Rantaan uinut ja veneiden välissä köllötellyt mursu hämmästytti Haminassa – tämä eläimen vierailusta tiedetään

Kymenlaakson pelastuslaitos kertoi erikoisesta pelastusoperaatiosta vähän ennen yhtätoista perjantaina. Mursu on Suomessa erittäin harvinainen näky.

Mursu löytyi perjantaina 15. heinäkuuta veneiden vierestä Haminasta.

15.7. 12:13 | Päivitetty 15.7. 21:37

Haminassa vieraillut mursu herätti laajaa huomiota perjantaina. Mursu nousi paikalliselle venerannalle perjantaiaamuna, jatkoi puolenpäivän aikaan matkaansa rannasta ulapalle ja palasi iltapäivällä takaisin rannan läheisyyteen.

Kaakkois-Suomen poliisi muistutti iltapäivällä Twitterissä, että eläintä ei pidä lähestyä. Mursuhavainnoista poliisi kehottaa ilmoittamaan hätänumeroon.

Helsingin Sanomien haastattelema väitöskirjatutkija Rune Aae Kaakkois-Norjan yliopistosta kertoo, että mursu on todennäköisesti uinut Itämerelle ja Suomeen Huippuvuorilta.

Lehti kertoo Aaen koostaneen mursun matkasta kartan. Ensimmäinen havainto mursusta tehtiin maaliskuun puolivälissä Norjan lounaispuolella Blimsandenissa.

Tämän jälkeen eläin on nähty ainakin Læsøn saarella Kattegatin merialueella toukokuussa, kesäkuun alkupuolella Ruotsin rannikolla Göteborgin eteläpuolella ja Saksan Rügenin saarelle Itämeren etelärannikolle. Viime kuun lopulla mursu nähtiin Helsingin Sanomien mukaan Puolan rannikolla sekä Kaliningradin ja Latvian rannikoilla.

Haminan edustalle uinut mursu herätti suurta huomiota perjantaina 15. heinäkuuta.

Köllötteli veneiden välissä

Poliisi ja pelastuslaitos saivat Haminassa perjantaiaamuna ilmoituksen, jota Kymenlaakson pelastuslaitos on kuvaillut historiansa ”ehkä erikoisimmaksi eläinpelastustehtäväksi”.

Kookas mursu nousi maihin Salmenvirralla ja kävi veneiden väliin köllöttelemään.

Poliisin mukaan mursulla oli pituutta 3–4 metriä ja painoa yli tuhat kiloa. Ilta-Sanomien mukaan mursu oli havaittu Haminan Pappilansaarilla jo torstai-iltana.

Poliisi kertoo, että ennen kuin eläin puoliltapäivin jatkoi matkaansa ulapalle, eläinlääkäri tutki venerannalla köllötelleen mursun silmämääräisesti. Aluksi eläimen epäiltiin olevan nääntynyt, koska se oli sille väärässä elinympäristössä.

Mursu ehti olla rannalla joitakin tunteja, kunnes se siirtyi rantaveteen ja lähti uimaan etelän suuntaan. Eläinlääkärin konsultoinnin jälkeen poliisi päätti, että hyväkuntoiseksi todettu mursu saa jatkaa matkaansa merelle päin.

”Tasaista tahtia uinut mursu päästettiin tarkkailusta Haminanlahden kohdalla, ja se sai jatkaa matkaansa kohti ulappaa”, Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Ilari Saarikivi sanoi tiedotteessa.

Mursua kuvannut valokuvaaja Sasu Mäkinen kertoo, että tapahtumapaikan vastarannalle oli kerääntynyt noin 50 ihmisen yleisö seuraamaan tilannetta. Mäkisen mukaan mursu oli nostellut päätään ja pelastuslaitos oli suihkuttanut sen päälle vettä yrittäen pitää eläimen hyvinvoivana.

Mursu köllätteli perjantaina veneiden välissä Haminassa.

Kuinka mursun käy?

Perjantaiaamupäivänä Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaa arvioi mursun olevan todennäköisesti huonossa kunnossa tai ainakin uupunut.

Iltapäivällä Lotta Kivalo Korkeasaaren viestinnästä kertoi, ettei Korkeasaaren eläinlääkäri ehtinyt paikalle ennen kuin mursu jo lähti jatkamaan matkaa. Kivalo sanoi, että mursun edellytyksiä päästä takaisin kotikonnuilleen on hankala arvioida.

”Itämeri on hirmu sokkeloinen meri. Se, että sattuu löytämään oikean reitin, on aika tuuripeliä.”

Mursujen luonnollinen elinympäristö ei ole Itämeri, vaan lähin luonnollinen esiintymispaikka on Pohjoinen jäämeri. Mursu onkin Suomessa erittäin harvinainen näky.

Poliisi on eristi alueen sivullisilta.

Sea Lifen intendentti Markus Dernjatin kertoi ensin epäilleensä havainnon todenmukaisuutta. ”Tämä on selvästi joku harhaileva yksilö. Enpä usko, että se on tänne missään matkalaukussa tai rahtilaivalla tullut. Sen on pitänyt tulla tänne Tanskan salmien kautta. Valtavan pitkän matkan se on jo joka tapauksessa uinut.”

Dernjatin uskoo kyseessä olevan aikuinen yksilö. ”Ei tämä mikään poikanen ole, kun on näin pitkälle selvinnyt. Sillä on ollut pakko olla kokoa, voimaa ja vararavintoa.”

Mursun kohtalo vaikuttaa Dernjatinin mukaan synkältä. ”Toivottomalta tulevaisuus näyttää. Ei se tule selviämään. Itämeri on vähän tällainen pussi, että kun tänne tulee, niin tänne jää. Täältä ei hevillä löydä pois. Eikä se löydä kunnolla ravintoakaan täältä.”

Hyväkuntoinen mursu lähti uiskentelemaan omin avuin, eikä sitä ollut syytä pelastaa. Myöhemmin perjantaina mursu palasi rannan läheisyyteen.

Ilmastonmuutos uhka

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maailmassa on kahta mursun alalajia, atlantinmursuja ja tyynenmeren­mursuja.

Arvioiden mukaan atlantinmursuja on 25 000 ja tyynenmeren­mursuja noin 200 000 yksilöä. Atlantinmursu on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton punaisen listan mukaan silmälläpidettävä laji, mikä tarkoittaa, että populaatio on taantunut tai huomattavan harvalukuinen.

Mursut voivat kasvaa 3–4 metrin pituisiksi ja painaa yli 1 500 kiloa. Niitä tavataan harvemmin syvissä vesissä, koska ne syövät mieluummin matalien vesien pohjalla muun muassa simpukoita ja nilviäisiä.

Ne ovat erittäin alttiita häiriölle ja melulle. Mursujen suurin uhka on ilmastonmuutos, sillä jäätiköiden sulaminen ajaa ne lepäämään maalle kauemmas niiden ruokailupaikoista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut