Viestikoekeskus-jutun esitutkintamateriaali: Helsingin Sanomien toimitus tiesi käräjille vieneestä lakipykälästä ennen artikkelin julkaisua – juttuprojektin piti avata Suomen tiedustelun sumuverhoa

Turvallisuussalaisuuden paljastamista koskeva rikoslain pykälä oli esitutkintamateriaalin perusteella Helsingin Sanomien toimituksen tiedossa ennen Viestikoekeskus-artikkelin julkaisua. Vain yksi epäilty puhui poliisille esitutkinnassa.

24.9. 18:52

Helsinki

Viestikoekeskus-jutun esitutkintamateriaalin mukaan Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen perusteli tiedusteluoperaatioita käsittelevää juttuprojektia esihenkilöilleen sillä, että Suomi olisi jo harjoitellut henkilötiedustelua ulkomailla ennen kuin siitä säädettiin lailla.

Tämä käy ilmi keskusrikospoliisin (KRP) julkistamasta sähköpostiviestinvaihdosta, joka on osa Viestikoekeskus-jutun esitutkintamateriaalia.

Esitutkintamateriaalin mukaan Pietiläinen ehdotti projektia toteuttavaksi toimittaja Laura Halmisen kanssa marraskuun 17:ntenä 2017, noin kuukausi ennen rikossyytteisiin johtaneen jutun julkaisua. Viestin vastaanottajien joukossa oli hänen lähiesihenkilönsä Kalle Silfverberg sekä myös silloinen Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi. Viestissä Pietiläinen kertoo Viestikoelaitosta käsittelevästä salaiseksi leimatusta materiaalista, jota toimituksella on hallussa.

”Samoin tarkoitus on kertoa, miten Suomi on käytännössä harjoitellut jo pitkään humint-operaatioita ulkomailla (rauhanturvaamistehtävät), vaikka ne tulevat kotimaan maanpuolustuksessa sallituiksi vasta uuden tiedustelulain myötä”, hän jatkoi viestissään.

Humint-lyhenne tarkoittaa henkilötiedustelua.

Suomessa säädettiin lailla vasta vuonna 2019 tarkasti, mitä sotilastiedustelussa saa ja ei saa tehdä. Siihen saakka tiedustelua säätelivät vain perustuslaki ja muu lainsäädäntö.

Viikkoa myöhemmin hyväksyntä

Esitutkintamateriaalin perusteella Kalle Silfverberg antoi vihreää valoa projektille seuraavalla viikolla. Pietiläinen ja Halminen lähettivät vielä perjantaina 24.11. suunnitelman juttuprojektille. Viestin aihekentässä luki ”Erittäin salaista Tikkakosken viestikoelaitosta ja Puolustusvoimien tiedustelua käsittelevä tutkiva projekti”.

”Iso pointti on se, että sotilastiedustelun tehtävistä tai toimivaltuuksista ei ole säännöksiä. Siksi on kehittynyt malleja, joista ei tiedä kukaan”, viestissä luki.

KRP:n mukaan Pietiläinen kysyi jo helmikuussa 2017 Pääesikunnalta tietopyynnöllä aineistosta, josta hänen ei olisi pitänyt olla tietoa. Tutkinnassa on käynyt myös ilmi, että Halminen oli kevään ja kesän 2017 aikana yhteydessä toimituksen hallussa olevasta materiaalista Puolustusvoimien upseeriin. Sittemmin Helsingin Sanomat on hyllyttänyt Halmisen vuotoepäilyn tutkinnan ajaksi.

Rikoslain pykälä oli toimituksen tiedossa

Helsingin Sanomien toimituksen tietoon oli esitutkintamateriaalin perusteella saatettu turvallisuussalaisuuden paljastamista koskeva rikoslain pykälä ennen, kuin toimitus julkaisi Viestikoekeskus-artikkelin.

Toimittaja Halminen oli viestien perusteella ollut aiemmin julkaisuviikolla yhteydessä Puolustusvoimien silloiseen tiedustelupäällikköön, kenraalimajuri Harri Ohra-ahoon. Halminen oli lähettänyt Ohra-aholle osan toisesta artikkelista kommenttipyyntöä varten.

Esitutkinta-aineiston mukaan Ohra-aho oli jutellut Halmisen kanssa puhelimessa ja lukenut hänelle ääneen turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan pykälän.

”Ohra-aho esiintyi varsin korrektisti puhelun aikana ja muistaakseni ilmaisi asian jotenkin siten, että ”kannattaisiko teidän keskustella tästä asiasta ja tästä mahdollisesta julkaisusta Sanomien lakimiesten kanssa””, Halminen kertoi poliisikuulustelussa.

Epäselväksi kuitenkin esitutkintamateriaalin perusteella jää, miten jutun julkaisuun liittyvää oikeudellista riskiä lopulta toimituksen johdossa käsiteltiin. Halminen kertoi kuulustelussa, että Pietiläinen oli kertonut asian olevan kunnossa, ja myöhemmin viikolla asia oli toimituksessa noussut esiin myös Silfverbergin kanssa.

Toimituksen johdon palavereissa jutusta puhuttiin vähintään julkaisuviikolla. Toimituspäällikkö Yläjärvi kertoi syyskuussa 2022 poliisin kuulusteluissa, että julkaisua edeltävänä torstaina pidetyssä kokouksessa oli paikalla myös vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Niemi ei perjantaina ottanut Yläjärven väitteeseen kantaa.

Vain yksi epäilty puhui poliisille Viestikoekeskus-esitutkinnassa

Juttu julkaistiin 16.12.2017, ja Puolustusvoimat teki samana päivänä siitä tutkintapyynnön. Valtaosa poliisin näytöstä on kerätty toimittaja Halmiselta, joskin todistajina on kuultu myös muita Helsingin Sanomien työntekijöitä. Kirjalliset viestit perustuvat Halmisen kahdesta iPhone-puhelimesta kerättyihin sähköposteihin. Muita takavarikkoja ei tutkinnassa tehty. Poliisin aikanaan rikoksesta epäilemästä viidestä Helsingin Sanomien toimittajasta Halminen oli ainoa, joka puhui kuulustelussa.

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, toimituspäällikkö Esa Mäkinen sekä syytetyt Pietiläinen ja Silfverberg vetosivat kuulusteluissa oikeuteensa olla myötävaikuttamatta itseään koskevan rikosepäilynsä selvittämiseen tai lähdesuojaan. Niemeä ja Mäkistä vastaan ei nostettu syytteitä.

KRP arvioi esitutkinnassa, että päävastuu jutun suunnittelusta, kirjoittamisesta ja aineistosta oli toimittaja Pietiläisellä. Esitutkinta-aineiston perusteella Halmisella olisi ollut päävastuu toisesta jutusta, joka ei päätynyt suunnitellussa muodossa julki.

Syyttäjä vaatii Pietiläiselle, Halmiselle ja Silfverbergille tuomiota turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Kaikko kolme kiistävät syytteet. Jutun pääkäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa syyskuun lopussa.

Aamulehteä ja Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut