Pohjoismaiden pääministerit puhuivat Nato-yhteistyöstä Oslossa – Sanna Marinin mielestä Venäjän kansalaisten viisumikiellosta EU-maihin pitää keskustella

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat puhumaan puolustuksesta Suomen ja Ruotsin liittyessä Natoon. Maat vakuuttivat tukensa Ukrainalle jatkuvan.

Islannin pääministeri Katrin Jakobsdottir, Ruotsin Magdalena Andersson, Norjan Jonas Gahr Stoere, Sanna Marin ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen kuvattiin Oslossa Norjassa 15. elokuuta.

15.8. 15:30 | Päivitetty 15.8. 19:49

POHJOISMAIDEN puolustusyhteistyö voi syventyä edelleen, kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Liittokunnan sisään ei ole kuitenkaan tarvetta tai halua muodostaa erillistä pohjoismaista blokkia.

Muun muassa tämä oli viesti, kun Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat maanantaina Osloon perinteiseen epäviralliseen kesäkokoukseensa.

Keskustelun agendalla oli turvallisuus ja puolustus Suomen ja Ruotsin liittyessä Natoon. Lisäksi pääministerit keskustelivat merten suojelusta ja uusiutuvan energian edistämisestä.

He tapasivat päivän aikana myös Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin.

Scholz totesi johtajien yhteisessä tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana, että Saksa on sitoutunut antamaan Ukrainalle pitkäaikaista tukea – taloudellista, diplomaattista, humanitaarista ja sotilaallista.

”Saksa on erityisen iloinen voidessaan toivottaa vielä kaksi Pohjoismaata mukaan [Natoon]”, Scholz sanoi.

Scholz sanoi Saksan ja Pohjoismaiden yhdistävän voimansa sen suhteen, että maista tulisi paljon nykyistä riippumattomampia Venäjän energiasta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että Saksalla ja Pohjoismailla on paljon yhteisiä tavoitteita. Hän sanoi, ettei halua kuvitellakaan sellaista maailmaa, missä Venäjän aggressiivinen käytös voisi viedä voiton.

SCHOLZILTA ja pohjoismaisilta päättäjiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, mitä mieltä he ovat siitä, ettei tavallisille venäläisille myönnettäisi viisumeita Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien vuoksi.

Scholz sanoi, ettei hän kannata politiikkaa, jossa tavallisilta venäläisiltä evätään oikeus matkustaa EU-alueelle. Hänen mukaansa ”tämä on Putinin sota” ja pakotetoimien pitää kohdistua vallanpitäjiin ja oligarkkeihin.

Marin puolestaan sanoi, että ”tavalliset venäläiset eivät aloittaneet sotaa, mutta tavalliset venäläiset tukevat sotaa”. Hänen mielestään asiasta on syytä käydä keskustelua Eurooppa-neuvoston eli EU-päättäjien kokouksissa.

”Tämä on keskustelu on sellainen, joka meidän on käytävä”, Marin sanoi.

Muutkin pohjoismaiset pääministerit kertoivat olevansa keskustelun kannalla, mutta selkeää yhteistä näkemystä ei ainakaan tiedotustilaisuudesta välittynyt. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre esimerkiksi sanoi, ettei asia ole mustavalkoinen ja siihen liittyy monta eri näkökulmaa.

VASTAAVISSA jo perinteeksi muodostuneissa Pohjoismaiden tapaamisissa on ollut taukoa koronaviruksen vuoksi. Nyt tunnelma Oslon kesäsäässä oli lämmin.

Kovin konkreettisia päätöksiä puolustuksesta ei tehty.

Pääministerit julkaisivat julkilausuman, jonka mukaan puolustusyhteistyön kehittäminen edelleen pitää sisällään muun muassa jo nykyään tiiviin harjoitustoiminnan vahvistamisen yhdessä Naton kanssa.

Lisäksi Pohjoismaat toivovat, että synergioita syntyy, kun koko alueen puolustussuunnittelu tehdään vastaisuudessa Naton puitteissa.

Haluna on myös esimerkiksi kehittää salattua viestinvaihtoa maiden ministeriöiden ja pohjoismaisten instituutioiden välillä.

”Olemme tänään päättäneet antaa mandaatin ulkoministereillemme, puolustusministereillemme ja puolustusvoimiemme komentajille käydä läpi koko puolustusyhteistyön spektri: harjoittelu, yhteiset hankinnat ja niin edelleen Pohjoismaissa, jotta näkisimme, voimmeko syventää yhteistyötä edelleen ja maksimoida yhteiset intressimme”, sanoi Norjan Støre.

Pääministerit keskustelivat myös muun muassa Kiinan vaikutusvallan kasvun aiheuttamista haasteista ja vakuuttivat tukeaan Ukrainalle.

”Me olemme sitoutuneet tukemaan [Ukrainan] taistelua ja vastaamaan odotuksiin. Meidän on pidettävä kurssi myös kun kuusi kuukautta on kulunut", Støre sanoi.

PÄÄMINISTERI Marin sanoi, että Pohjoismaat voivat tehdä koko liittokunnasta vahvemman. Hän puhui muun muassa maiden vahvoista demokraattisista perinteistä ja samankaltaisista arvoista.

Hän totesi, että Suomella on hyvät sotilaalliset kyvykkyydet sen liittyessä Natoon. Ruotsilla puolestaan on erittäin hyvät kyvyt esimerkiksi tuottaa puolustusmateriaalia. Tämä vahvistaa koko liittokuntaa, hän sanoi.

Pohjoismaat toimivat Natossa kuitenkin Nato-maina.

”Emme suunnittele virallisen kaltaista pohjoismaista blokkia Naton sisään”, Marin painotti.

Samaa sanoi Norjan Støre.

”Emme halua olla blokki, koska haluamme tehdä läheistä yhteistyötä lopun liittokunnan kanssa”, hän sanoi.

Kulttuurinen yhteenkuuluvuus on kuitenkin hyvin tärkeää, hän jatkoi.

ISLANNIN Katrín Jakobsdóttir toivotti pääministereiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa tervetulleiksi Suomen ja Ruotsin tekeillä olevat Nato-jäsenyydet ja sanoi, että maiden jäsenyydet vahvistavat entisestään Natoa. Islannilla ei ole omia asevoimia, mutta se on siitä huolimatta kuulunut sotilasliittoon sen alkuajoista lähtien vuodesta 1949.

Ruotsin Magdalena Andersson luonnehti tapaamista historialliseksi, sillä pian kaikki Pohjoismaat ovat osa Natoa.

”Eurooppa ei enää koskaan palaa tilanteeseen, jossa olimme ennen [Ukrainan] sotaa... emme saa antaa Venäjän voittaa tätä sotaa”, Andersson sanoi.

Norjan Støre sanoi, että sen lisäksi että Pohjoismaista on kaikista tulossa Naton jäseniä, maiden yhteistyötä määrittelee ”pohjoinen ulottuvuus”.

Hän korosti, kuinka Pohjoismaiden yhteenlasketut ilmavoimat ovat mahtitekijä, joka Venäjän on otettava jatkossa huomioon.

Støren mukaan Pohjoismailla on esimerkiksi tärkeä rooli energianlähteiden vihreyttämisessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut