Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat Natoon allekirjoitettiin – Suomi alleviivasi keskusteluissa Ahvenanmaan erityisasemaa

Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton tarkkailijajäseniä. Varsinaisia jäseniä maista tulee sitten, kun kaikki 30 Nato-maat ovat ratifioineet jäsenyyden.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde pitivät tiedotustilaisuuden tiistaipäivänä Naton päämajassa.

5.7. 10:53 | Päivitetty 5.7. 13:10

Aamulehti

Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat Natoon on allekirjoitettu tänään tiistaina Naton päämajassa Brysselissä. Allekirjoitus tekee Suomesta ja Ruotsista Naton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat pääsevät osallistumaan Naton kokouksiin.

Lue lisää: Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? – Ratifiointi saattaa viivyttää täysjäsenyyttä useita kuukausia

Nopeimmassa tapauksessa Suomi voisi olla sotilasliitto Naton täysjäsen jo tämän vuoden loppupuolella, arvioivat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

”Henkisesti on hyvä varautua siihenkin, että aikaa voidaan tarvita enemmän”, Kaikkonen sanoi ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa suomalaismedialle.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi luottavansa siihen, että Naton jäsenmaat ratifioivat nopeasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Stoltenberg kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa Naton päämajassa Brysselissä sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat oli allekirjoitettu.

Pääsihteeri Stoltenberg ei halunnut tiedotustilaisuudessa esittää tarkkaa arviota siitä, kuinka kauan ratifiointiprosessiin menee, mutta arvioi sen kestävän kuukausia.

”Eri maissa on erilaiset prosessit, ja sen vuoksi olen hyvin varovainen arvioimaan sitä, kuinka nopeasti tämä voisi tapahtua”, Stoltenberg sanoi.

Stoltenbergin mukaan monet jäsenmaat ovat jo ennalta varautuneet käsittelemään Suomen ja Ruotsin jäsenyysasian nopeasti, minkä vuoksi hän uskoo nopeaan ja sujuvaan ratifiointiprosessiin.

Jäsenyysprosessi edennyt hyvin nopeasti

Naton viimeksi laajentuessa – Pohjois-Makedonian liittyessä sotilasliittoon vuonna 2020 – ratifiointiprosessi kesti Stoltenbergin mukaan noin 12 kuukautta.

”Olen iloinen siitä, että monet Nato-maat ovat jo aloittaneet ratifiointiprosessin ja ovat ilmoittaneet, että hoitavat asian nopeammin kuin normaalisti, koska he näkevät nopean liittymisprosessin tärkeyden”, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg muistutti, että tähän mennessä Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on edennyt hyvin nopeasti.

”Tämä on tähän mennessä ollut Naton historian nopein liittymisprosessi, koska jäsenhakemusten jättämisestä on vain seitsemän viikkoa”, Stoltenberg sanoi.

Turkki yhä kysymysmerkki

Suuri kysymys Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista koskee Turkin päätöksentekoa. Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.

Turkki ehti jo jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia viikkokaupalla, kunnes se muutti mieltään viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä. Tuolloin Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi.

Haaviston mukaan luottamusta asian etenemiseen tästäkin eteenpäin lisää tieto siitä, että Naton luonteeseen kuuluu ratkaisujen ja kompromissien löytäminen. Yleensä ratkaisuissa päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

Haavisto huomautti, että sotilasliitossa on myös lähtökohtaisesti oltava aika lailla luottamusta, koska viime kädessä jäsenmaat ovat turvatakuissaan sitoutuneet toistensa puolustamiseen.

Ahvenanmaata etsittiin kartalta

Liittymispöytäkirjan allekirjoittamista edelsivät liittymiskeskustelut, jotka Suomi ja Ruotsi kävivät maanantaina. Haavisto ja Kaikkonen kertovat, että Suomen osalta liittymiskeskustelut etenivät ennakoitua nopeammin, keskusteluihin kului vain noin pari tuntia.

Keskustelujen tarkoitus on lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.

Haavisto ja Kaikkonen kuvailivat keskustelujen edenneen sutjakkaasti. Haaviston mukaan Suomi halusi käyttää tilannetta hyödykseen selvittääkseen muutamia yksityiskohtia Naton puolelta. Kysymykset koskivat esimerkiksi Madridin huippukokouksen päätösten vaikutuksia.

Huippukokouksessa Nato-maat hyväksyivät muun muassa strategisen konseptin, joka viitoittaa sotilasliiton tulevia vuosia. Madridissa sovituista yhteistyömuodoista ja talouskysymyksistä tulee Haaviston mukaan lisää tietoa myöhemmin.

Suomi alleviivasi keskusteluissa Ahvenanmaan erityisasemaa ja sopimuksia, joihin Suomi on sen osalta sitoutunut. Haaviston mukaan tämä haluttiin tuoda esille, jotta Ahvenanmaan asema ei tulisi Natolle myöhemmin yllätyksenä.

”Selvästi joillekin henkilöille Naton sihteeristöstä nämä olivat uusia asioita, että joutuivat hieman kartalta katsomaan, mistä me oikein puhumme, kun puhumme Ahvenanmaan saaresta”, Haavisto kertoi.

Tanska ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Tanska on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoi maan ulkoministeriö. Tanska vei ilmoituksensa ratifioinnista Washingtonissa Yhdysvaltojen ulkoministeriöön vain tunteja sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat oli allekirjoitettu Brysselissä Naton päämajassa.

Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton tarkkailijajäseniä. Varsinaisia jäseniä maista tulee sitten, kun kaikki 30 Nato-maat ovat ratifioineet jäsenyyden.

Ulkoministeri Jeppe Kofod kommentoi tiedotteessa olevansa ylpeä, että Tanska onnistui pääsemään ratifioinnissa maaliin niin nopeasti. Taustalla oli parlamentin yksimielinen päätös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tukemisesta. Päätös oli tehty jo kesäkuussa.

Norjassa maan ulkoministeri Anniken Huitfeldt on myös allekirjoittanut ilmoituksen ratifioinnista. Asiakirja toimitetaan Huitfeldtin mukaan Washingtoniin huomenna.

Uutistoimisto TT:n mukaan ulkoministeri Ann Linde on arvioinut, että myös Kanadan odotetaan ratifioivan asian päivän aikana.

Viron parlamentin riigikogun on määrä käsitellä ratifiointiasiaa huomenna. Hollannissa hallitus piti tänään ylimääräisen istunnon ratifioinnin pikaiseksi edistämiseksi.

Ulkoministeri Haaviston mukaan Suomelle on hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään monissa jäsenmaissa. Tämänpäiväisen liittymispöytäkirjojen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä Haaviston mukaan monet Nato-maiden suurlähettiläistä ottivat esiin sen, että ratifiointia pyritään viemään eteenpäin nopeasti.

Haavisto arvioi, että ratifiointien etujoukko nähtäneen tulevien viikkojen aikana ja seuraava aalto alkusyksystä eurooppalaisten kesälomien jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut