Voiko apinarokko tarttua pisaratartuntana ja jopa lakanoista? Lääkärit: ”Vanhus tai syöpäsairas tuskin saa apinarokkoa”

”Nyt ei kannata olla huolissaan”, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiolääkäri Jaana Syrjänen. Hän tähdentää, että apinarokkotartunta ei leviä ilmateitse esimerkiksi sisätiloissa istuessa, vaan vaatii pisaratartunnassakin läheisen kontaktin.

Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen kertoo, miten apinarokolta voi suojautua, miten sitä testataan ja miten sitä hoidetaan. Aamulehti kuvasi Syrjäsen kesäkuussa 2021.

25.5. 17:38

Aamulehti

Apinarokko on todennäköisesti saapunut Suomeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tiedotti keskiviikkona 25. toukokuuta epäilevänsä apinarokkotartuntaa aikuisella miespotilaalla, joka on matkaillut Euroopassa. Lopullinen varmistus tartunnasta saadaan loppuviikosta.

Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, oletko yllättynyt siitä, että apinarokko on ilmeisesti nyt tullut Suomeenkin?

”En, sillä tapaus liittyy matkailuun. Apinarokkoa on Euroopassa todettu jo useissa maissa.”

Apinarokon on todettu nyt tarttuneen eritoten miesten välisessä seksissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijalääkäri Leif Lakoma, miten apinarokko tarttuu ja onko se muuntunut aiempaa helpommin tarttuvaksi?

”Tarkkaan ei tiedetä, liittyykö virus nimenomaan miesten väliseen seksiin vai seksiin ylipäätään. Tartuntariski ainakin kasvaa, jos on paljon seksikontakteja. Voi olla, että virus on nyt keksinyt uuden tavan levitä seksikontakteissa, mutta toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että virus olisi muuntunut helpommin tarttuvaksi. Pääsääntöisesti tauti leviää heikosti ihmisestä toiseen.”

Voiko apinarokko tarttua myös pisaratartuntana ja jopa lakanoista?

”Ratkaisevaa on, onko pitkäaikaisessa kontaktissa apinarokkoon sairastuneen ihomuutoksiin. Lisäksi apinarokko voi tarttua pitkittyneessä kontaktissa pisaroiden välityksellä, mutta käytännössä tartunnat rajoittuvat lähinnä seksikontakteihin. Ei ole riskiä saada tartuntaa tavanomaisessa arkisessa kontaktissa”, Leif Lakoma vastaa.

Taysin infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen sanoo:

”Tartunta ei leviä ilmateitse esimerkiksi sisätiloissa istuessa, vaan vaatii läheisen kontaktin. Tartuntaketjut ovat aiemmin päättyneet lyhyeen, koska virus on Afrikassa tarttunut tyypillisimmin jyrsijöistä ihmisiin, mutta siitä eteenpäin huonosti. Nyt näyttää muuttuneen se, että ihmisten välisiä tartuntaketjuja on syntynyt ilman eläinkontaktia tai ilman että tartunnan saanut olisi käynyt Afrikassa alueilla, joissa virusta esiintyy. ”

”Nähdäkseni apinarokossa ei ole potentiaalia laajaan leviämiseen niin, että tartunnan saaneita tulisi sairaalaan kymmeniä päivittäin. Sen tyyppinen virus apinarokkovirus ei ole. Sen pitäisi radikaalisti muuttua, että se kykenisi tämäntyyppiseen tartuttavuuteen. Nyt Euroopassa esiintyvä apinarokko on Länsi-Afrikan muotoa, joka ei aiheuta niin vakavia oireita kuin Keski-Afrikassa esiintyvä virus. Potilaita hoidetaan kotona, ellei heillä ole sairaalahoitoa edellyttäviä oireita.”

Pitääkö olla huolissaan?

Apinarokko voi olla vaaraksi vakavasti sairaalle. Jaana Syrjänen, pitääkö esimerkiksi syöpäsairaan tai vanhuksen olla huolissaan?

”Nyt ei kannata olla huolissaan. Vaikkapa vanhus tai syöpäsairas tuskin saa apinarokkoa. Mutta jos on ollut riskikäyttäytymistä, etenkin seksiä ulkomailla, ja sen jälkeen tulee infektiotaudin oireet, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.”

Mikä?

Apinarokko

Mikä? Apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti.

Esiintyminen: Esiintyy Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla sademetsäalueilla. Levinnyt Afrikan ulkopuolelle eläinten ja matkailun välityksellä. Toukokuussa 2022 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu useita apinarokkotapauksia. Tartunnan saaneet eivät ole matkustaneet Afrikassa. Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus ilmoitti ensimmäisestä tartuntaepäilystä 25.5.

Tarttuvuus: Tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä. Tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa, joskus myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä. Ei tartu helposti ihmisestä toiseen eikä lyhyissä arkielämän kohtaamisissa. Nyt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todetut tartunnat on lähes kaikki saatu seksissä, etenkin miesten välisessä seksissä.

Itämisaika: Noin 6–13 vuorokautta, voi olla pidempikin.

Oireet: Kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, selkäkipu, lihaskivut, väsymys. Muutama vuorokausi oireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulamaista ihottumaa kasvoihin, käsiin ja jalkoihin, joskus myös suuhun ja genitaalialueille.

Taudin kesto: 2–4 viikkoa.

Hoito ja paraneminen: Oireenmukaista hoitoa. Yleensä tauti paranee itsestään muutamassa viikossa. Voi aiheuttaa vakavan taudin erityisesti niille, joiden puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi.

Tartunnan ehkäisy: Hyvä käsi- ja yskimishygienia. Useat seksikontaktit lisäävät tartuntariskiä.

Rokote: Isorokkorokote antaa suojaa apinarokkoa vastaan. Suomessa isorokkorokotukset jatkuivat vuoteen 1980, mutta rokotteen saaneiden vastustuskyky on todennäköisesti heikentynyt.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Miksi apinarokko voi olla vaarallinen joillekuille?

”Virus voi aiheuttaa puolustuskyvyltään heikentyneelle vaikean yleisinfektion ja myös bakteerin aiheuttaman jälkitaudin. Kuitenkin Afrikankin olosuhteissa kuolleisuus apinarokkoon on matala”, Jaana Syrjänen vastaa.

”Vakavat taudit ovat ilmenneet lähes yksinomaan Afrikassa ja liittyvät erityisesti Keski-Afrikan virusmuotoon eivätkä Euroopassa nyt leviävään Länsi-Afrikan muotoon. Pääsääntöisesti apinarokko on Afrikassakin ihmisillä lievä tauti”, sanoo Leif Lakoma.

Miten neuvot toimimaan, jos epäilee apinarokkotartuntaa?

””Oireita ovat kuume, väsymys, suurentuneet imusolmukkeet ja ihottuma. Rakkulaista ihottumaa aiheuttavat kuitenkin myös esimerkiksi vesirokko ja herpesvirus. Jos epäilee rokkotautia, kannattaa ensin soittaa terveydenhuoltoon, jotta siellä osataan valmistautua potilaan tuloon ettei altista muita tartunnalle. Kotona apinarokkoa hoidetaan oireiden mukaan ja hoitamalla ihoa. Hoito on samantapaista kuin vesirokossa.”

Miten apinarokko todetaan?

”Näyte otetaan rakkulasta vanutikulla.”

Näin Tays varautuu

Jaana Syrjänen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sand, miten olette Taysissa varautuneet siihen, että apinarokko ennemmin tai myöhemmin tulee Pirkanmaallekin?

”Olemme jonkin verran keskustelleet asiasta ja vähintäänkin aktiivisesti seuraamme tilannetta”, vastaa Sand.

”Meillä on ohjeet ja tiedämme, miten diagnostiikka toimii. Näyte otetaan, jos epäilys herää. Nyt Huslab tekee diagnoosin eli näytteet lähtevät nopeasti Helsinkiin. Oleellista on tehdä myös erotusdiagnostiikkaa, sillä on muitakin tauteja, jotka aiheuttavat rakkulaista ihottumaa. Pirkanmaalla on infektiolääkäripäivystys eli lääkärit voivat konsultoida infektiolääkäreitä. Tarvittaessa teemme myös tiedotteen kuntiin, mutta vielä se ei ole ollut tarpeen. Näytteiden otto ja diagnostiikka tehdään erikoissairaanhoidossa”, vastaa Syrjänen.

Mitä ajattelet, Syrjänen, miksi apinarokko tuli Eurooppaan nyt?

”Erilaisia tartuntatauteja alkaa olla nyt enemmän, kun ihmisten välisiä kohtaamisia on taas paljon enemmän. Isorokkorokote tuo jonkinasteisen suojan apinarokolle, sitä ei ole annettu Suomessa vuoden 1980 jälkeen. Voi olla, että sillä on jokin pieni merkitys.”

Maailmaa kiertää koronaviruspandemia, ja sitä ennen monta muuta pandemiaa. Mikä on seuraava vitsaus, jonka veikkaat meitä kohtaavan?

”Ehkäpä se liittyy ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin. Ja koko ajan on menossa hiljainen pandemia eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien pandemia, koska antibiootteja ei käytetä asianmukaisesti. Se voi uhata nykyaikaista länsimaista lääketiedettä”, Syrjänen sanoo.

Fimlab saattaa kehittää testin

Suomessa vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa on nyt käytössä PCR-testi apinarokkotartunnan tunnistamiseksi. Lisäksi Turun yliopistollinen sairaala Tyks rakentaa omaa testiä ja ottanee sen käyttöön muutaman viikon kuluessa.

Laboratoriopalveluja Pirkanmaalla tarjoavan Fimlabin mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari, missä Fimlab aikoo tutkia apinarokkotestinäytteet?

”Tutkimme mahdollisuutta kehittää oma testi. Asia on meillä selvityksessä, ja jos merkittävää tarvetta ilmenee, pystytämme diagnostiikan Tampereelle.”

Fimlabin mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari kuvattiin touko­kuussa 2020.

Onko testi nopeasti kehitettävissä?

”Siinä on iso työ. En osaa tarkkaan sanoa, kauanko siinä menee aikaa. Oletettavasti joitakin viikkoja.”

Miksi ette vain ota käyttöön samaa testiä kuin Hus tai Tyks, vaan haluatte kehittää oman?

”Laitteet, välineet ja ainesosat pitää katsoa ja testata paikan päällä, jotta niistä syntyy toimiva kokonaisuus. Tämäntyyppisiä testejä ei voi ostaa valmiina markkinoilta.”

Miksi Fimlab ei tutkituta näytteitä Husissa tai Tyksissä?

”Aluksi näin varmaan toimitaankin ja suunnitelmat tästä ovat olemassa. Mutta jos näytemäärät kasvavat, on logistisesti haasteellista siirrellä infektiovaarallisia näytteitä satojen kilometrien päähän. Potilas tarvitsee diagnoosin nopeasti.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut