Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan keskiviikkona – kokosimme yhteen vinkit haitallisen vieraslajin hävittämiseksi: ”Se pärjää vähän liiankin hyvin”

Kurtturuusu on levinnyt lähes kaikkialle Suomessa, ja sitkeän vieraslajin hävittäminen on iso urakka. Keräsimme yhteen vinkit siihen, miten tunnistaa ja hävittää vieraslaji omalta pihalta. Kasvin kasvatuskielto astuu voimaan keskiviikkona 1. kesäkuuta.

Vaikka kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan kesäkuun alusta, lajia löytyy yhä monesta paikasta Tampereen kaupungin alueelta, kuten esimerkiksi yliopiston keskuskampuksen takapuolisesta rinteestä Ratapihankadun varrelta Nokia-areenan liepeiltä.

31.5. 7:38

Aamulehti

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan kesäkuun alusta, minkä jälkeen sen kasvattaminen on Suomessa kiellettyä. Kielto koskee kaikkia maanomistajia ja muita toimijoita. Myös omakotitalo­asukkaiden on poistettava haitallinen ruusulaji tontiltaan, oli kyseessä sitten oma tai vuokratontti.

Työpäällikkö Pentti Katajisto Tampereen Infra oy:sta sanoo, että kurtturuusua on vielä paljon jäljellä Tampereen kaupungin mailla aivan keskusta-alueita myöten, vaikka poistotoimia on tehty järjestelmällisesti jo jonkin aikaa. Katajisto vastaa Tampereen Infrassa vieraslajien torjunnan koordinoinnista.

”Poistoja on alettu tehdä järjestelmällisesti voimakkaammin viime vuoden aikana, mutta kyllä työtä vielä tuleville vuosille riittää. Kaikkia yksilöitä ei ole varmaankaan vielä edes löydetty. Karkulaiskasveja löytyy koko ajan lisää”, Katajisto sanoo. ”Tärkeintä on, että säännöllinen kurtturuusun vastainen työ on aloitettu.”

Mikä?

Kurtturuusu

Kurtturuusu, Rosa rugosa, on kotoisin Itä-Aasiasta, mistä sitä on viety koristekasviksi muualle. Laji on ongelmallinen vieraslaji useassa maassa. Suomessa kurtturuusu on levinnyt lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Luokiteltiin Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi 2019. Sitä ei saa myydä, kasvattaa, päästää leviämään ympäristöön tai tuoda maahan.

Kiellon voimaan astumisesta huolimatta kurtturuusua on edelleen paljon jäljellä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin alueella kurtturuusua istutettiin paljon muun muassa puistoihin ja tienvarsille 1970–1980-luvuilla.

Kurtturuusun siemenet leviävät lintujen mukana laajoille alueille. Sopivilla kasvualueilla ruusupensaikot voivat aiheuttaa vakavaa haittaa muille lajeille syrjäyttäessään ne.

Pois arvokkaista ympäristöistä

Kuten muuallakin Suomessa myös Tampereella kurtturuusua on istutettu aikoinaan moneen paikkaan, sillä kasvi menestyy hyvin haastavillakin alueilla.

”Se tekee hyvin tiheän massan, eikä sen alta pääse oikein mikään muu kasvamaan. Myöhemmin on huomattu, että se pärjää vähän liiankin hyvin ja että sillä on muiden vieraslajien tapaan huonoja ominaisuuksia”, Katajisto kertoo.

Hän uskoo kaikesta huolimatta, että vieraslaji saadaan ajan mittaan häviämään, ainakin taantumaan. ”Voi olla, että jatkossakin sitä löytyy sieltä sun täältä. Tärkeää on, että kurtturuusu saadaan hävitettyä arvokkaista luontoympäristöistä, missä se on uhka luontotyypille.”

Vinkit hävittämiseen

Pyysimme Pentti Katajistolta vinkkejä siihen, miten kurtturuusu kannattaa omalta tontilta hävittää. Lisäksi kysymyksiin on haettu vastauksia Pirkanmaan Jätehuollosta sekä Tampereen kaupungin ja ely-keskusten kurtturuusuista koskevista tiedotteista.

Kuka pensaan hävittämisestä vastaa?

Haitallisen vieraslajin esiintyminen kiinteistöllä on kasvattamista, kun kiinteistö on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen on vastuussa omasta alueestaan. Kerrostaloissa taloyhtiö ja omakotitaloissa tontilla vakituisesti asuva, oli kyseessä sitten oma tontti tai vuokratontti. Kaupunki ja ely-keskukset vastaavat omista alueistaan.

Mistä kurtturuusun tunnistaa?

Ilman kukintoa kurtturuusun tunnistaminen on haastavaa. Kukkivassa pensaassa kurtturuusun kukinto on punainen tai valkoinen. Kurtturuusun erottaa parhaiten siitä, että sen kukinto on yksinkertainen. Kurtturuusussa on myös vähemmän terälehtiä kuin muissa lajeissa. Hyviä tunnistamisohjeita kuvineen löytyy esimerkiksi vieraslaji.fi-sivustolta.

Kurtturuusun kukinto ei ole kerrottu eli monikerroksinen. Kukinto on siis yksinkertaisempi kuin muiden ruusulajikkeiden kukinnot.

Miten kurtturuusun voi hävittää omasta pihasta?

Helpoin tapa hävittää kurtturuusu on leikata pensas maata myöten, levittää alueelle multaa ja ruohonsiemeniä. Kun pensaan paikalle kasvanutta ruohikkoa ajaa säännöllisesti ruohonleikkurilla, orastava ruusupensas tulee samalla ajettua pois. Lopulta kurtturuusupensas nääntyy.

Tämä konsti sopii erityisesti tasaiselle alueelle. Se on nopea ja kustannustehokas. Lisäksi se on usein myös maisemallisesti paras ratkaisu.

Pensaan voi myös kaivaa pois maasta. Kaivaminen on kuitenkin työlästä, sillä kurtturuusun juuristo on sitkeä ja ulottuu syvälle. Maasta nousevat uudet versot pitää kitkeä pois. Ajan mittaan pensas yleensä antaa periksi.

Pensaikon voi myös näännyttää eli leikata alas useita kertoja kesässä. Pikku hiljaa pensas nääntyy, mutta tämä voi viedä aikaa. Yksi vaihtoehto on peittää kurtturuusu leikkaamisen jälkeen pressulla tai vastaavalla. Se ei kuitenkaan ole maisemallisesti kaunein ratkaisu, ja voi viedä aikaa.

Puistotoimessa työskentelevä Merja Ala-Rakkola esitteli kurtturuusupensaikkoa Putaan sillan kupeessa Valkeakoskella kesäkuussa 2019.

Mitä tehdään pensasjätteelle?

Jos pensaat leikkaa ja juurakot kaivaa pois, pitää olla tarkkana. Jos pensaissa on kiulukoita eli ruusunmarjoja, niissä olevat siemenet leviävät lintujen mukana tehokkaasti pitkienkin matkojen päähän.

Pensasjätteet voi juurineen laittaa sekajätteeseen. Koska kyseessä on vieraslaji, jätteet pitää pakata jätesäkkeihin. Jätettä ei pidä laittaa omaan kompostiin tai tunkioon. Jos jätettä on paljon, sen voi kuljettaa jäteasemalle tai -keskukseen. Silloinkin se pitää pakata jätesäkkeihin. Esimerkiksi Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskuksissa peräkärryllisestä vieraslajijätettä peritään 21 euron maksu.

Kuka hävittämistä valvoo ja seuraako hävittämättä jättämisestä sanktioita?

Suomessa valvovia viranomaisia ovat ely-keskukset. Viranomaiset alkavat tuskin kiertämään omakotitalojen tontteja kiellon astuttua voimaan. Työtä riittää muuallakin.

Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen arvioi ely-keskusten tiedotteessa toukokuun puolivälissä näin: ”Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä.”

Jos kurtturuusun hävittämiseen ei ole vielä ryhtynyt, toimeen kannattaa siis tarttua nyt. Työn voi aloittaa pohtimalla, mikä omalla tontilla on paras tapa hävittää tämä haitallinen vieraslaji.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut