Tältä näyttää uusi Tampere: iso muutos paljastuu kaupungin kattoterasseilta ja kaduilta – Asiantuntija: ”1970-luvun betonitaloja puretaan turhan helposti”

Kerroksellisuus on Tampereen katukuvan vahvuus, sanoo arkkitehtuurin yliopisto-opettaja Iida Kalakoski. Hänen mielestään 1960–70-luvun betonitaloista tehdään purkupäätöksiä nyt turhan helposti.

Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulman asuintalo on näkyvimpiä täydennysrakennuksia Tampereen keskustassa. Rakennus on sovitettu arvotalojen vierelle kattomuodoilla, väreillä ja nivelkohdalla Yo-talon ja suuren rakennusvolyymin välillä, näyttää Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian ja rakennusperinnön hoidon opettaja Iida Kalakoski.

19.8. 5:00

Aamulehti

Tampereen ydinkeskusta muuttuu nyt voimakkaasti. Finlaysonille ja Tammelaan on noussut uusia kerrostalokortteleita ja asuintalot ovat saaneet lisäkerroksia.

Katselimme Tampereen keskustaa kattoterassilta ja katukohteista Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian ja rakennusperinnön hoidon opettajan Iida Kalakosken kanssa.

Kalakosken mukaan kaupungissa on menossa iso muutos.

”Monet tärkeät rakennushankkeet toteutuvat purkamisen kautta. Myös korotus- ja täydennysrakentaminen jättää tällä hetkellä isoa leimaa”, Kalakoski sanoo.

Tampereen keskusta on Kalakosken mukaan hauska sekoitus rakentamisen vuosikymmeniä. Hän kannustaa tamperelaisia katsomaan kaupunkiaan ylhäältä.

Eri näköalapaikoilta korostuvat erilaiset aikakaudet.

"Kun Torni-hotellista katsoo Kalevan suuntaan, tulee mielikuva todella 50-lukuisesta kaupungista. Ratinan Periscopesta taas korostuu koskimaisema.”

Finlaysonin katolta meille aukeaa hieno näkymä Tampereen teolliseen ja historialliseen keskustaan ja samaan aikaan värikkääseen sekoitukseen aikakausia.

Finlaysonin tehdasalueen Café Katon terassilta avautuu hieno näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan ja sen teollisuusrakennuksiin 1800-luvulta alkaen. "Sitten voi lähteä seuraamaan rakennuksia vuosikymmenittäin jugendista ja uusrenessanssista alkaen. Uudet tulokkaat nousevat tosi voimakkaasti esiin uuden mittakaavan myötä”, Iida Kalakoski osoittaa Luminary- ja Torni-hotellirakennuksia.

Kalakoski osoittaa piiloon jäävää helmeä raatihuoneen takana.

Aarne Ervi suunnitteli vuonna 1965 rakennetun Kauppa-Hämeen talon Raatihuoneen taustaksi. Täältä yläilmoista näkee, kuinka hienosti ajatus toteutuu.

Georg Schreckin suunnittelema 1800-luvun Raatihuoneen rakennus syttyy oikein hehkuun vihertävän modernin julkisivun edessä.

Aarne Ervin suunnittelema Kauppa-Hämeen talo vuodelta 1965 on samalla tontilla raatihuoneen kanssa. Katutasosta katseltuna liike- ja toimistorakennus jää helposti piiloon.

Kerrokset vahvuus

Tampereen kerroksellisuus on Kalakosken mukaan vahvuus. Siksi kaupunkisuunnittelussa pitäisi hänen mielestään suhtautua ymmärryksellä myös lähihistorian kerrostumiin.

1960–70-luvun betonitalojen kohdalla purkupäätöksiä tehdään nyt Kalakosken mielestä turhan helposti. Keskustasta katoaa kerrostalorakentamista esimerkiksi Amurista sekä kouluja ja päiväkoteja ympäri Tamperetta.

”Olisi hyvä päästä yli antipatiasta yhtä aikakautta kohtaan ja pohtia rakennusten säilyttämistä.”

Kuka?

Iida Kalakoski

Syntynyt vuonna 1983. Kotoisin Säkylästä. Asunut Tampereella vuodesta 2003, tällä hetkellä Hämeenpuistossa.

Koulutus Arkkitehti SAFA. Opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa. Väitöskirja loppusuoralla Tampereen yliopistoon.

Työ Arkkitehtuurin historian ja rakennusperinnön hoidon yliopisto-opettaja arkkitehtuurin yksikössä Tampereen yliopistossa. Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan jäsen.

Harrastukset Vanhan talon remontointi, käsityöt ja juhlavuoden kunniaksi Wivi Lönn.

Keskustan uudisrakennuksissa on Kalakosken mielestä nyt kiinnostavaa historioivaa otetta. Uudisrakennuksissa Puuvillatehtaankadun korttelissa ja Yo-talon naapurissa Kauppakadulla näkyy hänen mielestään kaipuu historialliseen kaupunkiin.

Sävyt näkyvät esimerkiksi katon kurveissa tai siinä, että katto on näkyvä osa arkkitehtuuria.

Uudisrakennuksiin haetaan Kalakosken mukaan sellaista ilmettä kuin rakennusta olisi korotettu. Talossa saattaa olla jalustaosa ja sen päällä kuin eri aikaan tehdyn näköinen osuus.

Uusi mittakaava

Tornitalot ja Nokia-areena ovat tuoneet keskustaan suurta mittakaavaa. Ne ovat synnyttäneet uudenlaista kaupunkitilaa, jota tamperelaiset vasta opettelevat käyttämään.

Kalakosken mielestä on hyvä, että tornit keskittyvät samaan vyöhykkeeseen. Kaupunkiin on hyvä jäädä näkymiä, joissa korkeita torneja ei ole.

”Nostalgikkona toivon korkeaan rakentamiseen malttia. Näen pitkällä aikavälillä sen kenties vain yhtenä trendinä.”

Kalakosken mukaan kaupunkikuvaan tarvitaan hengähdyspaikkoja ja tilaa nähdä kauas.

"Olisin varovainen käyttämään kaikkia täydennysrakentamisen paikkoja liian nopeasti vain siitä riemusta, että ne pitää käyttää.”

Uudisrakennusten kortteli Finlaysonin Puuvillatehtaankadulla Pikkupalatsin vieressä on jo pitkällä. Asuintaloissa näkyy Kalakosken mielestä kaipuu historialliseen kaupunkiin. Katuun kiinnittyvät rakennukset jäljittelevät umpikorttelia ja kattomuodot ovat tärkeä osa arkkitehtuuria.

Puuvillatehtaankadun uudiskorttelin esittelykuvaan on kelpuutettu vain vanhat tai vanhalta näyttävät rakennukset, näyttää Kalakoski.

Uudisrakennus on sovitettu arvokkaaseen seuraan Yo-talon ja Tirkkosen talon väliin nivelkohdalla, kivijalan oloisella osalla ja väreillä. Näyttää, kuin rakennuksen eri osat olisi rakennettu eri aikoina. ”Uudisrakentamiseen on tullut historiallisia sävyjä. On kiinnostavaa seurata, onko se laajemmin trendinä keskustan täydennysrakentamisessa ”, Iida Kalakoski sanoo.

Puistot ja pihat ovat tärkeitä hengähdyskohtia kaupungeissa. Iida kalakoski on kuvassa Tallipihalla, joka on osa Tammerkosken rantojen säilynyttä teollisuusympäristöä. ”Tallipiha on muuttunut. Se on nykyisellään jotain vanhaa ja herttaista, jossa turistien ja tamperelaisten on kiva kävellä. Käyn täällä itsekin”, Kalakoski sanoo.

50-luvun nousu

Aikakauden arvo alkaa usein kohota muutamien vuosikymmenten kuluttua. Kalakoski on Tampereella asuessaan seurannut 1950-luvun nousua.

”Ensin tietyn ajan vintagevaatteet ja -design löytävät tiensä ihmisten sydämiin ja sen jälkeen rakennuksetkin. Nyt Kaleva on varmaan yksi rakastetuimmista kaupunginosista.”

Yksi Kalakosken lempihuolenaiheita on Tampereen keskustan matalat liikerakennukset. Innokkaimmat täydennysrakentajat näkevät ne kaikki Kalakosken mukaan potentiaalisina kerrostalopaikkoina.

Matalat liikepaikat ovat Kalakosken mukaan oman aikakautensa kaupunkisuunnittelusta muistuttavia merkkejä.

”Kalevan tapaisten alueiden kohdalla niiden merkitys on tunnistettu. Muualla kaupungissa liikkuessa mietin, kauanko ne saavat olla paikoillaan.”

Myös kerrostalon korotuksessa Kuninkaankadun puolella kattomuodot ovat tärkeä osa rakennuksen uudistunutta ilmettä.

Tampereen keskustan talojen korotuksissa on erilaisia ratkaisuja, jotka näyttävät joko seinältä, katolta tai vanhaa rakennusta mukailevalta kerrokselta. Tämä Hämeenpuiston kerrostalon korotus valmistui viitisen vuotta sitten.

Tampere on aikanaan ollut rakennussuojelun edelläkävijä tehtaidensa uudiskäytössä. Vanhan korjaamisen on Tampereella Kalakosken mielestä tartuttu silloin, kun rakennus on riittävän ikoninen ja merkittävä.

Kaupunki tarvitsisi Kalakosken mukaan hyviä esimerkkejä hankalampien vuosikymmenten rakennusten korjauksista ja uusista käyttötarkoituksista.

Kolmas murros

Tampere on uudistunut aiemmin isosti ainakin kaksi kertaa.

1900-luvun alussa pienimittakaavainen puukaupunki sai rinnalleen korkeita kivisiä jugend-rakennuksia. Kaupunki kasvoi merkittävästi 1900-luvun alussa, kun esimerkiksi Wivi Lönnin suunnittelemat Tampereen suomalainen tyttökoulu ja Aleksanterin koulu nousivat keskustaan.

”Siihen murrokseen me suhtaudumme nyt aika suopeasti. Se on nykynäkökulmasta viehättävää muutosta.”

Seuraava iso murroskausi oli Kalakosken mukaan 1960–80-luvuilla. Keskusta-alueen puurakennukset ja pienet kivirakennukset saivat väistyä kerrostalojen tieltä.

Koko puu-Amurin kaupunginosa purettiin ja korvattiin kerralla elementtikerrostaloilla.

"1960–70-lukujen rakennuskanta näyttää ehkä nykyisin tylsimmältä ja saattaa hallitakin keskustassa paikka paikoin.”

Arkkitehtuurin tuleva vahva suunta on kestävä kehitys. Monet opiskelijat etsivät vastauksia vanhan hyödyntämisen ja korjaamisen ongelmiin.

Osa on kääntänyt katseensa historiallisiin rakentamistapoihin ja -materiaaleihin.

Kalakoski odottaa uteliaana, millainen arkkitehtipolvi opiskelijoista nousee.

”Omaa opiskeluaikaa leimannut wau-arkkitehtuurin aika alkaa olla ohi, kun opiskelijat kyseenalaistavat kokonaisuudessaan uuden rakentamisen mielekkyyden.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut