Helsinki
Turkki on pyytänyt Suomea arvioimaan uudelleen kuutta Suomen aiemmin hylkäämää luovutuspyyntöä kesän aikana, kerrotaan oikeusministeriöstä.
Lisäksi Turkki on elokuussa esittänyt Suomelle yhden uuden luovutuspyynnön.
Oikeusministeriön mukaan kaikkien näiden pyyntöjen, kertaalleen hylättyjen ja yhden uuden, käsittely on parhaillaan kesken. Erityisasiantuntija Sonja Varpasuo oikeusministeriöstä ei kommentoi STT:lle sitä, mitä aiemmin tehtyjä luovutuspyyntöpäätöksiä Turkki on pyytänyt Suomea arvioimaan uudelleen.
Uudelleen arviointia koskevien pyyntöjen lisäksi Suomessa on tällä hetkellä kesken kaksi Turkin valtion jättämää luovutuspyyntöä, joita ei ole aiemmin ratkaistu. Ministeriö ei kommentoi keskeneräisiä pyyntöjä.
Turkki on esittänyt Suomelle kaikkiaan 11 luovutuspyyntöä vuosina 2019–2022. Lukuun sisältyy elokuussa esitetty pyyntö. Turkki on perunut yhden aiemmin Suomelle esittämänsä luovutuspyynnön.
Kytketty Suomen Nato-hakemukseen
Turkki on nostanut Suomelle jättämänsä luovutuspyynnöt esiin Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten yhteydessä. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi keväällä julkisuudessa suhtautuvansa kielteisesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen puolustusliitto Natossa, koska maat hänen mukaansa ”majoittavat terroristeja”. Keväällä Turkki esti puolustusliittoa ottamasta Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia käsittelyyn.
Turkin huomioiden keskiössä ovat erityisesti kurdijärjestö PKK ja Gülen-liike. EU ja Suomi pitävät PKK:ta terroristijärjestönä, mutta ei Gülen-liikettä.
Pattitilanne aukesi vasta kesäkuun lopussa Madridissa järjestetyn Nato-huippukokouksen alla, jolloin Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat niin kutsutun yhteisymmärrysasiakirjan. Asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen Nato pääsi hyväksymään Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset.
Kaikkien nykyisten Nato-jäsenmaiden, myös Turkin, on kuitenkin kansallisesti vielä ratifioitava maiden hakemukset. 30:stä Naton nykyisestä jäsenmaasta 24 on toistaiseksi ratifioinut Suomen ja Ruotsin hakemukset, mutta Turkki kuuluu niiden joukkoon, jotka eivät sitä ole tehneet.
Yhteisymmärrysasiakirjan vuoksi Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapasivat Vantaalla kesäkuun lopussa. Maiden edustajien on myös määrä jatkaa kokoontumisia syksyn aikana.
Suomen oikeusministeriölle kesällä saapuneet luovutuspyynnöt on tehty Naton Madridin-kokouksen jälkeen.
Suomi on suostunut kahteen luovutukseen
Suomen poliittinen johto on painottanut arvioivansa Turkin esittämät luovutuspyynnöt kansainvälisen oikeuden ja Suomen lainsäädännön pohjalta. Osassa pyynnöistä on viitattu PKK:hon tai Gülen-liikkeeseen. Suomi on suostunut kahteen Turkin pyyntöön, mutta kummassakaan tapauksessa ei ollut viitteitä terrorismista. Luovutukset ovat liittyneet seksuaalirikoksiin.
Suomi voi suostua maan luovutuspyyntöön, jos epäilty teko on säädetty sekä Suomessa että luovutuspyynnön esittäneessä valtiossa rikokseksi. Lisäksi teon pitää olla sellainen, että siitä voi Suomen rikoslain mukaan tuomita Suomessa vähintään vuosi vankeutta. Suomi ei myöskään perustuslain mukaan lähtökohtaisesti luovuta kansalaisiaan toiseen valtioon, jollei kansalaisen ihmisoikeus tai oikeusturva ole kohdevaltiossa taattu.
Turkille on esimerkiksi kieltäydytty luovuttamasta miestä, joka teki Turkin suurlähetystöön polttopulloiskun vuonna 2008. Turkin esitettyä pyyntönsä mies oli jo kärsinyt tuomionsa Suomessa, ja lisäksi hän oli pyynnön aikaan myös Suomen kansalainen.
Suomi on myös kieltäytynyt muun muassa luovuttamasta Turkille miestä, jota syytettiin synnyinmaassaan Turkin presidentin kunnian loukkaamisesta Facebookissa. Suomessa katsottiin, että teko olisi enimmillään kunnianloukkaus, josta voi saada sakkoja. Pyyntö evättiin. Yle kertoi heinäkuussa, että Turkki on pyytänyt Pirkanmaan käräjäoikeutta kutsuaan miehen kuultavaksi. Oikeus hylkäsi pyynnön.
Turkki pyysi oikeusapua presidentin kunnian loukkaamisesta koskien - oikeus suostui
Luovutuspyyntöjen lisäksi Turkki on esittänyt Suomelle kymmeniä oikeusapupyyntöjä viime vuosina. Oikeusministeriöön on tullut vuodesta 2018 lähtien vajaat 70 todistelua koskevaa oikeusapupyyntöä. Ministeriö ohjaa pyynnöt kunkin alueen käräjäoikeudelle tai oikealle viranomaiselle. Viranomaiset arvioivat rikosoikeusapulain pohjalta, voiko pyynnöt toteuttaa.
Turkki on esittänyt pyyntöjä esimerkiksi myös esitutkintaviranomaisille todisteiden keräämistä varten.
Suomi on hyväksynyt valtaosan pyynnöistä, mutta joissain tapauksissa tuomioistuimet voivat kuitenkin kieltäytyä. Perusteena voi Helsingin käräjäoikeudesta saatujen tietojen mukaan olla esimerkiksi se, että pyynnöt ovat ristiriidassa ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa.
Esimerkiksi viime vuonna Helsingin käräjäoikeus hyväksyi Turkin esittämän oikeusapupyynnön, jossa miestä syytettiin turkkilaistuomioistuimessa niin ikään presidentti Erdoganin kunnianloukkauksesta. Syytteen mukaan mies oli jakanut Erdogania koskevan pilakuvan Facebookissa. Käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan syyte rinnastui Suomessa kunnianloukkaukseen.
Helsingin käräjäoikeus esitti miehelle Turkin viranomaisten pyytämät kysymykset ja otti vastaan miehen vastauksen. Mies kiisti syyllistyneensä rikokseen.
