Katuesteet katoavat Yliopistonkadulta lokakuun loppuun mennessä – Tässä syy, miksi tämä katutyömaa on ainutlaatuinen Suomessa

Yliopiston päärakennukselta kohti Tammelantoria johtavaa Yliopistonkatua on kunnostettu tammikuusta lähtien. Työmaa on ensimmäinen kiertotalousperustein kilpailutettu julkinen katuhanke Suomessa.

Yliopistonkadun saneeraustyömaan työpäällikkö Juha Mikkonen sanoo, että liikkumista hidastaneet esteet saadaan kadulta pois lokakuun loppuun mennessä. Tältä Tampere-talon edustalla näytti 12. elokuuta.

18.8. 7:01

Aamulehti

Kiertotalouden periaatteiden hyödyntäminen katu- ja maarakentamisessa ei ole sinänsä uutta, sillä moni urakoitsija on jo pitkään pyrkinyt hyödyntämään kierrätettyjä materiaaleja, vähentämään neitseellisten maa-ainesten käyttöä ja ajamaan vähemmän kilometrejä.

Yliopistonkadun saneerauksessa uutta on hankkeen kilpailutuksessa käytetty hankintamenettely ja kiertotalouskriteereiden ottaminen mukaan kilpailutukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kilpailutus on toteutettu näin kaupungissa Suomessa.

Normaalisti kaupunkivetoisissa hankkeissa ratkaiseva kriteeri on hinta. Yliopistonkadun kilpailutuksessa hinnan osuus laskettiin 70 prosenttiin. Kiertotalouden osuudelle annettiin 30 prosentin painoarvo.

”Pilottihankkeita ja kokeiluja katu- ja maarakentamisessa on Suomessa tehty paljon. Kaupunkien normaaliin infrarakentamisen toimintalogiikkaan niitä ei ole kuitenkaan viety”, sanoo Tampereen kaupungin projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen.

”Monilla urakoitsijoilla on jo pitkään ollut hyvät mahdollisuudet toteuttaa kiertotalouden mukaista toimintaa, mutta kaupungit eivät ole osanneet ottaa sitä huomioon hankkeita kilpailuttaessaan.”

Potentiaalia kiertotalouden hyödyntämisen lisäämiseen Tampereen kokoisen kaupungin infratyömailla olisi, sillä vuosittain töitä tehdään sadoissa kohteissa. Toki kierrätystä on jo maarakennuskohteissa tehty. Esimerksi Näsisaaren rakentamisessa ja Ratinan alueella, mistä kaivettua soraa on hyödynnetty useilla alueilla.

Mikä?

Yliopistonkadun saneeraus

Yliopistonkatu sijaitsee Tampereen yliopiston päärakennuksen ja Itsenäisyydenkadun välillä.

Kadun saneerausta on toteutettu kiertotalouden periaatteita noudattaen. Kiertotalousnäkökulma oli mukana jo hankkeen kilpailutuksessa.

Työt alkoivat tammikuussa 2022. Ne keskeytettiin muutaman viikon ajaksi, kun jääkiekon MM-kisat alkoivat toukokuussa.

Katusaneeraus valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Yliopistonkadulla uusitaan maan alla olevan infran lisäksi pintoja. Ajoratojen ja jalkakäytävien lisäksi kadun kumpaankin reunaan tulee yksisuuntainen pyöräkaista. Tampere-talon edustan pyöräkaista on kaksisuuntainen. Tampere-talolla on pysäköintitaskuja tilausbusseille. Kadulle tulee polkupyöräparkkeja. Myös katuvalot uusitaan.

Urakoitsijalla isompi rooli

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen rakennuttajainsinöörin Petri Leppäsen mukaan Yliopistonkadun saneerauksen kilpailutuksessa laatupisteitä annettiin muun muassa sen mukaan, kuinka paljon urakoitsija hyödyntää työmaalla muodostuvaa maa- ja kiviainesta paikan päällä ja kuinka paljon työmaalla hyödynnetään hankkeen ulkopuolelta tuotuja uusiomateriaaleja.

Myös käytettävien ajoneuvojen ja työkoneiden päästöillä ja sillä, onko tarjouksen tekijällä sertifioitu ympäristöjärjestelmä, oli merkitystä. ”Yksi tärkeimmistä kriteereistä olivat kuljetusmatkat. Niistä syntyy iso osa päästöistä.”

Ylimääräistä työtä varsinaisen toimeksiannon ulkopuolella tehtiin, kun Tampere-talon ja sen yhteydessä sijaitsevan Courtyard by Marriott -hotellin jätevesiviemäröinnit kunnostettiin.

Perinteisessä kokonaishintaurakassa kaupunki pitää suunnittelupuolta tiukasti käsissään. Kun suunnitelma on valmis, hankitaan kohteen toteuttava urakoitsija.

Yliopistonkadulla käytetyssä Suunnittele ja toteuta -hankintamallissa (ST) urakoitsija suunnittelee urakan ja toteuttaa yhteen sovittelun muiden osapuolten, kuten esimerkiksi teleoperaattoreiden kanssa.

Ei mitään maankaatoon

Yliopistonkadun työmaasta vastaavan Turtolan kaivin oy:n työpäällikkö Juha Mikkonen on tyytyväinen siihen, että kiertotalouden periaatteet otetaan entistä enemmän työmailla huomioon.

”Käytännössä itse työtä tämä ei paljon muuta, sillä materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö on ollut osa toimintaamme jo useiden vuosien ajan.”

Varsinainen tarjous teetti tavallista enemmän työtä, kun piti miettiä enemmän työn toteuttamiseen liittyviä asioita. Myös tarjouksen tekemiseen liittyvät dokumentit työllistivät. ”Tarjousvaiheessa tehty työ on kuitenkin hyödyksi työn toteuttamisvaiheessa, sillä sen olisi joka tapauksessa joutunut tekemään urakan saamisen jälkeen.”

Yritys ei ole Mikkosen mukaan ollut aikaisemmin mukana vastaavin kiertotalouden kriteerein kilpailutetussa infrahankkeessa. ”Kierrätykselle ei ole annettu juurikaan painoarvoa. Kaikille kiertotalousmateriaalien käyttö ei ole edes kelvannut, ja on haluttu neitseellistä kiviainesta ja uusia materiaaleja. Nyt tilanne on muuttumassa.”

Työpäällikkö Juha Mikkosen mukaan päästöjä syntyy kiertotalousperiaattein toteutetulla työmaalla vähemmän, sillä ajomatkat ovat lyhyempiä ja kuljetuskalustoa tarvitaan vähemmän.

Yliopistonkadulla kaikki maasta kaivettu materiaali on hyödynnetty joko paikan päällä tai muissa läheisissä kohteissa. Poistettu asvaltti on viety asvalttiasemalle uuden asvaltin raaka-aineeksi. Työmaalla hyödynnetään esimerkiksi Hämeenkadun vanhoja nupukiviä ja graniittilaattoja.

”Maankaatoon ei ole viety mitään. Se on iso juttu, sillä Tampereella ainoa kunnallinen maankaatopaikka on Myllypurossa. Jos sinne vietäisiin jokainen kuorma ja tilalle tuotaisiin uutta, ajosta kertyvät päästöt olisivat etäisyyden takia paljon isompia."

Mikkonen arvioi, että kiertotalousperiaatteita hyödyntämällä kuljetuskaluston päästöjä pystytään työn keston aikana vähentämään 30-50 prosenttia.

Yliopistonkadulta kaivettuja maa-aineksia ei ole viety maankaatoon. Ne on pyritty käyttämään joko samassa paikassa tai muilla läheisillä työmailla.

Viinikankatu seuraava

Petri Leppäsen mukaan kiertotalouskriteerein toteutettavia infrahankkeita aiotaan Tampereella jatkaa. Seuraavaksi Yliopistonkadun mallin mukaista hankintamenettelyä ja kilpailutusta on tarkoitus toteuttaa lähellä sijaitsevan Viinikankadun saneerausurakassa 2023.

Tarkoitus on, että Yliopistonkadun kokemuksista otetaan oppia ja toimintatapaa kehitetään. Esimerkiksi urakkaa tarjoavan yrittäjän riskiä pyritään vähentämään.

Leppäsen mielestä kiertotaloutta voidaan kilpailutettavissa infraurakoissa edistää parhaiten, kun kierrätyskriteerit huomioidaan jo kilpailutuksessa, eikä urakkatarjouksen tekemistä tehdä urakoitsijalle liian vaikeaksi tai riskialttiiksi.

”Toisaalta liialliseen idealismiinkaan ei saa langeta. On katsottava, mikä on oikeasti mahdollista. Työmaan on oltava tarpeeksi iso. Pelkkä satunnainen kierrätys pienissä yksittäisissä urakoissa ei riitä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut