Tuore raportti kertoo ilmaston tilan heikentyneen: Pariisin ilmastosopimuksen rajat alkavat pian tulla vastaan

WMO:n mukaan viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät.

Aurinko pilkottaa taivaalta Helsingissä 16. heinäkuuta 2021. WMO:n mukaan viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät.

18.5. 11:24 | Päivitetty 18.5. 12:44

STT

Neljä keskeistä ilmastonmuutoksen etenemistä seuraavaa mittaria nousi uusiin ennätyksiin viime vuonna, käy ilmi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tänään julkaisemasta raportista.

Nämä neljä mittaria ovat ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, merenpinnan nousu, valtamerten lämpötila sekä valtamerten happamoituminen.

”Ilmasto muuttuu silmiemme edessä. Ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen vangitsema lämpö lämmittää planeettaa vielä monien sukupolvien ajan. Merenpinnan nousu, valtamerten lämpötilan nousu sekä valtamerten happamoituminen jatkuu satoja vuosia, ellei tapoja poistaa hiiltä ilmakehästä keksitä”, sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas tiedotteessa.

Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä nousi edelleen, ja viime vuonna maapallon keskilämpötila oli noin 1,1 astetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna. Lisäksi viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta.

Valtiot sitoutuivat vuonna 2015 solmitussa Parisiin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Peruuttamattomia muutoksia

Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on vaikuttanut karulla tavalla myös merten hyvinvointiin.

Keskimääräinen merenpinnan korkeus nousi maailmanlaajuisesti uuteen ennätykseen. Merenpinta on noussut keskimäärin 4,5 millimetriä vuodessa viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Vaikka merenpinta on noussut lähes kaikkialla vuodesta 1993, se ei ole noussut tasaisesti, raportissa muistutetaan. Useilla alueilla, kuten Tyynenmeren lounais- ja pohjoisosissa, Intian valtameren lounaisosissa sekä Etelä-Atlantilla merenpinnan nousu on keskimääräistä nopeampaa.

Merten ylimmät 2 000 metriä jatkoivat lämpenemistä myös vuonna 2021. Lämpenemisen odotetaan jatkuvan, ja raportin mukaan kyseessä on peruuttamaton muutos. Merten lämpeneminen on ollut erityisen voimakasta viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana.

Valtameret imevät joka vuosi lähes neljänneksen ihmisen toiminnasta aiheutuvista, ilmakehään joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tämä vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mutta myös lisää merten happamoitumista.

Happamoituminen puolestaan uhkaa ekosysteemejä ja siten myös ruokaturvaa, matkailua ja rannikoiden suojelua. Erityisesti koralliriutat kärsivät merten happamoitumisesta, mutta sillä on vaikutuksia myös kaloihin ja muihin eliöihin.

Äärisäät osuvat ihmisiin laajasti

Viime vuonna koettiin myös useita äärimmäisiä sääolosuhteita ympäri maailman.

Pohjois-Amerikassa ja Välimerellä poikkeukselliset lämpöaallot rikkoivat ennätyksiä.

Länsi-Euroopassa koettiin historian pahimmat tulvat viime heinäkuun puolivälissä. Niiden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen laskettiin nousevan Saksassa yli 20 miljardiin dollariin eli noin 19 miljardiin euroon.

Toisaalla taas kärsittiin äärimmäisestä kuivuudesta. Kuivuus koetteli muun muassa Irania, Pakistania, Turkkia, Yhdysvaltoja sekä Kanadaa, jossa kuivuus leikkasi vehnän ja rapsin satotasoja lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.

Konfliktien, äärisäiden sekä taloudellisten shokkien yhdistetyt vaikutukset, jotka pahenivat entisestään koronaviruspandemian vuoksi, heikensivät raportin mukaan vuosikymmenten edistystä maailmanlaajuisen ruokaturvallisuuden parantamisessa.

”Ruokaturvallisuus on yksi ilmastonmuutoksen suurimmista huolenaiheista. Siihen ovat vaikuttaneet myös koronaviruspandemia sekä sota Ukrainassa”, Taalas sanoi raportin julkaisutilaisuudessa.

Ratkaisuna energiajärjestelmän muutos

Ratkaisuksi ilmaston huolestuttavaan tilaan esitettiin raportin julkistustilaisuudessa energiajärjestelmän muutosta sekä valtioiden ilmastotoimien nopeuttamista.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sekä pääsihteerin ilmastotoimien neuvonantaja Selwin Hart painottivat uusiutuvan energiantuotannon voimakasta lisäämistä, siihen liittyvän byrokratian vähentämistä sekä erilaisten valtiontukien siirtämistä fossiilista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin.

Guterres nimitti energiajärjestelmän muutosta ”matalalla roikkuvaksi hedelmäksi”, jolla muutoksia saataisiin aikaan nopeasti ja tehokkaasti.

”Ilman uusiutuvia energialähteitä meillä ei ole tulevaisuutta. Mutta aika alkaa käydä vähiin. Meillä ei ole sitä tuhlattavaksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut