Pitäisikö Naton irtisanoutua ydinaseen ensikäytön mahdollisuudesta? – Näin asiantuntija vastaa

Ensikäytön mahdollisuudesta luopumiselle ei olisi juuri käytännön merkitystä, sanoo Sir Mark Lyall Grant, entinen Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantaja. Grant puhui Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa keskiviikkona.

Sir Mark Lyall Grant oli kutsuttu Tampereelle johtajuussymposiumin key note -puhujaksi.

7.9. 17:27

Aamulehti

Pelko ydinaseen käytöstä nousi taas vahvasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa. Venäjä ei ole koskaan irtisanoutunut ydinaseen ensikäytön mahdollisuudesta. Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa muistutettiin keskiviikkona, että eipä ole Natokaan.

”Ydinpelote on Naton isoimpia voimia. Pohjoismaissa ei ole ydinaseita, mutta kohta Suomi ja Ruotsikin ovat Naton ydinasepelotteen sateenvarjon alla”, sanoi Juha Vuori, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori.

Vuoren mukaan ydinaseen ensikäytön mahdollisuudesta kiinni pitämisen voi tulkita myös Naton tavanomaisen aseistuksen heikkoudeksi. Vuori muistutti teoreettisesta mahdollisuudesta, että Suomen tulevat F-35A-hävittäjät voi tarvittaessa aseistaa Naton taktisilla ydinaseilla, vaikka niitä ei olisikaan Suomeen sijoitettuna.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori ja turvallisuuden, riskien ja resilienssin tutkimuskeskuksen johtaja Juha Vuori puhui johtajuussymposiumissa.

Mikä?

Johtajuussymposium

Tampereen yliopiston joka syksyinen symposium, jossa tänä vuonna pääteemana turvallisuus.

Kansainvälisestä turvallisuudesta ja Suomen osasta siinä symposiumissa puhuivat:

Sir Mark Lyall Grant, entinen Britannian pääministerien turvallisuusneuvonantaja.

Juha Vuori, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori ja turvallisuuden, riskien ja resilienssin tutkimuskeskuksen johtaja.

Ann-Marie Ekengren, Kööpenhaminan yliopiston politiikan tutkimuksen professori.

Eneken Tikk, Cyber Policy Instituten (CPI) ja Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkija.

Keskustelun juonsi Valtteri Vuorisalo, Tampereen yliopiston kansallisen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan työelämäprofessori.

Ydinkysymys pöydälle?

Pitäisikö Naton sitten ydinasedoktriinissaan selvästi ilmoittaa, ettei puolustusliitto käytä koskaan ydinasetta ensimmäisenä?

Entinen Britannian pääministerien turvallisuusneuvonantaja Sir Mark Lyall Grant ei ihmettelisi, jos Suomi ja Ruotsi Nato-jäsenyyden saavutettuaan nostaisivat tämän kysymyksen pöydälle Natossa. Tampereelle Sir Grant oli kutsuttu johtajuussymposiumin key note -puhujaksi.

”Syntyisi ehkä kiinnostava debatti, mutta ei ensikäytöstä irtisanoutumisella olisi suurta käytännön merkitystä”, Grant totesi.

Grant suitsutti symposiumissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksia ja odottaa kummankin maan olevan Naton jäseniä vuoden loppuun mennessä.

Grantin mukaan Putin onnistui siinä, missä peräkkäiset Yhdysvaltain presidentit olivat vuosikymmeniä epäonnistuneet: saamaan Saksan nostamaan kunnolla puolustusmenojaan. Lisäksi Putin onnistui myös laajentamaan ja vahvistamaan Natoa.

”Suomi ja Ruotsi vahvistavat Naton pohjoista sivustaa. Tämä on valtava strateginen tappio Putinille. Hän tahtoi vähemmän Natoa, mutta sai sitä enemmän.”

Suomen herättämä

Politiikan tutkimuksen professori Ann-Marie Ekengrenin mukaan Suomi oli valmistautunut Nato-jäsenyyden hakemiseen Ruotsia paremmin. Ruotsissa sosiaalidemokraatit heräsivät Nato-jäsenyyden hakemiseen vasta kun Suomi oli tehnyt selväksi hakevansa jäsenyyttä joka tapauksessa, haki Ruotsi tai ei.

”Ruotsi on tottunut omaan itsenäiseen ulkopolitiikkaansa. Saa nähdä miten sille käy jatkossa.”

Ekengren tosin muistutti, että liityttyään Euroopan unioniin, Suomi ja Ruotsi yrittivät molemmat olla aina luokan parhaita oppilaita.

”Sama tapahtuu ehkä myös Natoon liityttäessä.”

Politiikan tutkimuksen professorin Ann-Marie Akengrenin mukaan Suomi oli valmistautunut Nato-jäsenyyden hakemiseen Ruotsia paremmin.

Jatkuva kybertuli

Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkija Eneken Tikk puolestaan muistutti, että kyberiskuista on tullut uusi normaali. Hän käytti termiä steady cyber fire. Se tarkoittaa jatkuvia hyökkäyksiä niin tietojärjestelmissä kuin disinformaation levittämisessä.

Tärkeää tietojärjestelmissä on niiden kestävyys ja kestävä kehittäminen.

”Samat toisistamme riippuvuudet meillä on digitaalisuudessa kuin kaikessa muussakin. Siksi digitaaliasiat pitää ottaa normaaliksi osaksi kaikkea politiikkaa. Vain kestävä digitalisaatio kannattaa.”

Yksi johtajuussymposiumin puhujista oli Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkija Eneken Tik.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut