Miksi uudistus yrittäjien eläkkeistä kuohuttaa yrittäjiä? Näin asiantuntijat oikovat yleisiä väärinkäsityksiä: ”Sellaista tähän esitykseen ei sisälly”

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva esitys yrittäjän eläkelain uudistamiseksi on edennyt poikkeuksellisesti eduskuntaan ilman laajoja lausuntokierroksia. Uudistuksen sisällöstä liikkuu paljon väärinymmärryksiä. Pyysimme kahta asiantuntijaa oikomaan niistä yleisimpiä.

Eläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson ehdottaa pohdittavaksi, voitaisiinko myös yrittäjien eläkkeitä palkansaajien eläkkeiden tapaan rahastoida. Pettersson kuvattiin Elon pääkonttorissa joulukuussa 2021.

9.9. 18:55

Hallituksen eduskunnalle kesäkuussa antama esitys yrittäjien eläkelain (yel) uudistuksesta on saanut yrittäjissä aikaan kiivasta arvostelua. Esityksen kumoamista vaativa 67 000 allekirjoituksen adressi luovutettiin eduskunnalle heti sen syysistuntokauden alkajaisiksi 6. syyskuuta. Nyt esitys on valiokuntakäsittelyssä.

Eniten huolta uudistuksessa on nostanut se, miten yrittäjän työeläkkeen maksun perusteena oleva työtulo pitäisi jatkossa määritellä. Työtulo tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa rahassa mitattuna. Sen pitää vastata sellaista kohtuullista palkkaa, joka maksettaisiin yhtä ammattitaitoiselle palkatulle työntekijälle. Esitellyn uudistuksen vuoksi monien yrittäjien yel-maksujen, erityisesti yksinyrittäjien ja pienituloisten, pelätään nousevan

Adressissa todetaan, että ”ehdotettu muutos antaa eläkelaitoksille oikeuden määritellä yel-maksujen perusteena olevan työtulon summan täysivaltaisesti itse, käyttäen vertailukohtana nimellistä saman alan palkansaajan mediaanipalkkaa”.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula sanoo, että julkisuudessa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa esityksestä on liikkunut paljon väärinymmärrystä.

”Isoin väärinymmärrys, joka tähän on liittynyt, on se, että jatkossa otettaisiin jostain tilastosta mediaanipalkka ja asetettaisiin se yel-työtuloksi. Sellaista tähän esitykseen ei sisälly. Yrittäjän työtuloksi pitäisi vahvistaa sellainen euromäärä, joka vastaisi palkkaa työstä, jota tekisi palkattu työntekijä. Se ei myöskään uudistuksessa muutu mihinkään”, Makkula sanoo.

Hän jatkaa, että ylipäänsä yel-järjestelmään kohdistuu monilla yrittäjillä vahva epäluottamus. ”Se näkyy paitsi meidän, myös eläketurva­keskuksen tekemissä kyselyissä. Erityisesti nuorilla yrittäjillä on epäluottamusta eläkejärjestelmään. Pohditaan, pääseekö ylipäänsä koskaan eläkkeelle eikä tiedetä mihin kaikkeen yel vaikuttaa. Sehän on yrittäjän koko sosiaaliturvan peruste.”

Yrittäjän eläkelaki

Yel on lakisääteinen maksu, jonka käytännössä maksavat kaikki yritystoimintaa elinkeinona harjoittavat.

Tänä vuonna yel-työtulon minimiraja on 8 261,71 euroa.

Lakiuudistuksella halutaan puuttua alivakuuttamiseen, eli siihen, että yrittäjä maksaa pienimmän mahdollisimman yel-maksun, vaikka liiketoiminnan koon perusteella hänen tulisi maksaa suurempaa maksua.

Käytännössä yrittäjän maksaessa yel-maksua, hän kustantaa edellisten yrittäjäsukupolvien eläkkeitä. Järjestelmä on tätä nykyä alijäämäinen ja valtio paikkaa kassastaan puuttuvat eläkemaksut.

Poikkeuksellinen prosessi

Tarve lakiuudistukseen tuli, kun Finanssivalvonta teki pari vuotta sitten tarkistuksen eläkeyhtiöihin ja totesi, että eläkeyhtiöt eivät vahvistaneet yrittäjien työtuloja riittävän korkealle tasolle.

Makkula sanoo, että lakimuutoksen valmistelu on ollut poikkeuksellinen, koska sitä ei lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Yrittäjien etujärjestöltä eli Suomen Yrittäjiltä ei pyydetty lausuntoa.

Valtioneuvoston säädösvalmistelua koskevien ohjeiden mukaan ainakin kaikki merkittävät esitykset pitäisi lähettää laajalle lausuntokierrokselle kuuden viikon lausuntoajalla. Tässä kuultiin vain Finanssivalvontaa. Me lausuimme siitä oma-aloitteisesti.”

Makkula arvioi, että poikkeuksellinen valmistelutapa on voinut vaikuttaa siihen, miten yrittäjät esitykseen suhtautuvat. ”Kun tehdään ja valmistellaan uudistuksia, jotka vaikuttavat isoon määrään ihmisiä, on aivan keskeisen tärkeää, että silloin myös kuullaan niitä, joita se koskee. Sehän se koko pointti lausuntokierroksissa on, että saadaan aikaan laadukkaampaa lainsäädäntöä.

Vain yksi kriteereistä

Myös työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson haluaa oikoa esitykseen liittyviä väärinymmärryksiä. Hän sanoo, että alan mediaanipalkka on vain yksi elementti, joka jatkossa vaikuttaisi työtuloon. Huomioon otettaisiin muun muassa yrityksen toiminnan laajuus sekä se onko yrittäminen kokopäiväistä vai osa-aikaista ja onko se kausiluonteista, jolloin yel-maksu voi olla ylle tai alle alan mediaanipalkan.

Toteutuessaan laki Petterssonin mukaan huolehtisi, että vuoropuhelu yrittäjän ja eläkeyhtiön välillä tiivistyy, jotta työtulo vastaisi mahdollisimman hyvin yrittäjien todellista taloudellista tilaa.

”Suurempi esityksen muutos on, että jatkossa yrittäjän työtulotaso pitäisi tarkistaa kolmen vuoden välein yhdessä eläkeyhtiön kanssa. Onko yritystoiminta kehittynyt johonkin suuntaan ja ovatko pohjatiedot edelleen voimassa”, Pettersson sanoo.

Pettersson toteaa, että yel-järjestelmän viestinnässä on epäonnistuttu.

”Monet eivät tiedä, mihin kaikkeen yrittäjän eläkevakuutus ja työtulotaso vaikuttaa. Valitettavan usein törmää keskusteluun, että työeläkevakuutus nähdään vain säästämistuotteena ja mietitään tuottoa ja eläkekertymää. Siihen on leivottu sisään myös sosiaaliturvan ja -vakuuttamisen elementtejä, kuten työkyvyttömyysturva ja sairauspäivärahakorvaustaso.”

Pitäisi uudistaa

Yel-järjestelmä on 52 vuotta vanha. Sekä Suomen Yrittäjien Makkula että Elon Pettersson ovat samaa mieltä siitä, että koko järjestelmä pitäisi uudistaa.

”Ensi vaalikaudella pitäisi tehdä laajempi selvitys ja kehittämisarvio koko yel-järjestelmästä. Siinä tavoitteena pitäisi olla järjestelmän nykyistä huomattavampi joustavuus ja yrittäjän vapauden lisääminen, jotta yel-työtuloa voisi nykyistä huomattavasti joustavammin itse säädellä arjessa, eikä joka kerta tarvittaisi eläkeyhtiön päätöstä”, Makkula sanoo.

Petterssonin mukaan yel-järjestelmästä pitäisi rakentaa taloudellisesti kestävä ja sellainen johon yrittäjät aidosti luottaisivat. Hän nostaa yhdeksi pohdittavaksi asiaksi sen, voitaisiinko myös yrittäjien eläkkeitä palkansaajien eläkkeiden tapaan rahastoida.

”Yhä useampi yhdistää urallaan yrittäjätoimintaa ja palkkatyötä. Siksi tarvitsemme laajemman keskustelun, jossa aidosti huomioidaan tapahtuvat muutokset ja trendit yhteiskunnassa”, Pettersson sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut