KRP tutkii eduskunnan verkkosivuihin kohdistunutta palvelunestohyökkäystä – hyökkäys toteutettiin kymmenistä IP-osoitteista ulkomailta

Eduskunnan verkkosivuihin kohdistui palvelunestohyökkäys, joka alkoi tiistaina iltapäivällä.

9.8. 16:33 | Päivitetty 10.8. 11:23

Keskusrikospoliisi tutkii eduskunnan verkkosivuihin kohdistunutta palvelunestohyökkäystä tietojärjestelmän häirintä -rikosnimikkeellä. Poliisi epäilee, että eduskunnan verkkosivujen toimintaan vaikuttanut hyökkäys toteutettiin kymmenistä IP-osoitteista ulkomailta.

Eduskunnan verkkosivuihin kohdistunut palvelunestohyökkäys alkoi tiistaina puoli kolmelta iltapäivällä. Verkkosivujen toiminta palautui normaaliksi keskiviikkoaamuna ennen kymmentä.

Eduskunnan viestintäpäällikkö Heli Kesti-Ylioja kertoi STT:lle tiistai-iltana, että sivut eivät olleet kokonaan poissa käytöstä, mutta niillä oli hitautta.

”Ei ole ainakaan tiedossa, että siellä olisi jokin osa kaatunut kokonaan”, Kesti-Ylioja kertoi STT:lle.

Hänellä ei ollut iltaseitsemän jälkeen tietoa siitä, milloin hyökkäys olisi ohi.

Eduskunta tekee toimia hyökkäyksen rajaamiseksi yhdessä palveluntoimittajien ja kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

Palvelunestohyökkäyksestä kertoi ensimmäisenä Yle.

Venäjäksi kirjoittava hakkeriryhmä NoName057(16) ilmoitti viestipalvelu Telegramissa hyökänneensä Suomen eduskunnan verkkosivuille. Ryhmä oli myös liittänyt viestiinsä linkit Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivustoille, ja kertoi paikallisten tiedotusvälineiden uutisoineet hyökkäyksestä.

Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivujen mukaan palvelunestohyökkäyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia ja ne ovat myös yleistyneet viime vuosina.

Tekijät voivat olla käytännössä keitä vain

Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Ossi Kuosmanen kertoo, ettei ole varmuutta, ovatko tekijät Venäjältä. He voivat olla käytännössä keitä vaan.

”Tässä on taustalla julkisuuden hakua ja ilkivallan tekoa. Ei näillä yleensä muuta aikaiseksi saada”, Kuosmanen sanoo.

Hänen mukaansa palvelunestohyökkäysten tekeminen ei ole vaikeata, sillä hyökkäyksen takana olevan tahon ei ole pakko sitä itse toteuttaa. Rikolliset tai kiusantekijät voivat ostaa sen palveluina, eikä heidän tarvitse itse sitä teknisesti toteuttaa.

Kuosmanen kertoo, ettei hyökkäysten määrässä ole tapahtunut mitään muutosta. Palvelunestohyökkäyksiä tulee säännöllisesti läpi vuoden.

”Heinäkuu oli itse asiassa aika hiljainen kuukausi.”

Huhtikuussa palvelunestohyökkäys ministeriöiden sivuille

Uutis- ja kuvatoimisto STT joutui heinäkuun lopussa verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tällöin kyse ei ollut palvelunestohyökkäyksestä, vaan kiristyshaittaohjelmasta. Tekijäksi ilmoittautui LV-niminen kyberrikosryhmittymä, jonka on kerrottu olleen tekijänä myös konepajayhtiö Wärtsilään heinäkuussa kohdistuneessa hyökkäyksessä.

Huhtikuussa kerrottiin palvelunestohyökkäyksestä esimerkiksi ulko- ja puolustusministeriöiden verkkosivuille. Samana päivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle.

Uutinen päivittyy.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut