Tämä mies sai aikaan mullistuksen, joka laski joukkoliikenteen lippujen hintoja – Nyt Lauri Helke, 40, jättää bussibisneksen ja siirtyy pomoksi rautateille

Aamulehti

Bussiliikenteen mullistaja, sinnikäs ja kärsimätön Lauri Helke, 40, siirtyy pomoksi rahtiraiteille. ”Minulla on intohimo vain tälle suhteellisen kapealle alalle”, hän sanoo logistiikka- ja kuljetusalasta.

Hän kuvaili itseään sinnikkääksi ja kärsimättömäksi viisi vuotta sitten julkaistussa haastattelussa. Mullistaja, murtaja ja muut vahvat adjektiivit ovat median hänestä käyttämiä määreitä.

Helke sanoo, että sekä asiakkaat että media ihastuivat pieneen Onnibus-toimijaan, joka mursi pala palata monopolien valtaa. ”Muistatko, kun VR:n junalippu Tampereelta Helsinkiin maksoi 35 euroa, mutta nyt pääsee saman välin yhdeksällä eurolla.”

Nyökyttelen, ja muistan, että parin viikon kuluttua lapseni matkustaa Rovaniemeltä Jyväskylään yhden euron lipulla. Tämän markkinaehtoisen 600 kilometrin bussimatkan kulut katetaan jossain muulla.

Osaava kuljettaja valitsee

Toimituksessa luen huhtikuussa vuonna 2021 julkaistua lyhennelmää Maanteiden henkilöliikenteen markkinatilannekartoituksesta. Maanteiden henkilöliikenteen liikevaihto supistui vuodesta 2018 vuoteen 2020 noin 50 prosenttia, jos mukaan ei lasketa tukia, joita tämä liikenteen ala sai koronan vuoksi valtiolta, Business Finlandilta, ely-keskuksilta, Valtiokonttorilta tai kuntien koronalisärahoituksesta.

Kuljettajapula yllätti alan. ”Maailma on kohdellut kuljettajia sillä tavalla huonosti, että alalta on jengiä lomautettu ja jopa irtisanottu merkittävästi koronan aikana”, Helke sanoo. ”He ovat lähteneet asentamaan ilmalämpöpumppuja, ajamaan rekkaa ja ravintolaan töihin. Yksi on nuohooja”, hän kertoo tutuistaan.

Lue lisää: Onnibussin perustaja johtaa nyt myös entistä kilpailijaa – koko alan mullistanut Lauri Helke lupaa, että seuraava vallankumous on jo tulossa

Pyynnöstäni Helke antaa neuvon kuljettajien saamiseksi alalle. ”Ei voi enää odottaa, että toimialajärjestö tai valtio korjaavat asian, vaan täytyy lähetä itse kouluttamaan kuljettajia oppisopimuksella, jonka ajaltakin ihmiset saavat jonkinlaista korvausta. Siihen on tultu”, hän sanoo. ”Tällä hetkellä osaava linja-autonkuljettaja voi valita työnantajansa.”

Kreivin aika jättää ala?

Palataan hetkeksi tiistaiaamuun, jolloin silmäilin tuttavaltani varhain saapunutta vinkkiviestiä tulevasta nimityksestä. Siinä pedattiin seuraavaa Helken tarinaa. Pian kello kahdeksan jälkeen julkaistiinkin tiedote diplomi-insinööri Lauri Helken nimittämisestä Fenniarail oy:n toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 3. lokakuuta 2022.

Oli kulunut vain viikko siitä, kun haastattelin Helkeä siitä, miksi hänen johtamansa yhtiön bussi ei saapunut Nokian Siuroon, vaikka kuukauden jatkuneiden ongelmien piti olla ohi. Hän kertoi kuljettajan jääneen aamulla saapumatta työvuoroon.

Lue lisää: Koululaiset jäivät pysäkille Nokialla: ”Ei liity kuljettaja­pulaan” – Nysselle tullut jo 50 korvaus­hakemusta peruuntuneista vuoroista

Onko tämä kreivin aika lähteä bussiliikenteen parista raiteille, Lauri Helke?

”Joo”, hän saa sanottua nieleskellessään Aamulehden tarjoamaa viineriä teen kera ja jatkaa: ”Alalle tulo oli aikanaan äärimmäisen vaikeata, ja se oli se minun ammattitaitoni. Minulle oli se suola, että jouduttiin aina menemään saranapuolelta. Tuo tarina on minun kannaltani mielestäni valmis.”

Tampereen kaupungin liikennelaitoksen suunnittelija Lauri Helke tapasi tyytymättömiä matkustajia Tampereen Lamminpäässä 21. marraskuuta 2005. Helke kertoo nyt, että paikalla ollut Aamulehden toimittaja joutui toimimaan tilanteessa suorastaan järjestyksenvalvojana. Uudistus runkolinjoineen otettiin käyttöön myöhemmin. Kuva: Tomi Vuokola / Aamulehden arkisto

Helke sanoo, että hänen roolinsa ei ole ollutkaan erinomainen bussituotannon johtaja. ”Minun hyvyyteni on siinä, että olen osannut aikanaan kopioida Onnibusin ulkomailta, kerätä sen taakse tiimin ja löytää porsaanreikiä, miten suljetulle markkinalle päästään uimaan.”

Hän jää pois asemasta, jota hän pitää hienona, yhtenä Suomen näkyvimmistä. ”Kävin itseni kanssa keskustelua, onko tämä se ammatti, jota haluan tehdä tästä eteenpäin, vai haluanko kesällä 40 vuotta täyttäneenä opetella jonkin uuden ammatin, joka tämä Fenniarailin nyt on. Katuisin, jos en tässä kohdin tekisi tätä valintaa.”

Helke sanoo seuranneensa vuonna 2009 perustettua yhtiötä sivusta. Helke soitti yhtiön hallituksen puheenjohtajalle, kun hän oli lukenut kesäkuun lopussa edellisen pomon jättävän yhtiön. ”Kerroin, että olen kiinnostunut tehtävästä, kävin prosessin läpi ja nyt olen tässä.”

On vähän työtehtäviä, jotka Helkeä kiinnostavat. ”Olen niche-johtaja. Minua kiinnostavat asiat, joilla on lapsena leikitty, junat, bussit, laivat ja lentokoneet.”, hän sanoo. ”Yleisjohtaja vaihtaa viiden vuoden välein toimialalta toiselle. En näe itseäni sellaisena, että menisin teurastamoon tai mihin tahansa firmaan toimitusjohtajaksi.”

17-vuotias Lauri Helke valokuvattiin Toijalan veturimuseossa vuonna 1999. Hän poseerasi veturimuseosuosikkinsa dieselveturi DR 12:n kanssa. Jyväskyläläispoika innostui logistiikka- ja kuljetusalan vempeleistä kymmenvuotiaana. Akaan Toijala on hänelle tuttu mummolasta. Kuva: Kari Pitkänen / Aamulehden arkisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke valokuvattiin 29.11.2011. Liikennejärjestelmäinsinööriksi hän siirtyi VR:ltä, jossa hän vastasi pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen suunnittelusta. Loppuvuodesta 2011 hän otti yhteyttä mahdolliseen Onnibus-kumppaniinsa Pekka Möttöön, ja yritys aloitti toimintansa 1.1.2012. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehden arkisto

Helken haastattelussa voisi käyttää samaa otsikkoa kuin 7. syyskuuta Pekka Mötöstä julkaistussa jutussa: Tämä mies kohahdutti Suomen bussiliikennettä kymmenen vuotta sitten – Nyt hänellä on uusi suunnitelma junaliikenteeseen. Möttö on mukana uudessa Suomen Lähijunat oy:ssä.

Miehet perustivat Onnibus.com-osakeyhtiön samaan aikaan, kun Helke toimi täällä liikennejärjestelmäinsinöörinä. Hänen työnantajansa kertoi Aamulehden haastattelussa, että asiassa ei ollut jääviysongelmaa. Yhtiö myytiin vuonna 2018 Koiviston Auto -konsernille.

Lue lisää: Lauri Helke jättää Onnibusin ja siirtyy yksityisen rautatiefirman johtoon – Näin hän kommentoi

Eihän lähes yhtäaikainen raiteille siirtyminen voi olla sattumaa, Lauri Helke?

”Se on ihan täysin sattumaa. Olemme Pekan kanssa naureskelleet sitä.”

Kysyikö hän sinua lähijunayhtiöön?

”Ei kysynyt.”

Olisiko se kiinnostanut?

”Ei. Siinä lähdetään rakentamaan hommaa aika lailla nollasta. Minä menen yritykseen, joka on alkuvaiheen jo selättänyt, ja juna jo liikkuvat. Minun tehtäväni on laajentaa sitä.”

Lokakuun alussa Fenniarailin toimitusjohtajana aloittava Lauri Helke Tampereen rautatieaseman laiturilla 2. Taustalla näkyvät Nokia-areena ja muut Kannen rakennukset. ”Eihän Suomen teollisuus ole innoissaan siitä, että rautatiekuljetuksissa VR voi sanoa, että ota tai jätä”, hän sanoo. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Haluan tietää, millaista kasvustrategiaa Helke on ajatellut Fenniarailin tavoitteen saavuttamiseksi. Markkinaosuus halutaan kasvattaa viidessä vuodessa kymmeneksi prosentiksi. VR, tarinan jätti, toimii samalla markkinalla sekä raiteilla että renkailla.

Helke vastaa Onnibusin alkutaipaleen strategialla, jossa kansa ja media söivät pienen toimijan kädestä. Hän muistaa yhä päivän, jona näki Aamulehden lööpin, jossa oli tekstin Halpabussi tulee Suomeen lisäksi kuva kolmesta eurosta ja yhtiön logosta. ”Tämä sama logo, joka minulla on tatuoituna tänne”, hän sanoo ja nostaa oikean jalan lahjetta niin, että näen nilkan sisäpuolelle tatuoidun kuvion. Mötöllä on samanlainen tatuointi samassa kohdassa.

”Meillä ei ollut markkinointibudjettia, mutta kansa rakastaa, kun toimittajat toistavat Daavid–Goljat-tarinaa. Kun vedin sisaryhtiötä Virossa, siellä käytin mediassa fraasia, joka meni aina hyvin läpi: Viron kansa ei halua neuvostotyylistä byrokratiaa.”

Helke näkee rautatiekuljetuksissa saman asetelman. ”Eihän Suomen teollisuus ole innoissaan siitä, että rautatiekuljetuksissa VR voi sanoa, että ota tai jätä”, hän sanoo. ”Jos monopoli saa toimia rauhassa, se valitsee köllöttelypisteen, jossa sillä on kivaa toimia, eikä se yritä maksimoida rautatieliikenteen tai joukkoliikenteen määrää. Sen takia tarvitaan kilpailua.”

Fenniarail on nyt tarinan lilliputti. ”Teollisuudella on sympatiaa sen puolesta, että tulee vaihtoehtoja ja saadaan kilpailukykyä kuljetuksiin.”

Helkellä on edessään täysin uusi ammatti. ”Tähän asti on käyty kauppaa kuluttajien kanssa, tai jättämällä kilpailutukseen suljettu kirjekuori, ja se voittaa tai ei voita. Nyt menen palvelemaan teollisuuden asiakkaita ja tekemään kauppaa neuvotteluteitse. Suhtaudun siihen nöyrästi, koska se on minulle uutta, seuraava kasvun alue.”

Paluu politiikkaan?

Kokoomusta edustava Helke kertoi jo kättelyssä, että hän pyrki viime vuosikymmenellä Tampereella asuessaan valtuuston yhden asian vuoksi ja pääsi varavaltuutetuksi. Syy oli ratikka.

”Politiikka ei kiinnosta enää. Ratikka oli yksi spesifi asia, josta näin, että se vaikuttaa täällä kaikkeen. Jos sitä ei rakennettaisi, olisi pitänyt tehdä seitsemän Vuoreksen tapaista korpilähiötä, mutta nyt grynderit tiivistävät Kalevaa ja muita ratikan varren alueita. Nyt riittää kenties pari korpilähiötä, Ojala-Lamminrahka ja Vuores. Ehkä Nurmi-Sorilaakaan ei tule. Tätä kautta ratikka maksaa itsensä.”

Haastattelun kanssa samoihin aikoihin kerrotaan, että suunnittelu jatkuu valtatie 3:lla maakuntakaavan viitoittamalla tiellä eli Lempäälästä Pirkkalaan tehdään metsien läpi Puskiaisten oikaisu.

Helke tukee toki tulevan työn vuoksi rahdin kuljettamista raiteilla, mutta tuntee paljon bussia ajavana teiden tilan. Tarvitaanko oikaisu? ”Ei tarvita. Valtakunnallisestikin Ysitien tilanne on kriittinen Linnainmaalta Orivedelle päin. En tiedä, miksi se on kestänyt näin kauan”, hän sanoo. ”Onnibus on Sarankulmassa päätien varrella, ja ajan kehätiellä, enkä näe siellä mitään ruuhkia.”

Helke kertoo, että hänen ikäluokkansa liikenneinsinööreille on opetettu, että uusi väylä on vihonviimeinen ratkaisu. ”Edellinen sukupolvi ajattelee, että jokin eritasoliittymähässäkkä on aina riemuvoitto”, hän sanoo. ”En edes mieti virkistysalueita, vaan mietin taloudellisesti. En keksi, millä listalla tuollainen oikaisu voisi olla.”