Aamulehti testasi Näsijärvelle suunnitellun vesibussireitin – Laivayrittäjä tyrmää Mustanlahden sillan: ”Puhutaan entisestä satamasta sen jälkeen”

Kysyimme veneilijöiltä, mitä mieltä he ovat vesibusseista ja Särkänniemen kehityshankkeista Mustanlahden satamassa.

Jutta Vetter vei Aamulehden Tampereen Näsijärvelle suunnitellulle vesibussireitille Oskari-hinaajallaan. Vetter oli ennen vesillä usein purjeveneellä, mutta vuosi Oskarin omistajana on saanut hänen sydämensä sykkimään teräsveneille.

22.8. 5:00

Aamulehti

Tampere kokeilee vesibussiliikennettä mahdollisesti jo ensi kesänä, kertoi satamavastaava Tuomas Salovaara heinäkuussa (AL 28.7.). Aamulehti testasi suunniteltua vesireittiä Näsijärven puolella tamperelaisen Oskari-hinaajan kyydissä.

Kysyimme myös veneilijöiltä, mitä mieltä he ovat vesibusseista ja Särkänniemen kehityshankkeista Mustassalahdessa.

Nousemme vesibussireitille Oskarin kotisatamasta Halkoniemestä. Omistaja Jutta Vetter lähtee 70-vuotiaan hinaajansa kippariksi apunaan Reetta Meriläinen.

Katso videolta, kun Oskari käy Mustanlahden satamassa:

Näsijärven puolelle on alustavasti kaavailtu vesibussilinjaa, joka voisi kulkea Halkoniemestä Näsisaaren, Mustanlahden sataman ja muutaman muun laiturin kautta Lapinniemeen.

Vetter ja Meriläinen kannattavat vesibussikokeilua. Tamperetta voisi heidän mukaansa markkinoida veneilykaupunkina, jos täällä olisi enemmän palveluita.

Kippari Jutta Vetter (vas.) ja Reetta Meriläinen kyyditsevät välillä charter-asiakkaita 70-vuotiaalla Oskari-hinaajalla. Yleensä asiakkaat haluavat risteillä kaupungin edustalla tunnin tai pari.

Oskari suuntaa matkansa kohti Naistenlahtea. Satamaan suunniteltu kevyen liikenteen Särkänsilta ylittäisi Kortelahden satama-altaan ravintolarakennuksen länsipäädyn jälkeen. Isot veneet eivät mahdu kulkemaan sen alta.

Havainnekuva Mustanlahden satamaan Kortelahden yli suunnitellusta Särkänsillasta.

Suuntaamme Oskarilla suoraan kohti Mustaalahtea. Vetter osoittaa kaupungin lähestyvää laajaa rantaviivaa.

”Täällä riittäisi yrittäjille hyviä paikkoja pistää rantakahvila tai -ravintola pystyyn”, Vetter sanoo.

Silta vie paikat

Noin kymmenessä minuutissa olemme Mustanlahden sataman suulla. Kymmentonnisen teräsveneen ohjaamosta sisääntulo näyttää kapealta.

Satama on Vetterin mukaan ahdas isoille aluksille jo nyt, saati kun suunniteltu Särkänsilta kutistaa Kortelahden satama-allasta.

Isot veneet eivät mahdu sillan ali. Oskarille ei löydy myöskään luontevaa rantautumispaikkaa.

Mikä?

Hinaaja Oskari

Oskari on 10 tonnia painava varppaaja ja hinaaja.

Aloitti työuransa 1940–1950-lukujen taitteessa Saimaalla metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeitin tukinuitossa.

2000-luvun alusta Suomenlahdella. Siirtyi elokuussa 2021 Näsijärvelle, Tampereelle.

”Vierasveneille ei ole Mustassalahdessa kuin muutama hassu paikka. Jos tulet kauempaa, et voi luottaa, että siellä olisi venepaikka vapaana”, Vetter sanoo.

Kevyen liikenteen Särkänsillan paikkaa on hahmoteltu satamarakennuksen länsipuolelle. Se tarkoittaisi Vetterin mukaan sitä, että historiallisten laivojen laituripaikkoja katoaa.

”Kyllä 114-vuotias höyrylaiva Tarjanne vain kuuluu Mustanlahden satamaan.”

Tarjanteen liikenteelle uudistuksista ei pitäisi olla haittaa niiden tietojen perusteella, mitä Hopealinjat on saanut, kertoo toimitusjohtaja Mari Vuorinen Aamulehdelle sähköpostilla.

”Mitä enemmän aluetta kehitetään ja alueelle saadaan luontaista asiakasvirtaa, se on etu kaikille yrityksille ja yrittäjille”, Vuorinen kommentoi Aamulehdelle sähköpostilla.

Kävelijöiden ehdoilla

Suunniteltu Särkänsilta syö puolet Kortelahden satama-altaasta, sanoo Intti-laivan osakas ja kippari Antti Varheenmaa. Hän vastaa Laivaan.fi-alusten myynnistä ja markkinoinnista.

Mustanlahden sataman kehittämistä linjaa Varheenmaan mukaan liikaa kävelijöiden oikotie Särkänniemen sisäänkäynnille.

”Puhutaan entisestä satamasta sen jälkeen, kun silta on tehty. Toivon, että harkitaan uudestaan, tuoko investointi riittävästi lisätuottoja”, Varheenmaa sanoo.

Lastaus vaikeaa

Huviveneilyn kannalta suurin ongelma ovat Mustanlahden parkkipaikat, sanoo Tampereen navigaatioseuran kommodori Jarmo Tuomiranta. Parkkipaikoista on hänen mukaansa pula jo nyt sekä Mustassalahdessa että Naistenlahdessa.

”Muiden sisämaakaupunkien satamia yritetään elävöittää laivoilla eikä laivaliikennettä estämällä”, laivayrittäjä Antti Varheenmaa kritisoi. Varheenmaa on Intti-laivan osakas ja kippari sekä vastaa laivaan.fi-alusten myynnistä ja markkinoinnista.

Tampereen rantaviivalla riittäisi Jutta Vetterin mielestä hyviä paikkoja uusille kahvila- ja ravintolapalveluille.

Navigaatioseuralta pyydettiin lausuntoa Mustanlahden suunnitelmiin, mutta veneilijöiden ääni ei paljoa Tuomirannan mielestä luonnoksissa näy.

Veneilijät haluavat Tuomirannan mukaan olla aktiivisesti mukana sataman jatkosuunnittelussa.

Vesibussit turisteille?

Varheenmaa sanoo olevansa lähiliikenteen puolestapuhuja. Hän kertoo esittäneensä kaupungille vesibussireittiä Pyhäjärvelle jo vuonna 2019.

"Pitäisi olla jonkinlainen käynnistämistuki ja hanke jäisi yksityisten toimijoiden pyöritettäväksi”, Varheenmaa sanoo.

Pyhäjärven reittejä liikennöi eniten Hopealinjat, joka on nykyään kokonaan kaupungin omistuksessa. Varheenmaan mielestä kaupungin omistama, vesiliikennettä dominoiva laivayhtiö on rajoittanut kilpailua.

Varheenmaan mielestä aika ei ehkä ole vielä kypsä Tampereen julkiselle vesibussiliikenteelle. Reittiliikenteeseen on löydyttävä ensin varat budjetista.

”Enemmän se vivahtaa minusta turistiliikenteeseen.”

Sopiva vesibussin kierros sekä Näsijärven että Pyhäjärven puolella olisi Varheenmaan mukaan noin tunnin mittainen. Jos se on pidempi, reittiliikenne on harvaa.

Näsijärven puolella tunnissa ehtii Varheenmaan mukaan pyörähtämään Naistenlahdessa, Lapinniemessä ja Santalahdessa ja jos oikein pinnistelee, uudessa Näsisaaressa.

Ahdas käännös

Mustanlahden satamassa Meriläinen astuu Oskarin ruoriin. Hinaaja kääntyy satama-altaan pohjukassa vähitellen, monen pienen peruutuksen taktiikalla.

Katseet kääntyvät Ranta-Tampellan kävelytiellä, kun Oskari puksuttaa ohi. Nautimme maisemista, eikä Oskari kiihdy täyteen matkanopeuteensa 7,5 solmuun.

”Olemme vuosien varrella voineet seurata vesiltä Tampereen siluetin muutosta ja Kekkosentien muuttumista Ranta-Tampellaksi”, Meriläinen kertoo.

Reetta Meriläinen ruorissa. Monet Oskarin miehistöstä ovat myös Tampereen navigaatioseuran veneilykouluttajia.

Ihmiset tulevat satamissa usein kysymään Jutta Vetteriltä Oskarin historiasta. Yli 70-vuotias hinaaja oli aluksi Enzo-Gutzeitin työkone tukinuitossa Saimaalla.

Reilussa kymmenessä minuutissa olemme jo Naistenlahdessa. Vetter kävisi täällä mielellään veneellä sunnuntaipitsalla, mutta se ei onnistu.

”Täällä on yksi kaupungin hienoimpia terasseja, muttei yhtään ainutta vierasvenepaikkaa.”

Suuntaamme takaisin Halkoniemeen.

Testimatkan perusteella Näsijärven vesibussikokeilussa olisi ideaa. Vesiltä saa kaupunkiin uusia näkymiä ja suunnitellun tunnin reitin laituristopit tulevat vastaan nopeasti, noin 10 minuutin välein.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut