Eurooppalainen puolustusyhteistyö tiivistyy Naton laajetessa – Eero Heinäluoma: EU:n puolustusbudjetti kasvaa

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma uskoo, että EU tulee käyttämään jatkossa nykyistä enemmän rahaa yhteiseen puolustukseen. Se on myös Suomen etu.

Sdp:n Eero Heinäluoma on ensimmäisen kauden europarlamentaarikko. Hän on toiminut aiemmin muun muassa valtiovarainministerinä sekä eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Brysselissä työhuonetta koristavat EU:n ja Suomen liput.

27.6. 7:30

Aamulehti, Bryssel

Brysselissä lämpötila huitelee kolmeakymmentä, mutta Euroopan parlamentin rumilla käytävillä on viileää. Puhumme Eero Heinäluoman kanssa kevään ja kesän puheenaiheesta, puolustuksesta ja EU:n roolista siinä.

Euroopan parlamentissa ollaan tällä hetkellä ”voimakkaan myönteisiä” EU:n oman puolustusyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö etenee kuin juna. ”Juna on kuitenkin luotijunan sijaan hidas höyryjuna”, Heinäluoma sanoo.

Poliittisella urallaan Heinäluoma on toiminut muun muassa eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Hän on myös mukana Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa.

Heinäluoma haluaa esitellä omaa työhuonettaan. Huoneen pöydällä on pienempi EU-lippu, nurkassa isompi ja sen vieressä Suomen lippu. Muiden demarikollegoiden ja avustajien vieressä sijaitseva huone ei ole kovin mielenkiintoinen. Kuvausta varten vähän paremmat paikat löytyvät parlamentin alakerrasta.

Kuka?

Eero Heinäluoma

Syntynyt vuonna 1955 Kokkolassa, asuu Helsingissä.

Ensimmäisen kauden europarlamentaarikko, valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 2019 sdp:n listalta.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) varapuheenjohtaja.

Varsinainen jäsen budjettivaliokunnassa ja talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Varajäsen muun muassa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa. Jäsen Venäjän, Turkin ja Iso-Britannian delegaatioissa.

Entinen eduskunnan puheenjohtaja ja sdp:n puheenjohtaja.

Lisää puolustuskykyä

EU:n puolustusyhteistyö otti maaliskuussa harppauksen, kun jäsenmaat hyväksyivät suunnitelman, jonka yksi toimenpiteistä on EU:n ulkopuoliseen kriisinhallintaan käytettävien 5 000 sotilaan nopean toiminnan joukon perustaminen. Se rakennetaan jo olemassa olevan mallin varaan.

Lue lisää: EU-maat sopuun tulevien vuosien puolustusyhteistyöstä – Kaikkonen: Ei jättiloikka, mutta iso askel yhteistyössä

Parlamentissa korostetaan Heinäluoman mukaan tällä hetkellä ”strategista autonomiaa”, joka kuulostaa sanana hirveältä, mutta on tärkeä osa yhteistä puolustuksen kehittämistä: Euroopalla pitää olla voimaa myös puolustusasioissa.

Eli Nato-riippuvuuden vähentämistä?

”Päinvastoin. EU ja Nato toimivat yhdessä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että pitää kyetä toimimaan ilman, että tarvitset siihen jonkun muun apua tai lupaa.”

”Kriisinhallinnassa riippuvuus tarkoittaa vaikkapa siitä, että kaikki mitä teet, pitää hyväksyä tai hyväksyttää Yhdysvalloissa.”

Mitä EU:n puolustusyhteistyö voisi Heinäluoman mielestä tulevaisuudessa olla? Yhteisiä hankintoja, yhteistä koulutustoimintaa ja yhteisiä operaatiojoukkoja, jotka koostuvat jäsenmaiden omista sotilaista.

”Voihan olla, että kriisinhallintaosaaminen voi jossain aikataulussa muuttua yhteiseksi kyvyksi puolustaa Eurooppaa.”

Heinäluoman mukaan EU haluaa esimerkiksi parantaa sotilaiden ja puolustuskaluston liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Myös jäsenmaiden varastot ja hangaarit halutaan sellaisiksi, että sinne mahtuisi muidenkin jäsenmaiden kalusto.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma EU:n parlamentissa.

Puolustusbudjetti kasvaa

Heinäluoma uskoo, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tulee lisäämään EU:n puolustusyhteistyötä Naton kanssa.

”Kun lähes kaikki EU-maat ovat Natossa, niin ei ole enää sitä pelkoa, että jos EU tekee jotain, niin se olisi ikään kuin Natoa vastaan. Epäluulot vähenevät.”

Yhdeksi suureksi esteeksi EU:n puolustusmateriaalin yhteishankinnoille Heinäluoma näkee eri maiden sotilasjohdon.

”Se, että tehtäisiin yhteistyötä esimerkiksi hankinnoissa, on vaikeaa upseereille. Hankittava kalusto halutaan suunnitella pelkästään juuri oman maan tarpeita varten.”

Heinäluoma uskoo, että EU tulee käyttämään jatkossa nykyistä enemmän rahaa yhteiseen puolustukseen. Nykyinen EU:n budjettikehys yltää vuodelle 2027.

”Yhteinen rahankäyttö, budjetissa oleva puolustusraha, tulee lisääntymään merkittävästi. Suomelle tämä on äärimmäisen hyödyllistä.”

Lue lisää: Yli kaksi kolmasosaa tanskalaisista kannatti kansanäänestyksessä maan liittymistä EU:n puolustuspolitiikkaan

Ymmärtää Saksaa

Saksan liittokansleri, sosiaalidemokraattien Olaf Shcolzia on syytetty hitaudesta aseavussa Ukrainaan ja puolet saksalaisista uskoo, että hän olisi voinut tehdä enemmän Ukrainan auttamiseksi.

Hidastelu aseavussa ei näy EU:n pöydissä. Heinäluoma sanoo ymmärtävänsä saksalaisten ajattelutapaa.

”Saksa on hyväksynyt ensimmäistä kertaa sen, että sotaa käyvään maahan voidaan viedä aseita. Muutos on megalomaaninen. Saksa on ollut tässä aiemmin tosi tarkka ja pidättyväinen oman historiansa takia.”

”Joku voisi puhua Saksan erittäin poikkeuksellisesta ja positiivisesta nöyryydestä. He eivät halua toistaa virheitä, joita edeltävät sukupolvet 90 vuotta sitten.”

Kenelle Saksa on nöyrä?

”Kyllä siinä ollaan nöyriä muille eurooppalaisille. Jos katsot, miten puolalaiset tai ukrainalaiset arvostelevat Saksaa, eivät he koskaan vastaa.”

”Heidän perusasenteensa on hieno. Saksalla on vara tunnustaa, että he ovat syyllisiä kahteen maailmansotaan. He haluavat oppia siitä.”

Presidentinvaalit harkinnassa

Heinäluoma on mukana parlamentin Turkin valtuuskunnassa, joka tapasi turkkilaisia kansanedustajia vähän aikaa sitten. Demarikonkari suhtautuu Turkin vaatimuksiin Suomelle ja Ruotsille rauhallisesti.

”Minulla on tunne, että tämä järjestyy. Tämä ei ole turkkilaisten kollektiivinen reaktio Suomesta tai Ruotsista. Reaktio tulee aika paljon Turkin presidentinlinnasta.”

Heinäluoma kertoo, että hänen suhteensa Turkkiin valtiona ei ole muuttunut. ”Turkki on alueellinen suurvalta ja haluaa, että se noteerataan.”

Heinäluoma on kertonut aiemmin harkitsevansa sdp:n presidenttiehdokkuutta. Aamulehdelle hän sanoo nyt, että ei ole miettinyt asiaa aktiivisesti lähiaikoina. Heinäluoma tekee päätöksen ehdokkuudesta tämän vuoden aikana.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut