suomi pääsisi niiden myötä käsiksi Venäjältä kaapelin kautta tulevaan tietoon.

Teittinen kertoi saaneensa päivä pääjutun julkaisun jälkeen kutsun tulla töihin ja ryhtyä muokkaamaan juttua. Pääjuttuun oli kohdistunut kritiikkiä tasavallan presidentiltä asti, ja Teittisen mukaan hänen haluttiin muokkaavan jutun sävyä siten, ettei se herätä suuttumusta. Hän sanoi, ettei muista, että häntä olisi nimenomaisesti ohjeistettu poistamaan jutusta salaisia kohtia.

Teittinen sanoi olevansa siinä käsityksessä, että päätös jutun muokkaamisesta tuli Niemeltä.

Teittinen tutkinnanjohtajan käytöksestä: ”Väkevää”

Teittinen kieltäytyi alun perin poliisin kuulustelussa vastaamasta kysymyksiin vedoten lähdesuojaan. Ennakkopäätöksessään korkein oikeus (KKO) katsoi, että kysymykset eivät koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja ja että Teittisellä ei ollut oikeutta jättää vastaamatta. Teittistä kuultiin esitutkinnassa uudelleen KKO:n päätöksen jälkeen.

Teittiseltä kysyttiin tänään oikeuden kuulemisessa poliisin tutkinnanjohtajan käytöksestä ensimmäisessä kuulustelussa.

”En halua sitä hirveästi lähteä ruotimaan. Se oli aika väkevää”, hän sanoi.

Teittisen mukaan käytöksestä tuli sellainen käsitys, että jos hän ei muistanut jotain, poliisi tulkitsi hänen valehtelevan, ja että vastaamattomuutta saatettiin rinnastaa liivijengiläisten kuulustelutaktiikkaan.

Poliisikuulustelussa Teittinen on huomauttanut tutkinnanjohtajan käyttäytyneen hyökkäävästi ja vähätelleen lähdesuojaa.

Puolustus: Kiellettyä ennakkosensuuria

Syyttäjä vaatii syytetyille toimittajille – kahdelle kirjoittajalle ja yhdelle esimiehelle – puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Jatkojuttujen osalta turvallisuussalaisuuden paljastaminen eteni syyttäjän mukaan yrityksen asteelle ja syytetyt luopuivat rikoksesta vasta vastaavan päätoimittajan määräyksestä. Määräyksen taustalla oli syyttäjän mukaan julkaistun jutun aiheuttama voimakas julkinen kritiikki ja Puolustusvoimien HS:stä tekemä tutkintapyyntö.

Syytetyt kiistävät syytteen ja syyttäjän väitteet juttusarjan perustumisesta Puolustusvoimien salassa pidettäviin tietoihin. Julkaistun jutun tavoin myös muut jutut ovat puolustuksen mukaan perustuneet julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin.

Toinen kirjoittajista, Tuomo Pietiläinen, sanoo kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle, että kyse on ollut ”julkaisemattomista muistiinpanoista”. Hän vetoaa asiassa ennakkosensuurin kieltoon, joka tulee perustuslaista. Sen mukaan sananvapauteen sisältyy oikeus julkistaa tietoa kenenkään ennakolta estämättä. Puolustus onkin kysynyt, että kun julkaisemattomasta artikkelista vaaditaan rangaistusta, onko syyte ristiriidassa perustuslain kanssa.

Helsingin Sanomia ja Aamulehteä julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut