Näillä keinoilla Suomen kriittinen infra on nyt suojattu

Maakaasu tuodaan Suomeen merenalaista putkea pitkin Virosta. Myös sähkön kantaverkossa piilee iso riski, koska voimajohdot kulkevat pylväissä avojohtoina tai maassa kaapeleina. ”Kyllä se on alttiina sabotaasille.”

Fingridin ylläpitämään Suomen sähkönsiirron kantaverkkoon kuuluu voimajohtoja noin 14 000 kilometriä ja yli sata sähköasemaa. Voimajohdot ovat joko pylväissä avojohtoina tai maassa kaapeleina. Kuva Tampereen Koivistonkylästä 28. syyskuuta.

29.9. 5:00 | Päivitetty 29.9. 15:33

Aamulehti

Suomessa kaasua käytetään etenkin teollisuudessa sekä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Kaasun siirtoverkosta vastaa valtion omistama Gasgrid Finland, jonka mukaan kaasun käyttömäärät ovat laskeneet noin puoleen siitä, mitä ne olivat ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tällä hetkellä Suomessa käytetään päivätasolla noin 20–30 gigawattituntia kaasua.

Maakaasua ei enää tuoda Suomeen Venäjältä, vaan Balticconnector-kaasuputken kautta Virosta. Putki kulkee merenpohjassa Suomenlahden läpi Suomen Inkoon ja Viron Paldiskin välillä. ”Meriputki on hiiliterästä ja kulkee merenpohjassa fyysisesti peiteltynä. Mantereen puolella kaasuputket kulkevat maan alla”, siirtojärjestelmästä vastaava johtaja Janne Grönlund Gasgridiltä kertoo.

1 300 kilometriä kaasuputkea

Gasgridillä on noin 1 300 kilometriä kaasun siirtoputkea. Maakaasun lisäksi kaasun siirtoverkostoon syötetään kotimaista biokaasua ja jatkossa myös LNG-kaasua. Haminan LNG-terminaali on käynnistymässä lokakuun alussa. Grönlund ei ota kantaa siihen, miten altis Suomen kaasuverkosto on mahdolliselle sabotaasille. Hän kuitenkin korostaa, että sekä merenalaiset putket että kiinteän maan puolella kulkevat putket ovat tarkassa valvonnassa, jonka avulla ylläpidetään toimitusvarmuutta ja häiriötöntä kaasun siirtoa.

”Siirtojärjestelmän teknistä toimivuutta valvotaan jatkuvasti ja saamme reaaliaikaista tietoa siitä, miten kaasu siirtyy. Näin toimitaan myös Balticconnector-yhdysputken osalta Viron puolella yhteistyössä Viron siirtoverkon haltijan kanssa. Mahdolliset häiriöt havaitaan välittömästi.”

14 000 kilometriä voimajohtoja

Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitää Fingrid. Kantaverkkoon kuuluu voimajohtoja noin 14 000 kilometriä ja yli sata sähköasemaa. Voimajohdot ovat joko pylväissä avojohtoina tai maassa kaapeleina.

”Verkkoa on tuhansia kilometrejä eikä sitä voi mitenkään vartioida. Sähköjärjestelmä on avoimesti nähtävillä joka paikassa. Kyllä se on alttiina sabotaasille”, toimitusjohtaja Jukka Ruusunen toteaa.

Ruususen mukaan voimajohdot ovat niin järeitä, ettei niitä ole teknisesti mahdollista laittaa maan alle. Ilmajohdossa oleva vika on myös helpompi löytää ja korjata. ”Kyllä maanalaisenkin järjestelmän pystyy niin halutessaan rikkomaan, räjäytettiinhän kaasuputkiakin meren syvyyksissä.”

Sähkö kulkee myös meren alla

Keskusteluun ovat nyt nousseet myös merikaapelit, joita pitkin sähkö kulkee Viroon ja Ruotsiin. ”Sähkö kulkee meren alla maasta toiseen, mutta ei Suomen sähköjärjestelmä niihin nojaa. Merenalaisiin kaapeleihin tulee välillä vikoja muutenkin, ja voihan joku niitäkin terrorisoida.”

Ruususen mukaan vastaus on nopea korjausvalmius, jonka ansiosta häiriöt saadaan nopeasti kuntoon. Sähköverkossa on myös päällekkäisyyttä, mikä tuo joustonvaraa.

”Valmiutta on nostettu henkisesti jo siitä lähtien, kun Ukrainan sota alkoi. Kyberturvallisuus ihan ensimmäisenä, mutta myös tiettyjä fyysisiä kohteita, joita en voi tarkemmin sanoa.”

Sähköverkot ja tietoverkot ovat naimisissa keskenään, sillä tietoverkot eivät toimi ilman sähköä. On myös tietoverkkoja, joiden kautta ohjataan sähköjärjestelmiä. ”Niiden yhteiselo on huoltovarmuuden kannalta ihan keskeinen kysymys, ja kyllä näitä asioita on paljon mietitty.”

Myös Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoo, että valmiustasoa on nostettu jo viime keväänä. Hänen mielestään suojautumisen ja siihen liittyvien keinojen avaaminen mediassa ei kuitenkaan ole järkevää. ”Tässä tilanteessa emme halua kommentoida asiaa.”

Turvafirma, poliisi tai sotilaat

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori (evp.) Mika Hyytiäinen arvioi, että suurin osa kriittisistä infrakohteista on yksityisten turva-alan yritysten suojaamia ja valvomia. ”Jos ei ole mitään kriisiä käynnissä eikä ole syytä epäillä rikosta tai vastaavaa, suojaus on näillä turvayrityksillä.”

Käytössä on myös paljon teknisiä järjestelmiä, joiden avulla järjestelmien omistajat voivat seurata niiden häiriötöntä toimintaa. ”Esimerkiksi kaasun purkautuminen näkyy paineen alenemisena putkessa, mikä huomataan erilaisilla sensoreilla. Herkkyys häiriöiden havaitsemiseen on sekuntiluokkaa.”

Yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on myös poliisin tehtävä. ”Poliisilla on sellaiset voimankäyttöoikeudet, että he pystyvät esimerkiksi tarkastamaan ajoneuvoja, sulkemaan alueita ilman yritysten lupaa ja rajoittamaan kansalaisten liikkumisoikeutta.”

Jos taas ollaan kriisitilanteessa ja puolustustilalaki on voimassa, sotilaiden yksi tehtävä on kohteiden suojaaminen, mihin liittyy myös yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin kohteita. ”Vaikka paikallisjoukkoja on paljon, jokaista telemastoa, sähkö- ja putkilinjaa ei pystytä vartioimaan.”

Mikä?

Kriittinen infra

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on paljon tärkeitä palveluita ja rakenteita, niin sanottua kriittistä infrastruktuuria, jonka häiriötön toiminta on turvattava.

Huoltovarmuuden kannalta Suomessa keskeisiä ovat esimerkiksi energiahuolto, kuten kaasu- ja sähköverkot, tietoliikenneverkot ja eri järjestelmien laitetilat, ruoantuotanto ja -jakelu, vesihuolto, terveydenhuolto ja logistiikka.

Kriittinen infrastruktuuri on suurelta osin näkyvillä julkisessa tilassa. Tietyt toiminnot pyritään suojaamaan, mutta niitä koskevia tietoja ei kerrota julkisuuteen.

Lähde: Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut