Nato-johtajat ovat koolla Madridissa – näistä asioista huippukokouksessa päätetään

Asiantuntijan mukaan sopu Turkin kanssa ei takaa Suomelle suoraa tietä jäsenmaaksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg avasi Naton huippukokouksen tiistaina Madridissa.

28.6. 17:41

Aamulehti

Sotilasliitto Naton kolmepäiväinen huippukokous Espanjan Madridissa alkoi tiistaina 28. kesäkuuta. Huippukokouksessa on määrä hyväksyä muun muassa Naton uusi strateginen konsepti, joka ohjaa sotilasliiton sotilaallista ja poliittista toimintaa seuraavan vuosikymmenen ajan. Viimeksi strateginen konsepti laadittiin vuonna 2010.

Lue lisää: Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, turkkilaismedioissa julkaistiin lista sopimuksesta Suomen ja Ruotsin kanssa – Seuraa Naton huippu­kokouksen tärkeimmät käänteet tästä jutusta

Kokouksen aikana käsittelyyn nousee myös useita muita ajankohtaisia aiheita. Nato-maiden johtajien on muun muassa määrä hyväksyä yhteinen arvio sotilasliiton tavoitteista ja tehtävistä. Lisäksi arvioidaan myös Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttunutta turvallisuusympäristöä.

Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen toteaa, että se kuinka historiallisia päätöksiä tässä Nato-kokouksessa syntyy jää nähtäväksi. Hänen mukaansa Naton huippukokoukset ovat aina merkittäviä, sillä niitä järjestetään ainoastaan tarpeen tullen.

”Silloin kun tästä huippukokouksesta aikoinaan sovittiin, syy oli strategisen konseptin uudistaminen. Se on todella iso asia, koska sitä uudistetaan niin harvoin”, Ojanen kertoo.

Mikä?

Naton huippukokous

Sotilasliitto Naton kolmepäiväinen huippukokous käynnistyi tiistaina 28. kesäkuuta Madridissa.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii presidentti Sauli Niinistö ja sen jäsenenä ulkoministeri Pekka Haavisto.

Madridissa on määrä hyväksyä muun muassa Naton uusi strateginen konsepti, joka ohjaa sotilasliiton kehitystä suunnilleen seuraavan vuosikymmenen ajan.

Kokouksesta odotetaan päätöksiä myös Naton läsnäolon vahvistamisesta Itä-Euroopassa sekä uusia tukitoimia Ukrainalle.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys eivät ole virallisesti kokouslistalla, mutta maiden johtajat neuvottelevat Turkin kanssa tiistain aikana.

Toinen syy mikä tekee tästä kokouksesta mielenkiintoisen on Euroopassa käytävä sota.

”Sellaista tilannetta ei ole ollut. Siinä tulee myös paljon tilannepäivitystä ja nousee esiin erilaisia akuuttejakin kysymyksiä ”

Naton asema sodassa

Huippukokouksessa on määrä päättää myös tuen antamisesta Ukrainalle. Ojasen mukaan Naton asema Ukrainan sodassa on mielenkiintoinen.

”Nato ei halua osapuoleksi tähän sotaan. Se ei suoraa osallistu, vaan Naton jäsenmaat ovat niitä, jotka avustavat Ukrainaa. Nato siinä voi toki koordinoida ja on sillä tavalla tärkeä. Naton oma rooli keskittyy jäsenmaiden turvallisuuden tukemiseen. Tässä tehdään se ero aika selvästi.”

Kokouksessa odotetaan päätöstä myös muun muassa Itä-Euroopan puolustuksen vahvistamisesta. Maanantaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi tiedotustilaisuudessa sotilasliiton lisäävän korkean valmiuden joukkojen määrää aikaisemmasta 40 000 yli 300 000 sotilaaseen puolustuksen vahvistamiseksi. Ojasen mukaan tämä voidaan nähdä tietynlaisena vastauksena muun muassa Viron esittämälle huolelle maansa puolustuksesta.

”Nopean toiminnan joukkojen dramaattinen kasvattaminen on mielestäni vastaus tähän puoleen. Pääsihteeri eilen jo raotti, mitä on tulossa. Asioita on siis valmisteltu jo aika paljon.”

Kiina esillä

Ensimmäistä kertaa Naton huippukokouksessa on määrä käsitellä myös Kiinaa. Ojasen mukaan tähän vaikuttaa ennen kaikkea Kiinan vahva asema globaalilla kentällä. Oman haasteensa keskusteluun luo kuitenkin jäsenmaiden erilainen suhtautuminen maahan.

”On ollut helpotus siinä mielessä, että nyt on palattu sellaisiin perinteisiin asetelmiin, jossa puhutaan Euroopan turvallisuudesta, ja miten sitä puolustetaan Venäjää vastaan. Tästä löytyy enemmän yksimielisyyttä”, Ojanen avaa.

”Kiina on kuitenkin edelleen esillä ja se nousee tähän strategiseen konseptiin jotenkin.”

Toinen jäsenmaiden välillä erimielisyyttä aiheuttanut aihe on sotilasliiton rahoitus. Tällä hetkellä Naton jäsenmaiden odotetaan käyttävän puolustukseen kaksi prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteestaan. Läheskään kaikki maat eivät tätä kuitenkaan ole noudattaneet ja Madridissa maiden onkin määrä uudistaa lupauksensa. Kokouksessa linjataan myös yleisesti sotilasliiton rahoituksen lisäämisestä. Ojasen mukaan monet maat Suomi mukaan lukien ovat viime aikoina lisänneet puolustusmenojaan muutenkin muista syistä.

”Mihin nämä uudet maat rahansa laittavat? Se on yksi kysymys. Toinen kysymys on se pitäisikö Natolla olla samantyyppistä yhteistä rahaa kuin EU:lla.”

Tällainen yhteinen raha olisi Ojasen mukaan nopeuttava tekijä puolustusliiton toiminnassa.

”Toisaalta siitä on vaikeampi päästä yksimielisyyteen ja Natossa ei ole sellaista institutionaalista rakennetta, jolla sitä säädeltäisiin. ”

Tuleeko Suomesta jäsen?

Suomesta kokouksessa mukana ovat presidentti Sauli Niinistö sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Niinistö toimii valtuuskunnan puheenjohtajana ja Haavisto jäsenenä.

Lue lisää: Presidentti Niinistö Nato-jumista: Yritystä on, mutta en lähde ennustamaan sopimuksia

Suomen ja Ruotsin natojäsenyys eivät ole virallisella asialistalla. Maat hakivat jäsenyyttä viime kuussa, mutta Turkki on jarruttanut jäsenneuvotteluiden aloittamista. Presidentin kanslia vahvisti maanantaina Twitterissä, että Suomen, Ruotsin ja Turkin johtajat sekä Naton pääsihteeri tapaavat tiistaina Madridissa.Tapaamisessa ovat mukana presidentti Niinistö, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sekä Naton pääsihteeri Stoltenberg.

”Ajattelen niin, ettei tässä hullusti käy vaikka ei mitään läpimurtoa näinä päivinä tapahtuisikaan. Se tulisi kuitenkin aika pian. Ei tätä nyt unohdeta, vaikka huippukokouksessa ei tapahtuisi mitään. Asia on edelleenkin kuitenkin esillä”, Ojanen toteaa.

Hänen mukaansa aina on myös olemassa mahdollisuus, että jonkinlaiseen ratkaisuun päästäänkin jo Madridissa.

”Turkkiasiantuntijoita kuunnellessa tuntuu vähän siltä, että jos Turkin presidentille keksitään jokin sellainen tapa, jolla hän osoittaa että nyt on saatu jotain erityistä niin hän voi hyvän tahtoisesti myöntyä siihen, että päästään aloittamaan neuvotteluvaihe Suomen ja Ruotsin kanssa.”

Vaikka neuvotteluiden aloittamisesta päästäisiinkin Madridissa sopuun ei se vielä takaa Suomelle suoraa tietä jäsenmaaksi.

”Turkilla on muitakin mahdollisuuksia puuttua asiaan. Kun liittymispöytäkirja on saatu allekirjoitettua sehän pitää ratifioida, kyllähän hän voi vielä siinäkin vaiheessa vielä hidastella.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut