Tamperelainen äiti huolestui, voiko koulua käydä enää lainkaan ilman omaa älypuhelinta – Selvitimme, miten asia on

Pärjääkö yläasteella enää ilman älypuhelinta? Kävimme seuraamassa, millaiset ovat vaatimukset ja mitä koulutunneilla tapahtuu Tampereella. ”Kysymys on maksuttomasta oppimateriaalista”, sanoo opetusjohtaja.

Matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettaja Ykä Lähteenmäki opettaa uudet asiat paperilla, kynällä ja dokumenttikameralla. Sen jälkeen harjoittelu käy perinteiseen tyyliin paperilla tai koulun Ipadeilla.

11.9. 6:30

Aamulehti

Tamperelaisella kahden lapsen äidillä Milla Aholalla heräsi koulujen alettua huoli, pärjäisikö hänen seitsemännen luokan aloittanut poikansa kouluarjessa ilman omaa älylaitetta.

Pojan puhelimessa on Whatsapp ja tekstiviesti- ja soitto-ominaisuudet. Eteen tuli tilanne, jossa älylaitetta tarvitsi kotona kotitehtävien tekemiseen Teams-sovelluksessa. Heräsi epätietoisuus siitä, saako laitteen vielä peruskoulusta lainaan, vai täytyisikö sellainen hankkia itse. ”Pojallani ei ole älylaitteita, mutta hän on saanut korona-aikana alakoulusta laitteita lainaksi, kun on ollut etäkoulua.”

Tilanne oli epäselvä puolentoista viikon ajan. Lopulta vastaus tilanteeseen koulusta oli, että jos kotitehtävä edellyttää laitteen käyttöä, saa sellaisen lainaan. Jos taas kotona ei ole nettiyhteyttä, voi kotitehtävät saada muistitikulla.

”Lähdemme totta kai kokeilemaan ehdotettua tapaa. Jos on luvattu, että poika saa opettajalta koulun koneen lainaan aina automaattisesti, eikä se tarvitse ylenpalttista itseohjautuvuutta oppilaalta, onhan se hienoa”, Ahola sanoo.

Lue lisää: Tamperelaisperheen lapset kulkevat kellopuhelimet kädessään – ”Kun on erikseen pelilaite ja kello, jolla voi soittaa, saan vahdittua paremmin, mitä lapset tekevät laitteilla”

Omaa laitetta ei voi edellyttää

Tampereen kaupungin opetusjohtaja Ville Raatikainen sanoo, että perusopetus ei edellytä oppilaalta omaa laitetta kotoa koulutehtävien tekemiseen. Lähtökohta on, että koulussa käytetään koulun laitteita. ”Ei edellytetä, että vanhemmat hankkivat koulukirjojakaan. Kysymys on maksuttomasta oppimateriaalista”, Raatikainen sanoo.

Jos laitetta tarvitaan kotitehtävien tekoon, koulu miettii perheen kanssa käytännön laitteen lainaamiseksi. Raatikainen kehottaa olemaan yhteydessä opettajaan. Vastuu tilanteen ratkaisemisesta on koululla. ”Meillä ei ole Tampereella tilanne, että olisi tarjota koulun jokaiselle oppilaalle koulun oma laite, vaan on tietty määrä laitteita, mikä vaihtelee vähän kouluittain vielä. Ollaan varmasti siinä menossa eteenpäin”, hän sanoo.

Raatikaisen mukaan koronapandemian aikana ilmeni, että valtaosalla on käytössä jokin älylaite, jolla pystyy tekemään tehtäviä.

Puhelimia käytetään paljon

Tampereella Kaarilan koulun laitteisto näyttää Eero Rantasesta modernilta. ”Tietysti isompi laitekanta toisi helppoutta.” Rantanen on kuvaamataidon opettaja ja vastaa koulun tieto- ja viestintätekniikasta, kuten taulutietokoneista, tietokoneista ja verkkoasioista.

Aamulehti on tullut paikalle katsomaan, miltä arki voi näyttää digilaitteiden kannalta tamperelaisessa koulussa.

Kaarilan koulussa käytettävät laitteet ovat pääsääntöisesti kannettavia Windows-tietokoneita ja Ipad-tabletteja, mutta oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaankin. Pyrkimys on, että koulun välineitä käytetään mahdollisimman paljon koulutyössä. ”Joustavuuden ja helppouden takia oppilaat käyttävät älypuhelimia tosi paljon esimerkiksi tiedonhakuun.”

Oppilailta kerätään hänen mukaansa vanhempien luvat siihen, ketkä saavat ja ketkä eivät saa käyttää omia puhelimiaan koulussa. ”Suurin osa saa ja käyttääkin”, Rantanen sanoo.

Hänen mukaansa on harvinainen tilanne, että kaikki koulun tietotekniset laitteet olisivat kerralla käytössä koulupäivänä, jolloin jokaiselle ei riittäisi laitetta. Laitteille on varausjärjestelmä. Jos useampi opettaja tarvitsee samaan aikaan luokalleen laitekärryä, voi laitteista tulla pulaa.

Jos kotitehtävän tekoon tarvitsee laitetta, jota ei kotoa löydy, yleensä oppilas saa lainalaitteen tai keksitään vaihtoehtoinen tapa suorittaa tehtävä. ”Oppilaita yritetään myös opastaa siihen, että on resursseja, kuten kirjastot, joissa voi käyttää ja lainata julkisia laitteita”, Rantanen sanoo.

Kaarilan koulussa Tampereella on neljä laitekärryä, joista luokat voivat lainata laitteen oppitunnille. Näin kertoo opettaja Eero Rantanen.

Puhelimessa useita sovelluksia koulutyöskentelyä varten

Yhdeksännen luokan maantiedon tunti on käynnissä torstaisena aamupäivänä Kaarilan koulussa. Meneillään on tulevan karttakokeen kertaus, jossa koululaisten täytyy tuntea muun muassa Euroopan jokia ja vuoristoja.

Kertaus käy perinteisten paperisten oppikirjojen lisäksi digitaalisesti, ilmenee biologian ja maantiedon aineenopettajan Päivi Halosen ohjeistuksesta.

Yhdeksäsluokkalaisille Mandi Koivistolle ja Mirella Heikkarille useat kouluarjessa käytettävät oppimissovellukset ovat tulleet paperisten kirjojen lisäksi tutuiksi. Koivisto avaa puhelimensa ja näyttää sovelluskansiotaan.

Mandi Koivistolle (vas.) ja Mirella Heikkarille perinteisen paperisen kirjan lukeminen on mieluisaa, mutta joskus oppimissivustojen ja -sovellusten käytöstä on hyötyä.

Koivisto ja Heikkari alkavat luetella: juuri päättyneellä maantiedon tunnilla käytetään Seterraa, jossa he ovat harjoitelleet esimerkiksi maiden karttoja ja lippuja. Sen lisäksi on sanastosovelluksia kielten opiskeluun ja sovellus äänikoulukirjoille. Kahootilla pelataan visoja. Teamsissa on lähes kaikille kouluaineille ryhmät, joihin he saavat opettajilta esimerkiksi linkkejä oppimissivustoille. ”Kielten kokeisiin on mielestäni helppo harjoitella puhelimella, mutta se voi olla omakohtaista”, Koivisto miettii.

Vaikka oppimissovelluksia on liuta, ovat he mielestänsä ottaneet ne hyvin haltuunsa. Eri kouluaineissa ja eri opettajilla on erilaisia käytäntöjä siinä, mitä sovelluksia tai ohjelmia käytetään.

Yhdeksäsluokkalaisen Mandi Koiviston puhelimessa on liuta oppimisen tueksi koulutyössä käytettyjä sovelluksia.

Päivi Halonen sanoo, että ei voi antaa opettamissaan kouluaineissa biologiassa ja maantiedossa tehtävää, jonka voi suorittaa vain omalla puhelimella. Esimerkiksi kasvion teossa on vaihtoehtona perinteinen kasvien kerääminen ja prässääminen tai digikasvio, johon kasveista otetaan kuvat.

Hän kokee kuitenkin kokeilevansa reippaasti opetuksessaan laitteita ja alustoja ja hyödyntää esimerkiksi verkkoselaimessa pelattavia maantietopelejä. ”Jos jokin sovellus pitää asentaa puhelimeen, monella nuorella on nykyään se ongelma, että he eivät saa itse asennettua sovellusta ilman vanhemman suostumusta, mikä rajoittaa vähän puhelimen käyttöä”, Halonen sanoo.

Ohjelmat voi ladata koulun laitteille, mutta niiden tulee olla yhdistettyinä koulun verkkoon. ”Jos biologian tai maantiedon tunnilla suoritetaan tehtävärataa verkon ulkopuolella, koulun Ipadeista ei ole silloin apua.”

Halonen ei ole antanut kotitehtäväksi tehtäviä, joihin vaaditaan ladattava sovellus, mutta verkkoselainta vaativia tehtäviä kylläkin.

Laitteet pöydille kerran viikossa

Matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettaja Ykä Lähteenmäki avaa luokan oven koulun ylemmässä kerroksessa ja peremmälle astelee joukko kahdeksasluokkalaisia varastokärrystä haetut tabletit käsissään. Mustat suojakuoret kohottavat tabletit seisomaan pöydille ja matemaattisten tehtävien ratkominen voi alkaa.

Lähteenmäki pyytää kirjautumaan Villeen, siis nettiselaimessa toimivaan oppimisalustaan, jossa harjoitellaan matematiikan tehtäviä. Tarkoitus on harjoitella matematiikkaa toisella välineellä perinteisten kynän ja vihkon ohella.

Hän on pitänyt taulutietokoneita kätevimpänä laitteena digitehtävien tekoon. Läppärit kirjautuvat hänen mielestään hitaasti, kun taas tehtävien tekeminen puhelimella voi houkutella muihin kuin tunnilla tarvittaviin tehtäviin. Opettaja pääsee omalta laitteeltaan tosin tarkkailemaan, tulevatko tehtävät oppimisalustalla tehdyiksi. ”Ohjelma antaa oppilaalle palautetta ja kannustaa yrittämään uudestaan, jos jokin menee väärin.”

Samalla Lähteenmäki kiertää luokkahuoneessa neuvomassa, jos jokin mietityttää oppilaita.

Kahdeksasluokkalaiset Julia Mattila ja Unna Hyvönen (takana keskellä) sekä Ella Lehtonen ja Shylee Shokrani tekivät matematiikan tehtäviä Ipadeilla Kaarilan koulussa.

Luokkahuoneessa on keskittynyt tunnelma. Pelillisyys on Lähteenmäestä vaikuttanut kiinnostavan oppilaita. ”Jostain syystä oppilaita pystyy hämäämään tekemään samoja tehtäviä, kun alusta vaihtuu. Digijutussa on jotain, mikä ’myy paremmin’.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut