Turkin vastahanka näkyy yllättävällä tavalla Suomen Nato-edustuston arjessa – Aamulehti vieraili paikan päällä Brysselissä

Eversti Pasi Hirvonen sanoo Aamulehdelle, että tarvittavien uusien henkilöiden palkkaaminen Brysselin Naton päämajaan ei tule olemaan helppoa.

Suomen Naton-erityisedustusto sijaitsee Brysselissä samassa rakennuksessa muiden Naton kumppaneiden kanssa. Pasi Hirvonen toimii edustuston apulaissotilasedustajana.

21.6. 5:30

Aamulehti, Bryssel

”Kaikki nimet pitäisi vaihtaa Turkeysta Türkiyeksi”, toteaa amerikkalainen sotilas Naton päämajan portilla ja ojentaa jotain virkailijalle.

Nato-maa Turkki vaatii sen nykyisen, kalkkunaa tarkoittava englanninkielisen nimen vaihtamista turkinkieliseen nimeen. Ainakin Naton päämajassa nimivaihdos etenee. Myös päämajan tien toisella puolella, Suomen Naton erityisedustustossa Turkin englanninkielinen nimi on muuttunut, kertoo apulaissotilasedustaja eversti Pasi Hirvonen Aamulehdelle.

”Meillä ei ole varsinkaan tässä vaiheessa mitään halua profiloitua valtavirrasta poikkeavaksi maaksi”, Hirvonen sanoo pienen pieni hymynkare kasvoillaan.

Naton päämaja sijaitsee lähellä Brysselin lentokenttää.

Naton päämaja sijaitsee Belgian pääkaupungissa Brysselissä kahdeksan kilometrin päässä keskustassa sijaitsevasta kuuluisasta pissaavasta pojasta. Alue on tarkkaan vartioitu. Sisään ilman lupaa ei ole asiaa. Kuvatakkaan ei saa juuri missään.

Suomen Naton-erityisedustusto sijaitsee samassa rakennuksessa muiden Naton kumppanimaiden kanssa. Itse rakennus on tylsä, harmaa, tavallisen toimistorakennuksen oloinen. Sen ja Naton päämajan välillä on muutama sata metriä. Henkisesti välimatka tuntuu tällä hetkellä vielä hieman pidemmältä, pitäähän Turkki Natoon pyrkiviä Ruotsia ja Suomea panttivankinaan.

Lue lisää: Tämä suomalaisupseeri on tehnyt töitä Naton kanssa 25 vuotta – yllättyi silti isosta puutteesta Suomessa: vuosien työ piti tehdä kolmessa kuukaudessa valtavalla kiireellä

Toimisto kaksinkertaistuu

Pasi Hirvonen johtaa erityisedustuston sotilaspuolta. Hänen puhetapansa on kuin kenellä tahansa Puolustusvoimien koneiston läpi käyneellä sotilaalla: harkittu, sotilasslangia pulppuava, arvokas, vähän kiertelevä ja kaarteleva.

Edustusto hoitaa Suomen suhteita Natoon. Aiemmin tämä tarkoitti sitä, että edustusto piti huolen Suomen mahdollisuudesta hakea Naton jäseneksi. Nyt edustustossa tiedetään jo, missä vaiheessa jäsenyysneuvotteluita päästäisiin muuttamaan itse päämajaan. Sitä ei Aamulehdelle kerrota.

Hirvosen tehtäviin kuuluu toimiston johtamisen lisäksi muun muassa istua Naton työryhmien ja komiteoiden kokouksissa. Hän antaa myös neuvoja Naton sotilasasioihin liittyen Suomesta Brysseliin saapuville vieraille. Niitä on viime aikoina riittänyt.

Ennen Suomen jäsenhakemusta erityisedustustossa työskenteli yhteensä noin 20 henkilöä puolustusvoimista, puolustusministeriöstä ja ulkoministeriöstä. Nyt työntekijöiden määrää on jo lisätty. Toimiston koko tulee jäsenyyden jälkeen noin kaksinkertaistumaan. On arvioitu, että jäsenyyden myötä uusia suomalaisia työntekijöitä tarvittaisiin Naton eri rakenteisiin yhteensä useita kymmeniä. Tarkka luku ei ole vielä varma.

Onko uusien henkilöiden palkkaaminen Natoon helppoa Puolustusvoimille?

”Ei se tule olemaan helppoa. Tulee viemään joitakin vuosia, että olemme tavoitteessa, jonka Suomi Naton odotusten perusteella määrittää.” Hirvonen kertoo palaavansa Brysselin komennukselta Suomeen kesän loppupuolella. Hän jatkaa töitä Pääesikunnassa juuri Nato-kysymysten kanssa.

Pasi Hirvonen on palvellut eri rooleissa Puolustusvoimissa 35 vuotta.

Ei hampaiden kiristelyä

Hirvonen kertoo, monen muun tavoin, yllättyneensä Turkin ilmoituksesta olla hyväksymättä Suomea ja Ruotsia ainakaan tässä vaiheessa Naton jäseneksi. Epäonnistuiko Suomi, kun Turkin kantaa ei aavistettu etukäteen?

Hirvosen mukaan Suomen askeleet kohti Natoa olivat keväällä loogisia, järjestelmällisiä ja hyvin toteutettuja.

”Ainakaan täältä Brysselistä katsottuna kevättä ei olisi pystynyt pohjustamaan mitenkään paremmin kuin miten Suomi nyt teki.”

Hän muistuttaa, että vaikka jäsenyys ongelmien takia alkuperäisistä kaavailuista myöhästyisikin, on Suomesta tulossa Naton jäsen siltikin ennätysnopeasti. ”Tämä tuppaa unohtumaan julkisessa keskustelussa”, Hirvonen huomauttaa.

Myöhästymisessä hyvääkin

Turkkilaisten ja suomalaisten sotilaiden väleihin diplomaattinen pattitilanne ei päämajan käytävillä Hirvosen mukaan vaikuta.

”Ei suinkaan kiristellä hampaita toisillemme tässä kohtaa. Sotilaat ovat työnsä tässä vaiheessa tehneet, nyt on poliitikkojen ja diplomaattien vuoro ratkoa ongelmat”, Hirvonen sanoo.

Vaikka jäsenhakemuksen jumittuminen Hirvosta harmittaakin, on asiassa myös häivähdyksen verran hyvääkin. Kuten arvata saattaa, Suomen Nato-kevät oli Brysselissä todella kiireinen ja erityisedustustossa painettiin pitkiä päiviä hakemuksen jättämiseksi. Nyt Turkin, Suomen ja Ruotsin väliset neuvottelut tuovat hengähdystauon erityisedustuston käytäville.

”Tauko käytetään tässä kohtaa hyväksi. Nyt pohditaan ja suunnitellaan vähän pidemmälle, mitä jäsenyys ja liittoutuminen käytännön tasolla tarkoittaa.”

Lue lisää: Suomi ja Ruotsi kyllä pääsevät lopulta Natoon, uskoo turkkilaisasiantuntija

Kuka?

Pasi Hirvonen

Lappeenrannassa syntynyt, kohta 54-vuotias eversti.

Ollut Suomen erityisedustuston apulaissotilasedustaja Brysselissä 1. elokuuta 2020 alkaen. Palaa tänä kesänä Suomeen ja jatkaa töitä Pääesikunnassa.

On toiminut nykyistä tehtävää ennen muun muassa Maavoimien valmiuspäällikkönä. Palvellut Puolustusvoimissa 35 vuotta eri rooleissa.

Ruotsalaisten kanssa englanniksi

Edustustossa Suomea yhden kerroksen ylempänä sijaitsee Ruotsin suurin piirtein saman kokoinen edustusto. Rakennuksen aulan seinällä roikkuu kyltti, josta näkee, kuinka erityyppisiä maita rauhankumppaneiksi on otettu: Itävalta, Malta, Kazakstan, Azerbaidžan. Venäjälläkin oli vielä jonkin aikaa sitten oma toimistonsa. Eipä ole enää.

Varsinkin ruotsalaisten kanssa yhteistyö on luonnollisesti tiivistä. Vaikka toista kotimaista kieltä olisi mahdollista naapurimaan kanssa käyttää, Hirvosen mukaan viralliset keskustelut käydään heidän kanssaan pääasiassa englanniksi.

”Se on ensinnäkin tasavertaisempaa molemmille, ja keskustelun lomassa joutuu joka tapauksessa käyttämään englanninkielisiä Nato-termejä.”

Suomen erityisedustustosta poistuttaessa portin jälkeen viereen ilmestyy toimiston suomalainen työntekijä. Hän tervehtii, vaihtaa muutaman sanan ja jatkaa matkaansa tien toiselle puolelle Naton päämajaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut