Oikeusministeriö ei aio avata uudelleen luovutustapauksia Turkin pyynnöstä: ”Päätökset ovat lopullisia”

Ministeriön mukaan sen luovuttamislain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhui lehdistötilaisuudessa Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuun lopussa.

9.9. 8:53

Oikeusministeriö ei aio avata kuutta Suomen hylkäämää luovutustapausta, jotka Turkki on pyytänyt arvioimaan uudelleen.

”Kyseiset kuusi luovuttamispyyntöä on käsitelty Suomen lain ja kansainvälisten sopimusten asettamien velvoitteiden mukaisesti. Asiat on ratkaistu ja päätökset ovat lopullisia”, kirjoittaa erityisasiantuntija Sonja Varpasuo oikeusministeriön kansainvälisen oikeusavun yksiköstä sähköpostivastauksessaan HS:lle.

Lue lisää: Turkki jatkaa vaateitaan Suomelle: maa haluaa Suomen arvioivan uudelleen kuutta päätöstä, jotka on jo kertaalleen hylätty

Hän toteaa, että oikeusministeriön luovuttamislain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

”Lopullisten päätösten uudelleen avaamisen estää jo yleinen periaate oikeusvoimaisesti ratkaistujen asioiden pysyvyydestä sekä rikosoikeudellinen ne bis in idem -periaate”, Varpasuo perustelee.

Ne bis in idem -periaate tarkoittaa sitä, että ketään ei saa tutkia ja rangaista toiseen kertaan rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi.

STT uutisoi torstaina, että Turkki on pyytänyt Suomea arvioimaan uudelleen kuutta Suomen aiemmin hylkäämää luovutuspyyntöä kesän aikana. Lisäksi Turkki on elokuussa esittänyt Suomelle yhden uuden luovutuspyynnön.

Kyseinen uusi luovutuspyyntö liittyy tapaukseen, jossa Turkki on jo aiemmin esittänyt luovutuspyynnön. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Kyse ei siis ole täysin uudesta tapauksesta.

Käsittelyssä on tämän lisäksi toinen vielä ratkaisematon luovutuspyyntö.

Ministeriö ei kommentoi vireillä olevien tapauksia taustoja.

Turkki on esittänyt Suomelle yhteensä 11 luovutuspyyntöä vuosina 2019–2022. Turkki on perunut yhden aiemmin Suomelle esittämänsä luovutuspyynnön.

Turkki on pitänyt tekemiään luovutuspyyntöjä esillä liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiseen.

Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuun lopussa Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan, jonka myötä Turkki antoi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten edetä niin, että maat voitiin kutsua Naton jäseniksi.

Turkki oli tätä ennen viivyttänyt Suomen ja Ruotsin hakemuksien etenemistä, ja asiakirja ratkaisi Nato-jumin.

Suomi ja Ruotsi sitoutuivat paperissa muun muassa käsittelemään Turkin vireillä olevat terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt ”joutuisasti ja perusteellisesti” ja ottaen huomioon Turkin antamat tiedot.

Turkki on kuitenkin tulkinnut asiakirjaa myös antaen ymmärtää, että Suomi ja Ruotsi ovat luvanneet tehdä luovutuksia.

Turkki on yksi kuudesta maasta, jotka eivät ole vielä siunanneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä lopullisesti. Maiden liittymispöytäkirjat pitää ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa, jotta maista voisi tulla liittokunnan täysjäseniä.

Nyt maat ovat Naton niin sanottuja tarkkailijajäseniä.

Turkin parlamentti on parhaillaan kesätauolla lokakuun alkuun asti, eikä ratifioinnin aikataulusta ole tihkunut tietoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut