Tällaiset seuraukset Fortumin kaatumisella olisi – Asiantuntija arvioi, että yhtiö pääsee eroon Uniperista vain yhdellä tavalla

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund muistuttaa, että jos Fortum nostaa valtion antaman korkeakorkoisen lainan, valtio saa sitä kautta osinkonsa, mutta muut osakkeenomistajat jäävät nuolemaan näppejään.

Aalto-yliopiston professori Peter Lund vaatii Suomen päättäjiltä kovempaa neuvotteluasennetta Fortumin Uniper-ongelman ratkaisemisessa.

7.9. 15:53

Aamulehti

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) väitti maanantaina Ylen A-studiossa, että valtio oli pakkoraossa Fortumin tukemisessa. Hänen mukaansa kahden miljardin euron tukilainalle ei ollut vaihtoehtoja.

Onko näin vai olisiko valtiolla ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin antaa Fortumille kahden miljardin euron lainavakuudet, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, energia-asiantuntija Peter Lund?

”Riippuu siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Kun Ruotsi päätti perjantaina lähteä tukemaan isolla paketilla kaikkia johdannaispörssissä olevia sähköntoimittajiaan, siitä seurasi, että myös naapurimaiden pitää katsoa oma tilanteensa. Ilman valtion tukea Fortumilla olisi ollut teknisen konkurssin uhka. Se ei olisi lopettanut sähköntuotantoa, mutta se olisi käynnistänyt hyvin negatiivisen lumipalloefektin sähkömarkkinoilla.”

Mitä muuta siitä olisi seurannut, jos valtio ei olisi lähtenyt tukemaan Fortumia?

”Fortumin vaikea tilanne olisi alkanut vaikuttaa myös sellaisiin yrityksiin, jotka olisivat vielä saaneet takauksia vapailta markkinoilta. Pankit olisivat ryhtyneet vielä nykyistä varovaisemmiksi ja ajaneet uusia yrityksiä Fortumin kaltaiseen tilanteeseen.”

Entä Fortumin itsensä tulevaisuus?

”Sen tulevaisuus olisi kyseenalaistunut. Jos Fortum katoaisi kartalta kokonaan, sen vesivoimalaitoksille olisi varmasti löytynyt ostaja, esimerkiksi ruotsalainen Vattenfall. Sitten uusi yritys alkaisi pyörittää Fortumin voimaloita, myös Loviisan ydinvoimalaitoksia. Muistutan, että yhtiön oma sähköliiketoiminta on ollut tervettä, mutta Uniper on syönyt tuotot. Ongelma on siinä, että Fortum ei pääse Uniperista eroon muuten kuin konkurssin kautta.”

”Valtiolle Fortumin kaatuminen olisi kuitenkin iso menetys. Fortum on ollut Suomen energiapolitiikan keskeinen toteuttaja. Valtion energiapolitiikan ohjaaminen muuttuisi huomattavasti vaikeammaksi ilman Fortumia.”

Miksi Fortum tukeutui valtio-omistajaan eikä lainannut rahaa markkinoilta tai järjestänyt osakeantia?

”Siinäkin painaa se Uniper. Fortumin osakkeen arvo on laskenut merkittävästi alkuvuoden jälkeen. Jos sitä kahdeksaa miljardia ei olisi aiemmin annettu Uniperille, vakuusongelmia ei tässä tilanteessa olisi. Rahaa ei heru markkinoilta tässä tilanteessa. Ei varmasti.”

Mutta eikö Fortumin oma pörssiarvo ole nyt suurin piirtein se sama kahdeksan miljardia kuin Uniperille annettu tuki?

”Näin se on. Kun Putin ilmoitti perjantaina, että Nord Stream -kaasuputken kautta ei tule kaasua, Fortumin tase ei riitä enää vakuuksiin ja silloin on teknisen konkurssin vaara todellinen.”

”Tässä tilanteessa Fortum joutuu ottamaan valtiolta lainaa isolla korolla. Jos Fortum nostaa lainan, sehän tarkoittaa ikään kuin sitä, että valtio lainaa valtiolle. Fortum joutuisi maksamaan jopa 20 prosentin korkoa, täten sen rahoituskulut kasvavat, osingot putoavat, mutta valtio ottaa koron kautta osinkonsa ulos. 160 000 muuta osakkeenomistajaa tulee kärsimään, mutta ei valtio.”

Mikä?

Tekninen konkurssi?

Tekninen konkurssi eli likviditeettikonkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ei saa käyttöpääomaa, vaikka sen liiketoiminta on kannattavaa.

Likviditeettikonkurssi on tyypillinen noususuhdanteessa. Yrityksen käyttöpääoma loppuu, vaikka tilauksia riittää.

Kun palkka- ja tavaramenoja kertyy nopeammin kuin tuloja, pienikin epäonnistuminen voi viedä yrityksen konkurssiin, jos lisärahoitusta ei löydy.

Tämä ei kuulosta enää oikein markkinataloudelta?

”Ei todellakaan kuulosta. Valtion ohjaama yritys on kuin myrkkypilleri taloudessa. Tästä eteenpäin on mietittävä, missä valtion on syytä olla omistaja. Kyllä tämä on jonkinlaista neuvostoajan ja kylmän sodan perinnettä tällaiset kansalliset monopolit. Eikä tämä ole ensimmäinen. Muistakaamme Sonera ja Enso, miljardeja menetetty.”

Voisiko Fortumin voimaloille löytyä konkurssitilanteessa kotimaista omistajaa?

”Vesivoiman osalta kyllä. Uskoisin, että vakuutusyhtiöt ja rahoituslaitokset voisivat lähteä mukaan, sillä vesivoima on aika varma tulonlähde. Loviisan laitosten osalta voisi olla fiksua yhdistää ne samaan yhtiöön Teollisuuden voiman ydinvoimalaitosten kanssa.”

Jos rahoitusmarkkinoilla ei ole luottoa Fortumiin vaan se on luokiteltu roskalainaluokkaan, millä perusteella valtio luottaa siihen enemmän?

”Siihen on syynä Fortumin ja valtion symbioosi. Fortum on valtiolle tärkeä poliittisesti ja molemmat ovat hyötyneet toisistaan. Lisäksi Fortum tuottaa kolmanneksen Suomen sähköstä. Liiketoiminnan kannalta valtion läsnäolo ei tuo yritykseen lisäarvoa, päinvastoin. Väitän, että puhtaassa markkinataloudessa ei tällaista sattuisi. Se näkyy rahankäytössä, kun valtio ei operoi omilla rahoillaan. On ajateltu, että osingot juoksevat ja Fortumin liiketoiminta on riskitöntä. Opetuksena on se, että valtio omistajana ei ole hyvä asia. Yritys uskaltaa ottaa isompia riskejä, kun valtio on turvana.”

Vaarantuisiko Suomen huoltovarmuus, jos Fortum kaatuisi?

”Yritys siirtyisi uuden omistajan syliin, valtio luopuisi omistuksestaan ja uusi omistaja jatkaisi toimintaa. Yritys uudistuisi ja katsoisi riskit paremmin. Se voisi jopa tervehdyttää tilannetta ja aktivoida liiketoimintaa.”

Pitäisikö Fortumin johto vaihtaa?

”Ei minun mielestäni. En sitä ehdottaisi. Operatiivinen johto tekee niin kuin hallitus tekee ja hallitus niin kuin omistaja. Isoja riskejä on otettu ja virheitä tehty. Näitä askeleita ei kuitenkaan oteta ilman omistajan näkemystä.”

Entä jos Fortum tarvitsee lisää vakuuksia ensi viikolla, ensi kuussa tai ensi vuonna? Onko valtion piikki siis ikuisesti auki ja missä menee takaraja?

”Riippuu Uniperista. Joudutaanko Fortum kansallistamaan, jonka jälkeen valtio myy siitä osan pois? Ranskassa näin jouduttiin tekemään. Yksi vaihtoehto olisi ollut, että valtio olisi antanut Fortumille hybridilainan, jolloin velka olisi voitu muuttaa osakkeiksi. Mielestäni nyt olisi kannattanut tehdä näin.”

”Nyt on tiukka paikka. Uniperista eroon pääseminen vaatisi Fortumilta teknisen konkurssin. Mutta miten kansallistetaan konkurssiin mennyt yritys, ehkä juristit keksivät keinon.”

Mitä?

Fortumin osingot 2021

Suurimmat osingonsaajat 2021:

1. Valtioneuvoston kanslia 514 miljoonaa euroa

2. Varma-vakuutusyhtiö 12,8 miljoonaa euroa

3. Elo-vakuutusyhtiö 11,4 miljoonaa euroa

4. Ilmarinen-vakuutusyhtiö 10,3 miljoonaa euroa

5. Kela 7,3 miljoonaa euroa

6. Kurikan kaupunki 7,1 miljoonaa euroa

7. Nordea 4,8 miljoonaa euroa

8. Valtion eläkerahasto 3,1 miljoonaa euroa

9. OP-Suomi 2,8 miljoonaa euroa

10. Danske Invest -rahasto 1,9 miljoonaa

Suurimmat yksityiset osakkeenomistajat/osinko 2021:

1. Mika Anttonen (Keele oy) 684 000 euroa

2. Mikko Laakkonen 570 000 euroa

3. Ilkka Brotherus 456 000 euroa

Osinkojakauma on laskettu taannehtivasti 31.8.2022 päivätyn osakeomistuksen mukaan.

Onko Fortum ottanut kohtuutonta riskiä spekuloimalla sähkön hinnalla ja kun se on jättänyt turvaamatta sähkön ostohintaa?

”Näin voi olla. Niin Uniper-ongelmakin syntyi, kun pitkiä sopimuksia ei ollut suojattu. Fortumin kaltaiset suuret toimijat saattavat olla toiveikkaampia suojauksen suhteen. Näitä asioita ei pysty tarkasti avaamaan, sillä ne ovat liikesalaisuuksia.”

Eikö markkinatalouteen kuulu, että ne yhtiöt, jotka ottavat epäonnistuneita riskejä tai eivät pärjää markkinoilla, katoavat?

”Itse uskon evoluutioon. Kyllä se näin on. Siksi puhuin Fortumin myymisestä. Johonkin pisteeseen asti joudutaan tukemaan tällaisessa häiriötilanteessa, mutta pitkässä juoksussa exit (s.o. myynti, fuusio) on parempi kuin löysässä hirressä roikkuminen.”

Olisiko konkurssi ainoa keino päästä eroon Uniperista?

”On muistettava, että se on viime kädessä neuvottelukysymys, kun siinä ovat Saksan ja Suomen valtiot osapuolina. Kyse on siitä, paljonko Saksa vaatii rahaa Uniperin irrottamisesta Fortumista. Suomen valtion tehtävä olisi nyt selvittää, miten se onnistuisi.”

”Olen pitänyt kummallisena, ettei mitään tällaista ole ainakaan julkisuudessa ollut esillä. Näyttää siltä, että aika pehmeästi Suomi on tähän tilanteeseen suhtautunut eikä ottanut kovempaa asennetta ja uhannut esimerkiksi Fortumin konkurssivaaralla. Ei meidän pidä Uniperia pelastaa vaan Saksan.”

Entä mikä on veronmaksajan etu Fortum-asiassa? Valtio on kuitenkin Fortumin suurin omistaja ja maksaa valtiolle yli 500 miljoonaa euroa osinkoja vuosittain.

”Jos Fortum ajautuisit tekniseen konkurssiin, valtio olisi velkoja. Jotain siis saisi sitten takaisin. Tai vaihtoehtoisesti jos Fortum pilkotaan ja myydään, niin sen kruununjalokivet saisi pelastettua. Jäljelle jäisivät vain kuoret ja Uniper, ja se menisi konkurssiin. En ole juristi, enkä ole varma, onko tällainen kuvio mahdollinen. Mutta tässä tilanteessa valtion lisäksi myös muut osakkeenomistajat saisivat rahaa.”

Miten osakkeenomistajien eli esimerkiksi veronmaksajien tappio pitäisi laskea, jos Fortum ajautuisi konkurssiin, nykyisen pörssiarvon (8,17 miljardia euroa) mukaan vai jotenkin toisin?

”Pörssiarvo ei välttämättä heijasta Fortumin todellista taseen arvoa. Jos laskee osat yhteen, ne ovat mielestäni yli pörssiarvon arvoisia. Esimerkiksi vesivoiman arvo on jotain 8–9 miljardia ja ydinvoimalat lisäksi 1–2 miljardia eli yhteenlaskettuna ollaan 2–3 miljardia euroa pörssiarvon yläpuolella. Joskus aiemmin erilaisessa markkinatilanteessa on puhuttu jopa 15 miljardin arvosta.”

Omistatteko itse Fortumin osakkeita?

”En omista. Mutta vaimoni omistaa, mutta ei hän välttämättä sitä edes tiedä.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut