Reserviläisten suosio kasvoi räjähdysmäisesti, ja väki rynnii nyt joukolla ampuma­radoille – Kävimme Pirkkalassa katsomassa, miksi ampuminen kiinnostaa: ”Putinin toiminta on parasta jäsenhankintaa”

Suomalaisten maanpuolustustahto on nyt ennätyslukemissa, ja etenkin erilainen ampumatoiminta kiinnostaa nyt ihmisiä. Tutkijan mukaan sodan uhka on tullut suomalaisten lähelle.

Tampereen reserviläisissä asevastaavana toimiva John Bergström tarkastelee ampumakorttia Satakunnan lennoston ampumaradalla 15. kesäkuuta. Hän toimii myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta kouluttajana Parolannummella, jossa hän opettaa muun muassa panssarintorjuntaa ja taistelua rakennetulla alueella.

24.7. 6:30

Aamulehti

”Ampujat valmiit!”

Ammunnanvalvoja Juha Moijasen huuto kajahtaa Satakunnan lennoston pistooliampumaradalla toteavasti.

Tällä kertaa varussotilaiden sijasta ampumapaikat ovat kuitenkin täyttyneet paikallisista reserviläisistä ja ampumaharrastajista.

Alkamassa on Tampereen reserviläisten järjestämä pistooliammunnan RA-cupin osakilpailu.

Viime aikoina reserviläistoimintaan ja erityisesti ampumaradoille on ollut tunkua.

Taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on saanut monet suomalaiset pohtimaan omaa rooliaan ja valmiuttaan maanpuolustuksessa arvaamattoman maan rajanaapurina.

Tänä vuonna hakemuksia Tampereen reserviläisiin on tullut kesäkuuhun mennessä noin viisinkertainen määrä koko edellisvuoteen verrattuna, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jarno Lahtinen.

Jäsenryntäystä selittää Lahtisen mukaan maanpuolustustahto. Sitä halutaan nyt jollain konkreettisella tavalla osoittaa.

”Putinin toiminta on ollut meille parasta jäsenhankintaa.”

Näin reserviläiset harjoittelevat pistooliammuntaa:

Pirkanmaan reserviläispiirin ja Tampereen reserviläisten puheenjohtajana toimivan Jarno Lahtisen mukaan uusia jäsenhakemuksia voi tulla päivittäin nyt kymmeniä.

Maanpuolustustahto mittaushistorian korkein

Suomen suurin reserviläisjärjestö on Reserviläisliitto, joka koostuu useista reserviläispiireistä. Piirit puolestaan koostuvat Tampereen reserviläisten kaltaisista paikallisjärjestöistä.

Monet ovat Lahtisen mukaan liittyneet järjestöön vain toimintaa tukeakseen, mutta iso osa uusista jäsenistä on kiinnostunut juuri ampumisesta. Siihen on nyt Lahtisen mukaan panostettu hankkimalla uusia aseita yhdistyksen käyttöön.

”Ampumatoiminta on ehdottomasti se suosituin toimintamuoto.”

Monelle ampuminen on ensisijaisesti mukava harrastus, mutta siitä on Lahtisen mukaan hyötyä myös maanpuolustuksen tarpeisiin.

Suomalaisten kasvaneesta maanpuolustustahdosta kertoo reserviläisjärjestöjen ja esimerkiksi vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien kasvaneen suosion lisäksi kyselytutkimukset.

Viimeisimmän, toukokuussa julkistetun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mielipidemittauksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että suomalaisten olisi hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Kysymyksen avulla mitattu maanpuolustustahto oli kyselyn mittaushistorian korkein.

Jarno Lahtisen selitys suomalaisten korkealle maanpuolustustahdolle on yksiselitteinen.

”Kyllä se kumpuaa sieltä ikiaikaisesta vihollisesta, joka on idästä tullut. Venäläinen mentaliteetti ei vuosikymmenissä ja -sadoissa varmasti ole juurikaan muuttunut, kuten nyt Ukrainassa nähdään.”

Mikä?

Reserviläisliitto

Suomen suurimmassa reserviläisjärjestössä Reserviläisliitossa on tällä hetkellä noin 45 000 jäsentä.

Ukrainan sodan alettua liittoon on tullut noin 7 000 uutta jäsentä. Aikaisempina vuosina jäseniä on tullut keskimäärin noin 3 000 koko vuoden aikana.

Pirkanmaan reserviläispiirissä jäseniä on noin 5 100 ja Tampereen reserviläisissä noin 1 700.

Jäsenistä naisia on 7 prosenttia ja koko jäsenistön keski-ikä on 51,4 vuotta. Varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen on suorittanut 90 prosenttia jäsenistöstä.

Lähde: Reserviläisliitto

Mikko Sävilahti (kesk.) ja Heikki Santasalo (oik.) valmistautuvat pistooliammuntaan. Tampereen seudun ampumaratayhdistys Taseran puheenjohtaja Juha Moijasen vastuulla on radan valvonta ja harrastuneisuustodistusten kirjoittaminen. Viime aikoina erityisesti ampumatoimintaan on ollut tunkua. ”Jäseniä tulee ovista ja ikkunoista”, Moijanen toteaa.

Suomi samastuu Ukrainaan

Suomalaisten maanpuolustustahtoon on perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija ja yksi vuonna 2020 ilmestyneen Maanpuolustustahto Suomessa -kirjan kirjoittaja FT Miina Kaarkoski.

Hän johtaa myös hanketta, jossa tutkitaan suomalaisten maanpuolustustahdon kehitystä Ukrainan sodan myötä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.

Suomalaisten kohonnutta maanpuolustustahtoa selittää Kaarkosken mukaan asetelma, missä Venäjä on hyökännyt huomattavasti pienempään naapurimaahansa, jossa vastuu oman maan puolustuksesta on pitkälti sillä itsellään.

”Näkisin sen ennemminkin niin, että maanpuolustustahto on aktivoitunut. Sitä indikoi mielipidemittaukset, mutta myös kasvanut kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan.”

Suomalaisille sota Ukrainassa on Kaarkosken mukaan henkilökohtaisempi kuin monelle muulle eurooppalaiselle.

”Sodan uhka on konkretisoitunut. Se ei tunnu enää kaukaiselta tai epärealistiselta, päinvastoin.”

Merkitystä on hänen mukaansa myös sillä, että ukrainalaiset ovat pitäneet sodassa pintansa ja saaneet apua kansainväliseltä yhteisöltä. Se on osoittanut, että pienikin valtio voi pärjätä sodassa isompaa vastaan.

Suomalaisten maanpuolustustahto on vuosikymmenien aikana pysynyt ainakin mielipidemittausten mukaan suhteellisen vakaana. Suomessa suhtautumista maanpuolustukseen selittää osaltaan Kaarkosken mukaan maantiede ja historia.

”Olemme pieni maa imperialistisesti ajattelevan suurvallan kupeessa, ja lähtökohtaisesti Suomen puolustuspolitiikka on nojautunut siihen, että suomalaiset itse pitävät huolta puolustuksestaan.”

Suomen ja Venäjän sekä entisen Neuvostoliiton arvomaailma ja yhteiskunnat ovat eronneet ja eroavat edelleen merkittävästi toisistaan. Maanpuolustustahdon keskiössä onkin Kaarkosken mukaan se, että suomalainen yhteiskunta koetaan puolustamisen arvoiseksi.

Mikko Sävilahti aloitti ampumaharrastuksen ja reserviläistoiminnan vähän yli vuosi sitten. Syksyllä hänen on tarkoitus mennä sovelletun reserviläisammunnan (SRA) peruskurssille. Ampuminen on Sävilahden mukaan hyvää vastapainoa toimistotyölle.

Vertailu muihin maihin hankalaa

MTS:n suomalaisten maanpuolustustahtoa mittaavassa kyselytutkimuksessa kysytään: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

Samaa kysymystä on kysytty suomalaisilta jo 1960-luvulta alkaen, kertoo MTS:n tutkimusjaostossa pitkään mukana ollut, Tampereella sijaitsevan rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:n emeritustutkija Unto Vesa.

”Kysymys ei mielestäni ole ihan onnistunut mittaamaan maanpuolustustahtoa, mutta siitä saadaan vertailukelpoista tietoa, joten sitä ei voi oikein muuttaakaan.”

Kysymyksestä on Vesan mukaan muodostunut eräänlainen hokema, johon kuuluu vastata myönteisesti.

Kyselytutkimuksessa kysytään myös suomalaisten henkilökohtaista valmiutta maanpuolustukseen omien taitojen ja kykyjen mukaan. Viimeisimmässä mittauksessa myös tähän kysymykseen myönteisesti vastasi 82 prosenttia.

Suomalaisten maanpuolustustahdon vertaileminen muihin maihin on hankalaa, sillä samankaltaisia kyselyitä ei kaikkialla tehdä. Maanpuolustustahto ja mahdolliset velvollisuudet voivat myös merkitä eri maissa eri asioita.

”Maanpuolustustahto on kontekstisidonnaista sen suhteen, millaisia puolustuspoliittiset ratkaisut kussakin maassa ovat. Suomessa on asevelvollisuus, joka konkretisoi sen, mitä oman maan puolustaminen tarkoittaa”, kertoo puolestaan Kaarkoski.

Vesan mukaan suomalaisten korkea maanpuolustustahto kertoo luottamuksesta päättäjiin ja Suomen puolustus- ja ulkopolitiikkaan.

”Puolustusministeriön ja valtiovallan näkökulmasta luvut ovat myönteisiä, koska se merkitsee sitä, että valtiovallan toimenpiteillä on laaja tuki.”

Ammunnan kasvava suosio näkyy selvästi Tampereen reserviläisten toiminnassa. Järjestön laina-aseet tulevat tarpeeseen, sillä esimerkiksi oman pistoolin hankkiminen vaatii vähintään kahden vuoden harrastuneisuutta.

Konsensus vallitsee maanpuolustuksessa

Puolustuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta on perinteisesti Suomessa vallinnut laaja konsensus. Esimerkiksi erilaiset rauhanliikkeet eivät ole nauttineet suurta kansansuosiota.

Suomessa järjestettävät sotilasparaatit ja itsenäisyyspäivän sotamuistelot voivat herättää etenkin ulkopuolisissa kummastelua, mutta Kaarkoski ei pidä suomalaista kulttuuria erityisen militaristisena.

”Lähtisin siitä, että Suomessa on oltu kiihkomielisyyden sijaan ennemmin tasaisia ja maltillisia maanpuolustuksen suhteen. Kun kyseessä on pieni maa, jossa kansalaiset ovat itse vastuussa puolustuksestaan, pidäkettä pitää rakentaa eri tavoilla, jossa osansa on varmasti esimerkiksi paraatikulttuurilla.”

Rauhanliikkeillä ja rauhantutkimuksilla on Unto Vesan mukaan vakaa ja tunnustettu asema Suomessa, mutta ne ovat esimerkiksi mediassa marginaalissa.

”Tukijoita ja rauhanliikettä ei juurikaan kuulla. Ukrainan sodan kommentoinnissa ei esimerkiksi ole paljoa rauhantutkijoita kuultu.”

Laajempi perspektiivi ja pohdinta sodasta pois pääsemisestä tai siitä, millainen rauha voitaisiin saavuttaa, puuttuu Vesan mukaan niin ikään mediasta.

Pirkanmaan reserviläispiirin ja Tampereen reserviläisten puheenjohtaja Jarno Lahtisen mukaan reserviläisliitto on Suomen suurin rauhanjärjestö.

”Ykkösasia on se, että rauha pysyisi maassa. Jos maanpuolustustahtoa ei pidetä yllä, eikä se missään näy, niin se luo tyhjiön, jonka joku aina koettaa täyttää.”

Suurin osa Reserviläisliiton ja Pirkanmaan reserviläispiirin sekä Tampereen reserviläisten jäsenistä on miehiä. Tilanne vertautuu Jarno Lahtisen mukaan armeijaan, jossa myös suurin osa on miehiä.

Maanpuolustustahto toimii pidäkkeenä

Suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa korostetaan usein niin juhlapuheissa kuin virallisemmissa yhteyksissä esimerkiksi erilaisissa selonteoissa. Vahva maanpuolustustahto lähettää Kaarkosken mukaan viestin myös rajojen ulkopuolelle.

”Se viestii ulkovalloille, että suomalaiset kokevat yhteiskunnan puolustamisen arvoisena ja sen eteen ollaan valmiita tekemään uhrauksia.”

Pelkät juhlapuheet eivät maanpuolustustahdon ylläpitämisessä kuitenkaan Kaarkosken mukaan riitä.

”Tärkeää on se, että suomalainen yhteiskunta koetaan puolustamisen arvoisena.”

Huolta tulee hänen mukaansa pitää muun muassa syrjäytymisen ehkäisemisestä, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksestä sekä koulujärjestelmästä.

Myös asevelvollisuutta tulisi Kaarkosken mukaan kehittää siten, että se vastaa yleistä arvo- ja asenneilmapiiriä.

Naiset vähemmistössä

Vaikka pakollinen asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä, kaikki Suomen kansalaiset ovat sukupuoleen katsomatta maanpuolustusvelvollisia. Maanpuolustus ja reserviläistoiminta näyttäytyy kuitenkin hyvin miehisenä areenana.

Esimerkiksi Pirkanmaan reserviläispiirin yli 5 000 jäsenestä 435 on Lahtisen mukaan naisia.

Varttuneempi väestö on myös reserviläistoiminnassa hyvin edustettuna, mistä kertoo muun muassa koko Reserviläisliiton jäsenistön noin 51 vuoden keski-ikä.

Reserviläisjärjestöjen tapahtumia on Lahtisen mukaan pyritty suunnittelemaan myös koko perheelle. Esimerkiksi huhtikuussa Pirkanmaan reserviläispiiri järjesti Lempäälän ideaparkissa koko kansan maanpuolustustapahtuman.

Lue lisää: Tiesitkö, että sinullakin on maanpuolustusvelvollisuus? Lempäälän Ideaparkissa nostatettiin maanpuolustus­tahtoa: ”Syödään, ammutaan ja shoppaillaan”

Lahtisen mukaan maanpuolustustahdon esillä pitäminen on tärkeää, sillä se toimii viestinä ja pidäkkeenä, joka on jopa aseita tärkeämpää.

”Jos maanpuolustustahtoa tai henkeä ja intoa ei ole, ei maailmanluokan aseillakaan mitään tehdä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut