EU:n ulkoministerit pääsivät sopuun viisumeiden myöntämisen rajoittamisesta venäläisille – Haaviston mukaan moni ymmärsi vasta kokouksessa, miten paljon rajan yli liikutaan

EU-maat saattavat päästä sopuun Venäjän ja EU-maiden välisen viisumihelpotussopimuksen jäädyttämisestä.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on osallistunut EU:n ulkoministerikokoukseen Prahassa tiistaina ja keskiviikkona.

31.8. 18:55

EU:n ulkoministerien epävirallinen kokous jatkui keskiviikkona Prahassa. EU:n ulkopolitiikkaa johtava Josep Borrell kertoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen, että ulkoministerit pääsivät sopuun viisumihelpotussopimuksen jäädyttämisestä.

Koska kokous on epävirallinen, ulkoministerit voivat siinä vain kertoa antavansa jäädyttämiselle poliittisen tukensa.

”Tämä vähentää merkittävästi uusien viisumien määrää, sillä hakemisesta tulee vaikeampi ja pidempi prosessi”, Borrell sanoi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että viisumihelpotussopimuksen jäädyttämiseen tarvittavat lakimuutokset saataneen aikaan lähiviikkoina.

Vuonna 2007 voimaan tulleen viisumihelpotussopimuksen tarkoituksena on ollut helpottaa lyhytaikaisten viisumien hankkimista ja edistää EU-maiden kansalaisten ja venäläisten vuorovaikutusta. Jäädytys tarkoittaisi siis käytännössä sitä, että viisumia EU-alueelle olisi huomattavasti vaikeampaa saada kuin nyt.

Borrellin mukaan jäädyttäminen on EU-maiden yhteinen toimi, joka estää venäläisten ”viisumishoppailua”. Venäläisten turistiviisumien myöntäminen on hiertänyt erityisesti maita, jotka jakavat rajan Venäjän kanssa.

Borrellin mukaan rajanylitykset Venäjältä naapurimaihin ovat lisääntyneet merkittävästi heinäkuun puolivälistä alkaen. Borrell sanoo, että tästä on muodostunut naapurimaille turvallisuusriski.

”Lisäksi olemme nähneet monien venäläisten matkustelevan vapaa-ajallaan ja shoppailevan, aivan kuin Ukrainassa ei olisi sotaa lainkaan”.

Suomi on tehnyt päätöksen rajoittaa turistiviisumien myöntämistä kymmenesosaan tavallisesta. Päätös tulee voimaan syyskuun alussa. Haavisto kertoi todenneensa ulkoministerikokouksessa, että Suomella oli jo malli valmiina, kun muut vasta miettivät turistiviisumeiden tilannetta. Moni ulkoministereistä ei tiedostanut, kuinka paljon rajanylityksiä tapahtuu.

”Keskustelun kuluessa näki, että ministerit heräsivät siihen, että aika suurista volyymeista on kyse”, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Haavisto ei suoraan kertonut, voiko syksyllä olla tarvetta rajoittaa viisumien myöntämistä vielä lisää. Haaviston mukaan on kuitenkin pidettävä huolta, että yksi Venäjän rajanaapuri ei päästä ihmisiä rajan yli samalla, kun toinen laittaa rajan kokonaan kiinni.

”Jos joku EU-maa kieltää rajan ylittämisen kokonaan, niin emme mekään sitten haluaisi olla välikappaleena”, Haavisto sanoi.

Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa yksittäisten viisumien myöntämistä tarvittaessa.

”Emme halua katkaista suhteita sellaisiin venäläisiin, jotka ovat sotaa vastaan”, Borrell kertoi.

Muun muassa Saksa ja Ranska puhuivat aiemmin, että sopimuksen jäädyttäminen ei onnistu, jos sotaa vastustavat ihmiset eivät sen vuoksi pääse liikkumaan EU-alueelle.

Haavisto nosti esille esimerkiksi Venäjän hallitusta vastustavan opposition ja kriittiset journalistit. Yleensä he ovat suurlähetystöjen tiedossa etukäteen, mikä helpottaa viisumien myöntämistä tällaisissa erityistapauksissa.

Borrell kertoi myös jo myönnettyjen viisumeiden herättäneen keskustelua kokouksessa. Borrellin mukaan he sopivat nostavansa asian esille Euroopan komission kanssa. Myös tällaisen päätöksen on oltava yhteinen koko EU-alueella.

Haaviston mukaan jo myönnettyjen viisumeiden peruuttaminen olisi nykyisen lainsäädännön puitteissa hankalaa, sillä peruuttaminen tarvitsisi käytännössä esimerkiksi vahvan epäilyksen rikollisista aikeista tai huolen henkilön aiheuttamasta turvallisuusuhasta. Peruuttaminen pitäisi käsitellä yksi viisumi kerrallaan. Haavisto kuitenkin muistutti, että jo myönnetyt viisumit vanhenevat pikkuhiljaa.

Ulkoministerit sopivat myös, että Venäjän valtaamilla alueilla myönnettyjä passeja ei EU-alueella tunnusteta.

Haavisto kertoi, että kokouksessa keskusteltiin myös muun muassa EU:n ja Afrikan suhteista ja siitä, miten Afrikan maat saataisiin yhdessä tuomitsemaan Venäjän aloittamat sotatoimet.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut