Mielenterveysongelmat lisääntyvät voimakkaasti työpaikoilla, mutta Pirkanmaan osuuskaupassa suunta on täysin toinen – Näin siinä on onnistuttu

Vastaamon tietomurrosta syntyi uusi verkosto, joka pyrkii edistämään työntekijöiden mielenterveyttä. Verkoston edelläkävijä on Pirkanmaan osuuskauppa, joka on jo onnistunut vähentämään mielenterveydestä johtuvia sairauspoissaoloja.

Pirkanmaan osuuskaupan työhyvinvointipäällikön Jaana Salon ja Sokos Herkun myyntipäällikön Mika Rannan mukaan avain työhyvinvointiin on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö.

20.10. 5:00

Aamulehti

Mielenterveysongelmien määrät kasvavat työpaikoilla. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla mielenterveysperustaisten poissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on kasvanut korona-aikana. Niitä on henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen mukaan noin neljännes kaikista sairauspoissaoloista. Mielenterveyssyistä työterveydessä asioineiden työntekijöiden lukumäärät ovat nousussa lähes kaikissa ikäluokissa.

Päinvastoin kuin monissa muissa yrityksissä ja organisaatioissa, Pirkanmaan osuuskauppa on onnistunut vähentämään mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja. Työhyvinvointipäällikkö Jaana Salon mukaan sairauspoissaolot ovat vähentyneet 35 prosenttia eli 2 000:lla päivällä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Salon mukaan syynä huomattavaan vähennykseen on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, jota osuuskaupalla on tehty jo pitkään. Työtä on tehty Mielenturvaa-mallin avulla.

Ennaltaehkäisyä tehdään esimerkiksi erilaisin työjärjestelyin, joka on Salon mukaan tuottaa työntekijälle hyvää mieltä. ”Esihenkilötyön valmennus on jatkuvaa ja henkilöstön kuuleminen merkittävä osa arkea. Tänä vuonna koko henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus käydä tunnetaitovalmennus.”

Pirkanmaan osuuskaupan työhyvinvointipäällikkö Jaana Salo kertoo, että henkilöstölle on tarjottu tunnetaitokeskustelua. Salon mukaan työntekijän on tärkeää pystyä kertomaan omasta voinnistaan, ja siihen kannustetaan työpaikalla.

Keskustelu ja vuorovaikutus ovat Salon mukaan kaiken keskiössä ja siksi esihenkilöiden kanssa käytäviä keskusteluita on lisätty.

Tarvittaessa keskusteluja käydään yhteistyössä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi työhyvinvointikeskustelumallissa on Salon mukaan mukana työterveyshoitaja, esihenkilö, työntekijä ja työsuojeluvaltuutettu. ”Ryhmässä keskustellaan työntekoa haastavista asioista ja löydetään yhdessä erilaisia jouston malleja.”

Osuuskaupassa tuetaan myös työkokeiluja. Jos on vaikeuksia omassa työssä, työterveyshuollon järjestämän työkokeilun kautta on mahdollisuus päästä kokeilemaan terveydelle sopivampaa työtä yli toimialarajojen. Tarjoilija voi esimerkiksi kokeilla hyllytystyötä Prismassa.

Kannattavaa yrityksille

Työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on Salon mukaan ehdottomasti kannattavaa yrityksille. Eurot, joita investoidaan työhyvinvointihankkeisiin esimerkiksi tälle vuodelle, tuottavat kuitenkin aikaisintaan vasta ensi vuonna tai sitä seuraavana.

”Monilla mittareilla tullaan jälkijunassa, mutta kannattavuus näkyy siinä, että sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä”, sanoo Salo.

Sokos Herkun myyntipäällikkö Mika Ranta kertoo, että esihenkilön näkökulmasta suurin konkreettinen muutos on ollut osuuskaupan ”ihmiset ensin” -kulttuuri. Se tarkoittaa, että henkilöstön kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, miten työ ja vapaa-aika saadaan paremmin soviteltua yhteen.

”Pyritään mahdollistamaan, että esimerkiksi perheet saavat viettää keskenään mahdollisimman paljon vapaa-aikaa ja että työvuorosuunnittelussa lomat ja vapaat toteutuisivat mahdollisimman hyvin työntekijän toiveiden mukaisesti.”

Mikä?

Pirkanmaan osuuskauppa

Toimii Pirkanmaalla 21 kunnan alueella.

Työllistää noin 3 000 palvelualan työntekijää yli 110:ssä toimipaikassa.

Asiakasomistajia 208 449.

Liikevaihto 981,5 miljoonaa euroa vuonna 2021

Liiketulos 26 673 tuhatta euroa vuonna 2021.

Uusi verkosto

Pirkanmaan osuuskauppa on mukana uudessa Mielenturvaa-verkostossa, joka perustettiin taklaamaan mielenterveyskriisiä. Verkosto kasvaa työhyvinvointipäällikkö Salon mukaan koko ajan, ja hänen toiveenaan on, että osuuskauppa voisi edelläkävijänä jakaa ratkaisujaan myös muille yrityksille ja järjestöille.

”Yritysten osaamista pitäisi monistaa eteenpäin muille. Laitamme mielellämme onnistumiset jakoon, sillä yhteistyössä on voimaa.”

Kelan mukaan mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä suurin sairauspoissaolojen syy. Suomen Mielenterveys ry:n erityisasiantuntijan Sari Nuikin mukaan ongelmien taustalla on työelämän vaativuuden kasvu. Työelämä on muuttunut vaikeammaksi ja monikanavaisemmaksi. Pienemmällä porukalla tehdään samat työt kuin aikaisemmin.

Lue lisää: Moni käyttää työssään kymmeniä eri tietojärjestelmiä päivittäin – Tästä on kyse teknostressissä, josta kärsii entistä useampi

Verkosto sai alkunsa Vastaamon tietomurtotapauksesta. Kiristyksen kohteina olivat Ellun Kanojen omistaja Kirsi Piha sekä Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen. ”He päättivät, että asialle täytyy tehdä jotain. On väärin kiristää ihmisiä sillä, että hakee apua terapiasta”, sanoo verkoston sihteeri Jaakko Mustakallio, joka on myös Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja vihreistä.

Alussa mukana oli 12 organisaatiota: isoja työelämäorganisaatioita, yrityksiä sekä mielenterveysjärjestöjä.

Mukaan on tullut myös Tampereen kaupunki, joka liittyi verkostoon valtuustoaloitteen innoittamana. Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen kertoo, että yhteistyö on vasta alussa, eikä kokemuksia ole vielä karttunut.

”Työstämme parhaillaan suunnitelmaa ja valikoimme käytännön toimenpiteitä, joilla edistämme tavoitteiden toteutumista”, Pietikäinen vastaa sähköpostitse.

Mikä?

Mielenturvaa-verkosto

Työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja mielenterveyden toimijoiden yhdessä perustama verkosto, jonka tarkoitus on taklata konkreettisilla ratkaisuilla työelämän mielenterveyskriisiä.

Kyseessä ei ole yhdistys, vaan jäsenten löyhä verkosto, jota johtaa strateginen ohjausryhmä, joka koostuu perustajaorganisaatioiden edustajista.

Verkoston perustajina ovat Ellun Kanat, Vincit, Kukunori ry sekä Suomen Mielenterveys ry.

Verkostoon voivat liittyä mukaan kaikenkokoiset ja kaikenlaiset työpaikat ja työnantajat, jotka haluavat sitoutua mielenterveyden vahvistamiseen omassa organisaatiossaan.

Vuosimaksu on 885 euroa/vuosi, ja maksun perii yleishyödyllinen mielenterveysjärjestö Kukunori ry. Maksulla katetaan verkoston toiminnan fasilitoinnista aiheutuvat kustannukset. Osasta koulutuksista tai tapahtumista saatetaan pyytää lisämaksua.

Jäsenenä saa käyttöön tukea ja materiaaleja.

Lähde: Mielenturvaa

Mielenturvaa-malli

Mielenturvaa-verkostossa on kehitetty malli, jota suositellaan käytettäväksi työpaikoilla. Tämä SOK:n kehittämä malli on ollut jo osuuskaupoilla käytössä.

Mallin ensimmäinen osa on ennaltaehkäisy, jossa mielenterveyden vahvistamista otetaan mukaan päivittäiseen johtamiseen ja työhön.

Kun organisaatio liittyy verkostoon, se saa nimetä 5–9 henkilöä, jotka tulevat verkoston toimintaan mukaan avaintoimijoina, joille järjestetään sparrausta.

Tarkoituksena on auttaa organisaatioita tunnistamaan isoja mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä. Onko esimerkiksi sovittu, tarvitseeko vapaa-ajalla olla tavoitettavissa työasioissa? Jos on kymmeniä viestintäkanavia, tarvitseeko kaikkia seurata yhtä tarkasti? Kuka ottaa projekteissa vetovastuun mistäkin tehtävästä?

Toisena mallissa ovat matalan kynnyksen palvelut. Osana työterveyttä suositellaan työterveyspsykologin palveluita mielenterveyden vuosihuoltona. Lisäksi tarkoituksena on, että työterveyspsykologille pääsisi matalalla kynnyksellä puhumaan suoraan ilman lääkärin lähetettä, jota monissa työpaikoissa vaaditaan tällä hetkellä.

Kolmantena mallissa on apu elämän kriisitilanteisiin. Verkostoon liittyneet organisaatiot sitoutuvat ottamaan työterveyspakettiinsa esimerkiksi lyhytpsykoterapian, jota tarjotaan 0–10 kertaa vuodessa per työntekijä.

Tämä siitä syystä, että esimerkiksi julkisella puolella lyhytpsykoterapiaa saattaa joutua Mustakallion mukaan odottamaan jopa 11 kuukauden ajan.

”On tutkittua tietoa siitä, että jos heti oireiden alettua voidaan aloittaa psykoterapia, sillä on hyvä vaikutus jo lyhyellä hoitojaksolla”, sanoo erityisasiantuntija Sari Nuikki.

Puheen voima

Pirkanmaan osuuskaupan työntekijöiden työterveyspakettiin on kuulunut mielenterveyspalveluita jo kauan aikaa. Jos työssä on vaikeuksia, jo matalalla kynnyksellä voi hakeutua työterveydenhuollon palveluihin: mielen chattiin, työntukiryhmään tai Hyvä mieli -ryhmään, joka on suunnattu etenkin nuorille työntekijöille.

Työhyvinvointipäällikön Jaana Salon mukaan työhyvinvoinnin eteen tehtävää työtä on kuitenkin jatkossakin kehitettävä, koska työelämä on jatkuvassa muutoksessa.

Salo kertoo kuitenkin luottavansa puheen voimaan. Hänen mukaansa etenkin nuoret työntekijät ovat tuoneet työpaikoille kulttuuria, jossa puhutaan tunteista ja uskalletaan kertoa omista ajatuksista. ”Sitä on jatkossa varmaan entistä enemmän.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut