Lappalaisten perhe rakentaa Nokialle täysin ainutlaatuista omakotitaloa – seinissä olkia, lattia savea ja ulkomaalina erikoinen ”soppa”

Nokian Harjuniittyyn valmistuu kesällä omakotitalo, jonka ulkoseinät on tehty puusta ja oljesta valmistetuista elementeistä. Hanna-Riitta ja Jaakko Lappalainen asensivat ne paikoilleen käsivoimin. Taloon pääsee tutustumaan paikan päälle lauantaina.

Hanna-Riitta ja Jaakko Lappalaisen talon seinässä on eristeenä 40 senttimetriä paksu olki. Ulkopuolelle on asennettu lisäksi 6 senttimetriä paksu puukuitulevy. Rakenne täyttää heidän mukaansa passiivitalon ulkoseinärakenteen vaatimuksen eli on erittäin hyvin lämpöä eristävä.

21.5. 6:00

Aamulehti

Pakkohan se on vitsin vuoksi yrittää puhaltaa nurin, mutta rakennus ei hievahdakaan. Hanna-Riitta Lappalaisen ja Jaakko Lappalaisen omakotitalo seisoo vankasti kallion päällä Nokian Harjuniityssä.

Pariskunta osallistui Nokian kaupungin tonttiarvontaan syksyllä 2020 ja onnistui saamaan 790 neliömetrin kokoisen tontin aivan uuden kaupunginosan reunalta. Rakennustyöt ovat jo pitkällä. Kesän aikana tontille valmistuu talo, joka solahtaa ulkoapäin naapurustoon vaivattomasti, mutta on rakenteiltaan poikkeuksellinen.

Tavoitteena on ollut rakentaa vähähiilinen talo, jonka energiankulutus on asumisen aikana pieni. Rakenteet on haluttu tehdä mahdollisimman luonnonmukaisista materiaaleista.

”Täällä on ollut kiva olla lasten ja koiran kanssa, sillä mitään myrkyllistä ei ole käytetty”, Hanna-Riitta Lappalainen sanoo.

Hanna-Riitta ja Jaakko Lappalaisen talossa on noin 120 neliömetriä. Makuuhuoneita on neljä.

Rakenteen on laskettu kestävän tulipaloa 120 minuuttia romahtamatta.

Alapohja on kauttaaltaan tuulettuva. Kantavien palkkien välissä on purueriste, päällä kaksi 18 millimetrin osb-levyä ja niiden päällä savilattia.

Lattia on savea. Eristeenä katossa sekä lattiassa on käytetty sahajauhon ja kutterinpurun sekoitusta, johon on lisätty savea. Ulkomaalina on itse sekoitettu ”soppa”, joka sisältää muun muassa tervaa ja vernissaa.

”Kehittelin maalin itse. Nyt seinässä on pohjamaali, mutta muutaman vuoden kuluessa seinä on hyvä maalata uudestaan.”

Huomiota herättävin ratkaisu löytyy ulkoseinistä. Niissä on tavanomaisen mineraalivillan ja kipsilevyn sijaan 40 senttimetriä paksu olkieriste ja sen päällä sisäpuolella kolmen senttimetrin savirappaus. Kantava runkona toimii puu.

”Olki on maatalouden ylijäämätuote. Todella vähän sitä käytetään hyödyksi. Jos sitä ei käytetä näin, menee se sianpahnoiksi tai maanparannusaineeksi”, Jaakko Lappalainen havainnollistaa.

Porakone ja vasara riitti

Ulkoseinät hankittiin 80 senttimetriä leveinä elementteinä. Ne nostettiin kuljetusautosta tontille, mutta asennettiin itse käsivoimin. Suurin elementti painoi vähän yli sata kiloa.

Elementit oli koodattu väreillä, ja mukana toimitettiin kaavio, josta näki, mikä väri millekin seinälle tulee. Muuta ei tarvinnut tehdä, kuin kiinnittää elementit toisiinsa sekä lattiaa kantavaan alapohjaan.

”Asentaminen oli äärimmäisen helppoa ja hauskaa. Jos porakone ja vasara pysyvät kädessä, pystyy homman tekemään amatöörirakentajakin”, Lappalaiset sanovat.

Savilattiaan asennettiin vesikiertoinen lämmitys. Päälle tulee vielä pintasavi, joka käsitellään ja joka jää näkyväksi lattiapinnaksi.

Talo seisoo kallioon ankkuroitujen anturoiden ja niiden päälle asennettujen teräspilareiden varassa. Lappalaiset asensivat pilarit itse hitsaustöitä lukuun ottamatta. Ankkuroitujen betonianturoiden käyttö säästi runsaasti terästä, sillä vaihtoehto olisi ollut porata kallioon teräspaalut. Nyt teräspilaria kului noin 60 metriä.

Itse he eivät aivan kokemattomia ole. Jaakko on työskennellyt 20 vuotta rakennusalalla ja Hanna-Riitta on valmistumassa arkkitehdiksi Tampereen yliopistosta. Talo on hänen diplomityönsä. Pariskunnan suunnitelmissa on aloittaa yritystoiminta ja keskittyä ekologiseen rakentamiseen.

Harjuniityn talo on suunniteltu omalle, seitsemänhenkiselle perheelle. Vielä ei ole varmaa, muuttavatko he lopulta taloon itse vai laitetaanko se myyntiin.

Työmäärä tuli yllätyksenä

Rakentaminen on kestänyt nyt noin kahdeksan kuukautta. Iso osa töistä on tehty itse. Apuna on ollut kaksi rakentajaa, ja erikoistyöt, kuten sähkö- ja putkiasennukset on teetetty ulkopuolisilla.

”Työmäärä on yllättänyt. Niin paljon on pitänyt opetella uutta. Tämän tyyppinen rakentaminen vaatii viitseliäisyyttä. Ei onnistu niin, että tilaa rautakaupasta tuotteen ja tekee sillä, Jaakko Lappalainen sanoo.

Kallioinen rinnetontti mahdollisti katetun terassin rakentamisen talon alle. Terassin kulmaan tehtiin 12 neliömetrin kokoinen lisätila, jossa on nukkumaparvi. Kalliota ei ole louhittu ollenkaan. Sadevesiputket kannatetaan talon alapohjassa.

Yksi opeteltavista asioista on ollut seinien savirappaus, vaikka ei sekään ”mitään rakettitiedettä” ole ollut. Materiaali on sekoitettu itse.

”Sekoitettiin 3–4 osaa hiekkaa, yksi osa savea, lisättiin sopivasti vettä ja vedettiin seinään. Sen kummempaa se ei ollut”, Hanna-Riitta Lappalainen kertoo.

Pintakerroksen savilaastiin lisätään pigmenttiä. Lappalaiset ovat tehneet kokeiluja eri väreillä.

Savi ostettiin valmiina jauheena, sillä kallioiselta tontilta sitä ei saanut kaivettua. Kalliosta on muuten ollut pelkkää iloa. Se viettää joka reunalta pois päin talosta.

”Maakosteus ei kyllä pääsee tätä taloa kastelemaan”, Hanna-Riitta sanoo.

Lappalaiset esittelevät taloa kiinnostuneille lauantaina 21.5. klo 12–17 osoitteessa Aurinkotuulenkatu 1.

Savikerroksia tulee kolme. Pohjasaven (oik.) poikittainen halkeilu kuuluu asiaan, sillä savi valuu oljen päällä hieman ennen kuivumistaan. Toiseen kerrokseen (vas.) on laitettu juuttiverkko, joka estää halkeilua. Lopullisesta pinnasta tulee sileä.

Ulkoseinissä savea on kolme senttimetriä, mutta sisäseiniin on riittänyt puoli senttimetriä. Yhteen seinään on lisätty hamppurouhetta koristeeksi.

Kuistin ja autokatoksen katon kannattajat on polttokäsitelty pinnasta japanilaisella shou sugi ban -tekniikalla. Katto on tehty savitiilistä.

Hanna-Riitta Lappalainen arvioi, että olkielementtien hinta on verrattavissa muihin runkovaihtoehtoihin ja vastaa hieman keskimäärästä laadukkaamman talopaketin hintaa.

Märkätiloihin laitetaan nykyaikaiset vesieristykset kosteusvahinkojen estämiseksi. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Märkätilan ilmanvaihto ja liesituuletin on varustettu huippuimurilla ilmanvaihdon ajoittaista tehostamista varten.

Seinän kokonaispaksuus on 58 senttimetriä sisäpinnasta ulkopintaan. Talossa on maalämpö.

Taloon haluttiin korkea, vino sisäkatto. Asemakaavamääräyksistä johtuen harja tuli poikittain talon pituussuuntaan nähden. Pitkä jänneväli vaatii tavanomaisesta poikkeavan rakenneratkaisun.

Talo on sisältä korkeimmillaan 3,9 metriä. Märkätilojen päälle jäi tilaa parvelle.

Tontti on täytetty maa-aineksilla vain etuosastaan kadun tasoon, mikä säästi maatöiden kustannuksissa. Rakennusvalvonta ei vaatinut erikoiselta talolta lisäselvityksiä muuten kuin painovoimaisen ilmanvaihdon osalta.

Takan ja leivinuunin yhdistelmä lämmittää ja kuivaa jo taloa. Takan kulma on pyöristetty, ja samaa muotoa tulee muuallekin rakennukseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut