Pirkanmaata vaivaa aivovuoto: Kolmannes korkeakoulutetuista muuttaa valmistumisen jälkeen muualle – ”Tuollaisesta luvusta kannattaa olla huolissaan”

Pirkanmaalla korkeakoulututkinnon opiskelleista kolmasosa muuttaa vuoden sisällä muihin maakuntiin. Seutujohtaja Päivi Nurmisen mielestä luvusta kannattaa olla huolissaan, sillä osaajapulasta kärsii pian myös julkinen sektori, jolla ei ole totuttu taisteluun osaajista.

Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen on huolissaan aivovuodosta Pirkanmaalta.

13.9. 6:00

Opiskelijaikäluokat ovat eläköityviä ryhmiä pienempiä, ja siksi kilpailu nuorista asiantuntijoista kovenee. Kun vielä joka kolmas Pirkanmaalla korkeakoulututkinnon lukenut muuttaa vuoden sisällä muihin maakuntiin, on osaavan työvoiman metsästys muuttunut Suomen mestaruuslajiksi.

Koulutetun väen muuttamista toisiin maakuntiin tai maihin kuvataan pitovoimalla. Pirkanmaan pitovoima korkeakoulututkinnon vuoden sisällä suorittaneista oli 66,3 prosenttia vuonna 2020, eli vuoden päästä valmistumisestaan joka kolmas Pirkanmaalla korkeakouluttautunut oli muuttanut muualle.

Pirkanmaan luku on maakunnista kolmannella sijalla. Pitovoimaisin maakunta on Uusimaa 84,9 prosentilla ja toisena Pohjois-Pohjanmaa 68,2 prosentilla.

Mitalisijaan ei sovi tuudittautua, sanoo Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen.

”Tuollaisesta luvusta kannattaa olla huolissaan. Suuret kaupunkiseudut ovat kovassa kilpailussa keskenään osaavasta korkeakoulutetusta työvoimasta. Kaupunkiseutujen elinvoima riippuu hyvin paljon valinnoista, joita nuoret akateemiset tekevät.”

Pirkanmaan vetovoima on Nurmisen mielestä pitkälti kaupunkien ja kuntien vastuulla. Korkeakoulutettuja koetetaan saada pysymään Pirkanmaalla esimerkiksi kaupungin hyvän imagon voimin, perheille sopivilla asunnoilla ja sujuvalla junaliikenteellä pääkaupunkiseudulle ja Turun suuntaan. Samoilla raiteilla houkutellaan aivotyöläisiä muista maakunnista Pirkanmaalle.

”Pitovoima ei kerro sitä, kuinka paljon tänne muuttaa muualla tutkinnon opiskellutta väkeä. Meidän kannattaa ajatella Etelä-Suomea vähän isompana työmarkkina-alueena”, Nurminen huomauttaa.

Kaupungin imago ja viehättävät asuinympäristöt eivät lämmitä, jos alueella ei ole työpaikkoja.

”Teknisiä aloja opiskelleet työllistyvät helpommin Tampereen seudulle, sillä meillä on paljon vientiteollisuutta ja ICT-teollisuutta. Toiset akateemiset ryhmät taas hakevat pakon edessä työtä pääkaupunkiseudulta.”

Työnantajat tutuiksi

Työpaikkojen määrän ohella on tärkeää, että yritykset ja muut työllistäjät tekevät itsensä tunnetuiksi opiskelijoille. Se on teknillisillä aloilla tyypillistä, kertoo asiantuntija Timo Aro. Samoin on kaupallisilla aloilla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla.

Aro sanoo, että maakunta saa olla perin tyytyväinen siihen, että kaksi kolmasosaa korkeakoulutetuista jää Pirkanmaalle. Silti on tärkeää miettiä, kuinka hyvää tilannetta pidetään yllä. Yksi pitovoiman avain on Aron mukaan sitouttamisessa.

”Kaikilla aloilla pitäisi ihan ensimmäisistä opiskeluviikoista lähtien tuoda näkyväksi, millaisia mahdollisuuksia alueella on: millaisia harjoitteluja, kehittämistehtäviä, projekteja, opinnäytteiden aiheita. Sillä voitaisiin auttaa opiskelijoita kiinnittymään alueeseen ja sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin.”

Lisäksi Aro pitää tärkeänä aivovuodon tyrehdyttämistä Uudenmaan suuntaan. Uudellemaalle suuntaa ammattilaisia joka alalta, joskin todennäköisin aivovuotaja on yhteiskuntatieteelliseltä, humanistiselta tai hallintotieteelliseltä alalta.

Ennen koronapandemiaa Uudellemaalle lähti keskimäärin 840 henkilöä vuodessa, mutta korona-aika on kääntänyt suuntaa myönteiseksi. Vuonna 2020 muuttotappio samaan suuntaan oli enää 138, ja viime vuonna Pirkanmaa sai peräti muuttovoittoa 763 henkilön verran. Koronakriisin hiipuessa muuttotasetta on vaikea ennustaa.

Kolmas keino pitovoiman lisäämiseksi on kansainvälisyyden huomiointi.

”Kysymys on, miten onnistua kotiuttamaan ulkomailta tulevat opiskelijat niin, etteivät he karkaa heti tutkinnon saatuaan pääkaupunkiseudulle tai takaisin ulkomaille”, Aro sanoo.

Pelkkä harjoittelu ei lämmitä

Kansainvälisille osaajille on roima tarve. Kuntien työntekijät jäävät eläkkeelle kestämätöntä tahtia.

”Usein ajatellaan, että kyllä kuntiin työvoimaa löytyy. Nyt alkaa jo kunnissakin olla pulaa kaavoittajista terveysalan asiantuntijoista puhumattakaan”, Päivi Nurminen sanoo.

Tuoreehko muutos voi selittää, miksi julkinen sektori ei ole Aron mukaan tavannut kontaktoida opiskelijoita yhtä hanakasti kuin teknillisille aloille on tyypillistä.

”Kaikilla kunnilla on hyvät korkeakouluharjoittelut tarjolla, ja se on yksi tapa kytkeä akateemisia valmistuneita, mutta jos harjoittelun jälkeen ei ole työpaikkoja, niin sillä ei kovin pitkälle pääse”, Nurminen toteaa.

Kuntien rahoituksesta olisi löydyttävä sijaa sille, että vastavalmistuneet voitaisiin ottaa kulkemaan vielä työssä olevien rinnalle, jotta tuoreella asiantuntijalla on riittävä tietotaito seniorin eläköityessä.

Sekä Nurminen että Aho korostavat, että vaikka usein keskustellaan korkeakoulutetuista, ammatillisen ja toisen asteen tutkinnon suorittaneet ammattilaiset ovat ehdottoman tärkeä ryhmä yhteiskunnalle. Heidän kohdallaan Pirkanmaan pitovoimasuhde jää seitsemännelle sijalle eli on 78,9 prosenttia.

”Pirkanmaan kannalta on tärkeää, että neljä viidestä ammatillisen ja toisen asteen käyneestä jää maakuntaan”, Timo Aro toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut