Ulkoministeri Haavisto: Unkarilta ei kuulunut varauksia Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen — ”Viesti oli Unkarin suunnasta hyvin selvä”

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi torstaina Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón Budapestissä. Unkari on yksi viidestä maasta, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) Kaunasissa Liettuassa 7. syyskuuta.

15.9. 20:32 | Päivitetty 15.9. 20:48

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tapasi torstaina Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón Budapestissä.

Haaviston mukaan vierailulla ei ilmennyt, että Unkarilla olisi varauksia Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen.

Unkari on yksi viidestä Naton nykyisestä jäsenmaasta, jotka eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Ratifioinnin aikataulusta on myös ollut niukasti tietoa.

”Viesti oli Unkarin suunnasta hyvin selvä. Ensinnäkin ei ollut mitään erityisiä varauksia sen enempää Suomen kuin Ruotsinkaan Nato-jäsenyyden suhteen”, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan viesti hänelle oli, että asia on ”A-listalla”, kun maan parlamentti aloittaa työskentelynsä kesätauon jälkeen syyskuun lopulla. Aivan tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan vielä selvinnyt.

Haavisto tapasi vierailullaan myös Unkarin parlamentin varapuhemiehen Márta Mátrain.

”Ulkoministerin ja parlamentin varapuhemiehen lausunnoissa tämä näyttäytyi ongelmattomana eikä ollut mitään hidastusmielialaa tai syytä siihen Suomen ja Ruotsin osalta”, Haavisto sanoi.

Torstaina uutisoitiin, että EU:n komissio aikoo ehdottaa Unkarin saamien EU-budjettirahojen osittaista jäädyttämistä oikeusvaltiorikkomusten takia.

Haaviston mukaan myös oikeusvaltiokysymyksistä puhuttiin vierailulla.

”Unkarilla on tietysti oma näkökulmansa, jossa se ei hyväksy näitä tulkintoja, ja se ilmaisi tietysti huolen omalta kannaltaan: mitä se heille merkitsee taloudellisesti ja muuta. Totesimme tietenkin Suomen näkökulman, että oikeusvaltiokysymykset ovat tärkeitä ja niissä tietysti tuetaan komission näkemyksiä”, Haavisto sanoo.

Komission esitys varojen osittaisesta jäädyttämisestä vaatii taakseen jäsenmaiden määräenemmistön.

Haaviston mukaan EU-rahat ja Nato-kysymys eivät yhdistyneet keskusteluissa.

Hänen mukaansa Unkarissa ymmärretään Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanne ja turvallisuushuolet. Maassa ollaan selvästi tyytyväisiä siitä, että Nato saa uusia jäseniä, Haavisto sanoo.

”Mitään tämmöistä kytkyä mihinkään muuhun asiaan ei ainakaan tämän päivän keskusteluissa tullut.”

Torstaina myös EU-parlamentti jatkoi tiukkaa arvosteluaan Unkaria vastaan. Parlamentti hyväksyi äänin 433–123 mietinnön, jonka mukaan Unkaria ei voi enää pitää täytenä demokratiana. Maasta on parlamentin mukaan tullut ”vaaliautokratiaan perustuva sekajärjestelmä” eli järjestelmä, jossa vaaleja järjestetään, mutta demokratian normeja ja standardeja ei kunnioiteta.

Parlamentti vaatii EU-komissiota käyttämään kaikkia mahdollisia työkaluja tilanteen korjaamiseksi, myös olemaan hyväksymättä Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Mietinnössä todetaan, että demokratian arvot ovat heikentyneet Unkarissa vuoden 2018 jälkeen johtuen hallituksen tahallisista ja järjestelmällisistä pyrkimyksistä. EU:n päättäväisten toimien puute on osaltaan pahentanut tilannetta, mietintö toteaa.

Kaikkien Naton 30 nykyisen jäsenmaan pitää siunata Suomen ja Ruotsin jäsenyys ennen kuin maista voi tulla liittokunnan täysjäseniä.

Kreikan parlamentti siunasi jäsenyydet torstaina. Tämän jälkeen jäljellä on viisi maata, joissa ratifiointia vielä odotetaan. Ne ovat Unkari sekä Turkki, Portugali, Espanja ja Slovakia.

Espanjasta ja Portugalista on Haaviston mukaan kerrottu, että ratifiointi etenee syys—lokakuun vaihteessa. Myös Slovakiasta on tullut myönteistä viestiä.

Jäljellä on Turkki, jonka kanssa Suomi ja Ruotsi tapasivat hiljattain Suomessa. Seuraava kolmikantakokous on näillä näkymin lokakuussa.

Haavisto sanoo, että Turkin kanssa ratifiointi kestänee pidempään kuin muiden kanssa, muttei osaa arvioida aikataulua.

Turkin parlamentti on kesätauolla lokakuun alkuun saakka.

Mikä on tämän hetken arvio siitä, koska Suomi on Naton jäsen?

”Optimistinen arviohan on se, että tämän vuoden aikana. Sitten taas pessimistinen arvio on, että venyy ensi vuodelle johonkin hetkeen.”

Päivitys 15.9.2022 kello 20.48: Lisätty uutiseen EU-parlamentin osuus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut