Amnesty on menettänyt Suomessa noin prosentin lahjoittajistaan Ukraina-raportin julkaisemisen jälkeen

Toiminnanjohtajan mukaan keskeistä on se, miten ihmisten luottamus järjestöä kohtaan saadaan palautettua.

Mies katsoo osittain tuhottua asuinrakennusta Harkovassa Ukrainassa 27. heinäkuuta.

11.8. 16:07

Helsinki

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on menettänyt noin 400 lahjoittajaa sen jälkeen, kun Amnesty International julkaisi raporttinsa, jossa kritisoitiin Ukrainan asutuskeskuksiin sijoittamia sotilaskohteita.

Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo STT:lle, että lahjoituksensa lopettaneiden lukumäärä on kasvanut tällä viikolla edelleen hieman.

”Lopulliset luvut nähdään vasta syyskuun alussa, kun tiedot kaikista elokuun lahjoituksista on saatu.”

Johanssonin mukaan myös uusia lahjoittajia on tullut.

”Meidän televarainhankinnassa luvut ovat suurin piirtein samanlaisia kuin ennen raportin julkaisua.”

Amnestyn verkkosivujen mukaan järjestöllä on Suomessa noin 40 000 lahjoittajaa. Lahjoituksensa lopettaneiden määrä on noin prosentti kaikista järjestön lahjoittajista.

Johanssonin mukaan lahjoittajista noin 30 000 on säännöllisiä kuukausitukijoita.

Lahjoituksia lopetettu ennenkin

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun lahjoittajat ilmoittavat suurin joukoin lopettavansa lahjoittamisen järjestölle.

Johanssonin mukaan Ukraina-raportin aiheuttama kohu sekä lahjoituksensa lopettaneiden määrä on kuitenkin mittakaavaltaan suurin, jonka hän on 32 vuoden Amnesty-urallaan kokenut.

”On tällaista aiemminkin tapahtunut, mutta silloin on puhuttu alle sadasta ihmisestä”, hän sanoo.

Lue lisää: Amnestyn Suomen-osasto ei osannut odottaa Ukraina-raportin aiheuttamaa raivoa mutta seisoo sen takana

Lahjoittajien lähtemisiä ovat Johanssonin mukaan aiemmin aiheuttaneet muun muassa järjestön kanta prostituutioon sekä se, kun Amnesty sanoi Israelin harjoittavan apartheidiä palestiinalaisia kohtaan.

Johanssonin mukaan Amnestyn Suomen osasto on tilanteessa ollut tietynlaisessa välikädessä.

”Ongelmalliseksi koetut viestit ovat pääasiassa kansainvälisen liikkeen (Amnesty International) raportista.”

Johansson myöntää, ettei raportissa sanottu tarpeeksi selkeästi, että Amnesty tuomitsee Venäjän sotatoimet.

”Se oli viestinnällisesti valtava virhe, joka on johtanut siihen, että luottamus Amnestyn tekemään työhön on hävinnyt.”

Keskeistä on luottamuksen palautus

Amnesty ei ota vastaan valtionapua. Noin 80–90 prosenttia sen kokonaisbudjetista koostuu lahjoituksista, Johansson kertoo.

Vuonna 2021 Suomen Amnesty sai tilinpäätöksen mukaan lahjoituksina yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.

Tälle ja seuraavalle vuodelle Suomen osasto on ilmoittanut tavoitteikseen muun muassa sosiaaliturvan tason nostamisen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen.

”Jos rahahanat ehtyvät, pitää katsoa, mitä työtä voimme jatkaa”, Johansson sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että tässä tilanteessa raha ei ole Suomen Amnestylle tärkein asia.

”Keskeistä on se”, miten saamme palautettua ihmisten luottamuksen Amnestya kohtaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut