Ulkoministeri Pekka Haavisto Aamulehdelle: Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa on käytännössä estetty

Tampereella lauantaina vieraillut Pekka Haavisto arvioi viime päivien tapahtumien muuttaneen turvallisuustilannetta niin, että nyt Venäjä määrittelee koko lännen vihollisekseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin onkin väläytellyt ydinaseuhkaa, Venäjän kynnys ydinaseiden käyttämiseen on korkea. ”Venäjä tietää, että Yhdysvaltain reaktio siihen olisi vahva. Ylipäätään tähän ydinaselogiikkaan siirtyminen on varmaan huono uutinen myös niille maille, jotka ovat suhtautuneet neutraalisti tai tukeneet Venäjää, mukaan lukien Intia ja Kiina.”

1.10. 20:41

Aamulehti

Suomi käytännössä pysäytti venäläisten kiinteistökaupat Suomessa viime perjantaina, syyskuun 30. päivä. Sen jälkeen ostetut kiinteistöt eivät enää tuo venäläisille oikeutta vierailla Suomessa heidän täällä omistamansa asunnon tai kiinteistön huollon ja korjausten vuoksi.

”Eli kiinteistön voi kyllä hankkia, mutta siellä ei pääse vierailemaan. Käytännössä tämä päätös keskeyttää venäläisten kiinteistökaupan Suomessa”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo.

Hänen mukaansa kesän ja syksyn aikana venäläiset alkoivat pilkkoa kiinteistöomistuksiaan Suomessa niin, että viisumin saannin helpottamiseksi niille tuli useita omistajia.

Lue lisää: Suomen raja sulkeutui venäläisiltä turisteilta: Hetki on historiallinen ja poikkeuksellinen – tämä päätöksestä tiedetään

Pekka Haaviston mielestä on mahdollista, että jos Venäjä - jos se räjäytti Nord Stream -kaasuputket - halusi muistuttaa, että se pääsee käsiksi muihinkin merenalaisiin sähköyhteyksiin, tietoliikenneyhteyksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Muutama kymmenen ihmistä tuli lauantaina keskustelemaan ulkoministerin kanssa vihreiden teltalle Tampereen Hämeenkadun varteen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi vieraillessaan Musiikki & Media -tapahtumassa lauantaina Tampereella, ettei pidä todennäköisenä, että Venäjältä alkaisi hallitsematon laittomien maahanmuuttajien virta.

”Taistelu koko länttä vastaan”

Pekka Haaviston mukaan viime päivien tapahtumat eli Venäjän julistus Ukrainan itäosan neljän miehitetyn alueen liittämisestä Venäjään, maassa toteutettu osittainen liikekannallepano sekä Venäjän tekemäksi arvioitu Nord Stream -kaasuputkien räjäytys kertovat Venäjän pyrkimyksenä nyt olevan määritellä koko länsi vihollisekseen. ”Että se ei käy enää taistelua vain Ukrainaa vastaan, vaan koko länttä vastaan.”

Haavisto sanoo silti uskovansa, että Venäjällä on hyvin korkea kynnys laajentaa sotaa Nato-maita vastaan. ”Tässähän se Naton voima on, että se pystyy puolustamaan jäsenmaitaan. Siksi se on meillekin lisäturva ja nostaa kaikkia kynnyksiä Suomeenkin liittyvissä uhissa.”

Lue lisää: Vladimir Putinin puhe sodasta Ukrainassa kovenee ja ajatus rauhasta karkaa yhä kauemmas – Etenkin yksi asia voisi silti avata tien kohti sodan päättymistä

Siihen, mitä suomalaisten nyt pitää pelätä ja mitä ei kannata pelätä, Haavisto vastaa:

”Ensinnäkin suurin pelko olisi maailma, jota diktaattorit pystyisivät hallitsemaan ja jossa diktaattorit voisivat naapurikansoilleen tehdä mitä lystäävät. Ja nyt me olemme panneet hanttiin sellaiselle diktaattorille ja sellaiselle maailmalle tukemalla Ukrainaa ja puolustamalla Ukrainan oikeutta olla olemassa. Se täytyy pitää kirkkaana mielessä, että meidän velvollisuutemme on olla mukana tässä rintamassa.”

Sen sijaan suomalaisten ei Haaviston mielestä pidä pelätä tavallisia venäläisiä, jotka ovat esimerkiksi työpaikan tai perheyhteyden vuoksi Suomessa. ”Ei kannata ajatella, että jokainen venäläinen on oman autoritäärisen johtajansa teoista ja sanoista vastuussa.”

"Ymmärrättehän, mitä kello on lyönyt?”

Suomen Nato-jäsenyys on hyväksymättä enää kahdelta Nato-maalta, Unkarilta ja Turkilta, joista Turkki on asettanut ehtoja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Haavisto on tavannut kummankin maan ulkoministerit elo-syyskuun aikana ja kertoo kummallekin viestineensä Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisen tärkeydestä. ”Viestini oli, että ymmärrättehän, mitä kello on lyönyt. Että Suomen Nato-jäsenyys on teidän parlamenttienne päätöksistä kiinni. Että Nato-jäsenyys on eksistentiaalinen kysymys Suomelle ja Ruotsille. Molemmilta olen saanut sen vastauksen, että he ymmärtävät.”

Haaviston mukaan kummankin maan ulkoministerit ovat kertoneet ymmärtävänsä, että tilanne on kriittisempi kuin viime keväänä, jolloin Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa.

Haavisto myöntää olevan teoriassa mahdollista, että Turkki ja Unkari eivät nopeasti hyväksyisikään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. ”Ne tekevät omat päätöksensä itse.”

Haavisto sanoo, että jos Suomen Nato-jäsenyys viivästyisi, Suomen pitäisi tarkastella muita sopimuksia, joita puolustuksen ja turvallisuuden eteen pitää tehdä.

Lue lisää: Näin hallitus kommentoi kaasuputkivuotoja – Marin: Voi liittyä laajempaan tavoitteeseen horjuttaa Itämeren turvallisuutta, Haavisto: Taustalla valtiollinen toimija

Lauantaina uutisoitiin, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan jälleen uhkasi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Turkki on useasti antanut ymmärtää Ruotsin, ei niinkään Suomen, Nato-hakemuksen ratifioinnin olevan sille ongelma. Haaviston mielestä tuntuisi keinotekoiselta joutua odottamaan Ruotsia Natoon.

”Naton puolustussuunnittelu pohjoisilla alueilla olisi hyvin erilaista, jos Ruotsi ei olisi jäsen. Merkitsee Norjalle, Baltian maille ja Suomelle erittäin paljon, että Ruotsi on mukana yhteisessä Itämeren alueessa, jota puolustamme. Lisäksi meidän kahdenvälinen puolustusyhteistyömme Ruotsin kanssa on hyvin tiivistä. Teemme edelleen kaikkemme, että menemme Natoon yhtä aikaa.”

Pekka Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi yhdessä vastaa sodan uhkiin muiden eurooppalaisten maiden kanssa. ”Ja toivottavasti mahdollisimman pian Naton jäsenmaana niin, että meillä on täysi suoja, jonka Naton 5. artikla antaa.” Haavisto tapasi kannattajiaan vihreiden teltalla Tampereen Hämeenkadun varressa lauantaina. Haaviston vierailun päättyessä kadulla järjestettiin samanaikaisesti mielenilmaus Ukrainan tukemiseksi.

Kiinan viestin voimakkuus yllätti

Haavisto sanoo Venäjän luultavimmin haluavan esittää tulkintaa, että on hyökkäys Venäjää vastaan, jos sen Ukrainassa miehittämiä, omalla ilmoituksellaan itseensä liittämiä alueita vastaan kohdistetaan sotatoimia.

”On tärkeää muistuttaa, että ne ovat Ukrainalta laittomasti anastettuja alueita. Jos maailmassa voisi muuttaa rajoja äänestämällä, maailma olisi sekaisin, koska rajoja, joissa vähemmistökansoja on yli rajan, on valtavasti.”

Lue lisää: Ukrainan itäosissa asuvia odottavat nyt Venäjän lait, rupla ja venäläiset viranomaiset – professori ei ennusta hallinnolle ruusuisia näkymiä

Haavisto arvioi, että niistäkin maista, jotka ovat suhtautuneet neutraalisti Venäjän sotatoimiin, osa on herännyt Venäjän Ukrainassa tekemistä pakkoliitoksista. Haavisto kertoo yllättyneensä esimerkiksi siitä, miten Shanghain yhteistyöjärjestön äskettäisessä kokouksessa Kiina otti jopa julkisissa viesteissä etäisyyttä Venäjän hyökkäyssotaan.

Kriisinhoidossa on kaksi tavoitetta

Pekka Haaviston mielestä Ukrainan sotaan liittyvän kriisin hoidossa on oltava koko ajan kaksi tavoitetta: huolehtia Ukrainan suvereenisuudesta ja siitä, ettei kriisi tarpeettomasti laajene.

Haavisto nostaa kriisin laajentumisen estämisestä kaksi esimerkkiä: YK pystyi auttamaan sopimuksessa Ukrainan viljakaupasta niin, ettei viljakauppa pysähtynyt ja aiheuttanut esimerkiksi Afrikalle kasvavia ongelmia ja Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimala-alueelle päästiin valvomaan ydinturvallisuutta.

”Nämä toimenpiteet voivat tuntua pieniltä, mutta ovat kriisin kestäessä äärimmäisen tärkeitä, ettei kriisi laajene sellaisille urille, joita sitten on lähes mahdotonta hallita, kuten nälänhätä Afrikassa tai ydinonnettomuus Ukrainassa.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut