Viestikoekeskus-jutun syyttäjän mukaan mikään tärkeä syy ei oikeuttanut tietojen paljastamista – Puolustus: ”Median tehtävä ei ole miellyttää”

Puolustus ihmettelee, miksei KRP ole selvittänyt tarkemmin Helsingin Sanomien toimituksen johdon osuutta Viestikoekeskus-uutisoinnissa.

5.10. 17:01

Helsinki

Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2017 julkaiseman Viestikoekeskus-jutun julkaisupäätöksen on tehnyt lehden toimituksen johto, sanoo kahta asiassa syytettyä toimittajaa puolustava asianajaja Kai Kotiranta.

Hänen mukaansa juttu siirrettiin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi toimituksen johdolle 14. joulukuuta, ja se hyväksyttiin ja sen julkaisemisesta päätettiin 15. joulukuuta. Kotirannan mukaan syytetyillä toimittajilla ei ole ollut mitään tekemistä julkaisuprosessin tai päätöksenteon kanssa.

Oikeudenkäynnin tauolla Kotiranta ei kommentoinut, ketä toimituksen johdolla tässä tapauksessa tarkoitetaan.

”Tähänkin saadaan varmaan vastaus ja valotusta sitten, kun kuullaan päätoimittajia oikeudenkäynnissä. Lähtökohtaisesti Helsingin Sanomien toimituksen johto on havaittavissa ja selvitettävissä.”

Syyttäjä: Mikään tärkeä syy ei ole oikeuttanut tietojen paljastamista

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä on tänään kuultu syyttäjien ja puolustuksen asiaesittelyä. Syyttäjät vaativat kolmelle toimittajalle ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.

Oikeudenkäynnissä on kyse Helsingin Sanomien julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta artikkelikokonaisuudesta, jotka koskivat Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. Syyttäjän mukaan ne sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa tietoa, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden takia määrätty salassa pidettäväksi.

Syytettyinä asiassa ovat kaksi julkaistun artikkelin kirjoittajiksi merkittyä toimittajaa ja esimiestehtävissä työskennellyt toimittaja. Kaikki kiistävät syytteet.

Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen totesi puheenvuorossaan, että tietyissä tapauksissa myös salassa pidettävän tiedon julkistaminen voi olla yleisen edun mukaista. Tällaisesta tilanteesta ei hänen mukaansa Viestikoekeskus-artikkelin kohdalla ollut kyse.

”Mikään tärkeä syy ei ole oikeuttanut tällaisten tietojen paljastamiseen. Mitään epäkohtaa ei ole paljastettu”, hän sanoi.

”Median tehtävä ei ole miellyttää”

Helsingin Sanomat on perustellut julkaistua artikkelia muun muassa käynnissä olleella tiedustelulakiuudistuksella, jonka seurauksena Puolustusvoimat oli saamassa uusia valtuuksia. Syyttäjä katsoo, että asia olisi ollut mahdollista kertoa myös julkisten tietojen perusteella.

Puolustuksen asianajaja Kotiranta kritisoi puolustuksen asiaesittelyssään sitä, ettei syyttäjä aio yksilöidä asiakirjoja, joiden sisältämiä turvallisuussalaisuuksia uutisoinnissa väitetään paljastetun. Hänen mukaansa väitteissä on nyt kyse vain Puolustusvoimien esittämistä mielipiteistä.

Kotiranta puolusti Helsingin Sanomien toimintaa. Hänen mukaansa uutisoinnissa on ollut kyse merkittävästä asiasta ja siinä media on toteuttanut perustehtäväänsä.

”Voi olla, että se ei miellytä kaikkia. Mutta median tehtävä ei ole miellyttää.”

Puolustus nimesi päätoimittajat uusiksi todistajiksi

Puolustus ilmoitti tänään kutsuvansa uusina todistajina vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen ja päätoimittaja Antero Mukan. Heidän on tarkoitus todistaa siitä, ettei esimiestehtävissä työskennelleellä syytetyllä ole asemassaan ollut toimivaltaa tehdä artikkelin julkaisupäätöksiä.

”En ota kantaa vielä siihen, mitä siellä kuulemisessa tulee ilmenemään ja mitä siellä selviää. Meille keskiössä on se, että vastaajat eivät syyllistyneet siihen tekoon, josta heille rangaistusta vaaditaan”, Kotiranta sanoi.

”En voi lähteä tällaista arvioimaan oikeudenkäynnin ollessa käynnissä”

Vastaava päätoimittaja Niemi oli epäiltynä esitutkinnassa, mutta hän ei saanut syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua. Julkisuudessa on ihmetelty Niemen jäämistä syytteiden ulkopuolelle ja sitä, miksi tämä ei ole poliisikuulusteluissa vastannut kysymyksiin.

Puolustus puolestaan ihmettelee sitä, miksi poliisi ei esitutkinnassa ollut kiinnostunut toimituksellisesta prosessista ja julkaisua edeltävien päivien, 14.–15. joulukuuta, tapahtumista.

”Me lähdemme siitä, että tässä on noudatettu ihan normaaleja Helsingin Sanomien toimituksellisia prosesseja ja niitä prosesseja ei ole selvitetty lainkaan tässä esitutkinnassa”, Kotiranta sanoi.

”Tässä tapauksessa on kokonaan jäänyt selvittämättä, mitä tapahtui 14. joulukuuta ja 15. joulukuuta ennen kuin julkaisupäätös oli tehty.”

STT kysyi jutun tutkinnanjohtajalta, keskusrikospoliisin rikosylikomisariolta Ari Juottoselta, selvittikö poliisi tarpeeksi julkaisua edeltävien päivien tapahtumia toimituksessa. Juottonen sanoi, ettei voi kommentoida oikeudenkäynnissä käsiteltäviä asioita.

”En voi lähteä tällaista arvioimaan nyt varsinkaan oikeudenkäynnin ollessa käynnissä”, hän sanoi.

Niemen ohella syytteettä jäi esitutkinnassa epäiltynä ollut Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen. Hänen tietoisuutensa artikkelista jäi syyttäjän mukaan epäselväksi. Keskusrikospoliisi kuulusteli syyskuussa Hufvudstadsbladetin vastaavaa päätoimittajaa Erja Yläjärveä, joka työskenteli artikkelin julkaisun aikaan Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä. Hänet pyydettiin kuulusteluun vasta sen jälkeen, kun puolustus päätti kutsua tämän todistajaksi. Yläjärvi kertoi, että Niemi tiesi julkaistusta artikkelista viimeistään kaksi päivää aiemmin, eli 14. päivänä.

Helsingin Sanomia ja Aamulehteä julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut