Historiallisessa Nato-keskustelussa eduskunnassa kiitelty Suomen päätöstä edetä kohti jäsenyyttä – ydinasekysymykset kuitenkin hämmentävät

Illalla kello 20 aikaan arvio oli, että lähetekeskustelu voitaisiin saada yöllä päätökseen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) keskustelevat eduskunnan täysistunnossa Helsingissä. Vasemmalla istuu ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari (sd.) ja taustalla perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden (sd.). Täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelua hallituksen eilen antamasta Natoon liittymistä koskevasta selonteosta.

16.5. 15:13 | Päivitetty 16.5. 21:12

Helsinki

Eduskunta on aloittanut historiallisen Nato-jäsenyyttä koskevan käsittelyn, joka jatkuu ainakin huomiseen. Ensimmäisten tuntien aikana on noussut esille muun muassa Suomen rooli Natossa ja sitä kautta ydinasekysymykset.

Illalla kello 20 aikaan arvio oli, että lähetekeskustelu voitaisiin saada yöllä päätökseen ja tiistaina päästäisiin aloittamaan palautekeskustelu.

Kriittisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvan vasemmistoliiton mielestä Suomen roolin Natossa tulee olla puolustuksellinen. Puolueen mukaan on tärkeää käydä keskustelua siitä, millainen jäsen Suomi haluaa puolustusliitossa olla.

”Muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, ettei heidän alueelleen sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia. Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne”, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.

Muun muassa vihreiden Inka Hopsu sanoi, että Ruotsi näyttää puheenvuoroissaan ottavan kantaa ydinaseettomaan Pohjolaan ja aseistariisuntaan.

”Tämä on hyvä linja, jossa Pohjoismaiden kannattaa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä viime kädessä ydinaseista vapaan maailman saavuttamiseksi”, hän sanoi.

Sdp:n Erkki Tuomioja muistutti, että ydinaseisiin perustuva turvallisuus on hauras ja epävakaa.

”Siksi on tärkeää, että jatkamme työtämme ja toimintaamme ydinasevalvonnan ja ydinaseriisunnan puolesta”, hän sanoi.

Tuomioja ei sulje pois mahdollisuutta, että Naton jäsenenäkin Suomi voisi harkita liittymistä YK:n ydinaseiden täyskieltosopimukseen.

Yrttiaho: Suomi mukaan ydinaseblokkiin

Vasemmistoliiton Johannes Yrttiahon mukaan Nato-jäsenyys tarkoittaa menemistä osaksi Yhdysvaltain ydinasepolitiikkaa. Hänestä on surkuhupaisaa, että vihreissä ja vasemmistoliitossa väitetään, että Natossa voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta.

”Hallitus on liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsenvaltio ei ole hyväksynyt ydinasekieltosopimusta. Nato on myös ilmoittanut vastustavansa YK:n sopimusta.”

Hän on pahoillaan siitä, että lähes 80 vuotta kestänyt liittoutumattomuus ja rauhanaika ollaan yhden kevään kuohunnassa vaihtamassa riskeihin ja jännitteisiin, joita Nato-jäsenyys aiheuttaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) viittasi voimassa olevaan ydinenergialakiin, jossa on jo olemassa tarkat rajoitteet.

”Mutta haluan tässäkin vakuuttaa, että tulemme totta kai Suomena pitämään sen ulkopoliittisen linjan, joka meillä on ollut ydinaseriisunnan puolesta globaalisti vaikuttaa siihen, että ydinaseeton maailma toteutuisi”, hän sanoi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toisti, että Suomi ei ole asettamassa liittymiselleen mitään ehtoja. Hän kuitenkin korosti, että Suomi ei ole lähdössä tavoittelemaan ydinaseiden sijoittamista omalle maaperälleen.

Yksiääniseen keskusteluun kritiikkiä

Vasemmistoliitto katsoo, että sen rooli Nato-keskustelussa tänä keväänä on ollut tuoda varsin yksiääniseen keskusteluun rakentavia ja kriittisiä huomioita.

”Emme ole sitä tehneet pelotellaksemme. Päinvastoin, on tärkeää rauhoitella pelkoja Ukrainassa nähtävän valloitussodan tyyppisestä hyökkäyksestä Suomeen. Sitä ei ole näköpiirissä jo ihan siksi, että Venäjän armeija on odotettua heikompi ja kiinni Ukrainan sodassa ja sen seurauksissa”, Saramo sanoi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on sekä liittoutumisen puolesta että sitä vastaan äänestäviä kansanedustajia.

Nato-jäsenyyden hakemista vastustavat kansanedustajat ovat kuitenkin jäämässä eduskunnassa vähemmistöön. Ennakkoon näyttää siltä, että selvä enemmistö kaikista kansanedustajista puoltaa hakemista.

Puheenvuoroissa on tänään pääasiassa kiitelty sitä, että Suomi on menossa kohti Nato-jäsenyyttä. Monissa puheenvuoroissa on pidetty tärkeänä, ettei Suomi enää koskaan joutuisi sotaan.

Äänestys todennäköinen

Ensimmäiseksi eduskunta käy lähetekeskustelun hallituksen eilen antamasta selonteosta Suomen liittymisestä Natoon. Esittelypuheenvuoron piti pääministeri Sanna Marin (sd.). Hän kiteytti Naton merkityksen Suomelle.

”Jos meitä vastaan hyökätään, meitä autetaan. Ja jos muita vastaan hyökätään, me autamme”, hän sanoi.

Lähetekeskustelun jälkeen ulkoasiainvaliokunta kokoontuu Vanhasen arvion mukaan lyhyeen kokoukseen, jossa se laatii vastausehdotuksen selontekoon.

Nato-selonteko sisällytetään aiempaan ulko- ja turvallisuuspoliittista ajankohtaisselontekoa koskevaan mietintöön.

”Sitten siitä käydään palautekeskustelu, jossa tehdään mahdolliset eri mieltä olevat vastaehdotukset. Sen jälkeen äänestetään”, Vanhanen kiteytti prosessin viime viikolla.

Asiasta äänestetään siinä tapauksessa, että keskustelun aikana tehdään valiokunnan mietinnön kannasta poikkeava ehdotus, joka saa kannatusta. Tätä on pidetty todennäköisenä.

Äänestys on aikaisintaan huomenna, sillä tänään koko päivä menee lähetekeskustelussa.

Kansanedustajat ovat jo saaneet Natoon liittymisestä paljon tietoa, ja heitä on myös kuultu valiokunnissa ajankohtaisselonteon käsittelyn yhteydessä.

Keskustelu jatkuu yön pikkutunneille

Luvassa on maratonkeskustelu Nato-jäsenyydestä. Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.) viestitti aamupäivällä STT:lle, ettei varmaksi vielä voida arvioida, venyykö keskustelu jopa keskiviikon puolelle. Puheenvuoropyyntöjä oli keskustelun alettua aamukymmeneltä noin 150.

Tänään ei ole iltakymmenen aikarajaa vaan keskustelua voidaan jatkaa kello kahteen yöllä. Jo etukäteen kerrottiin, että käsittelyä on varauduttu jatkamaan ainakin huomenna.

Sen jälkeen kun eduskunta on ratkaisunsa tehnyt, asia menee valtioneuvostoon. Se tekee muodollisen esityksen, jonka presidentti virallisesti hyväksyy. Tämän jälkeen Suomen hakemus voidaan toimittaa Naton pääkonttoriin Brysseliin. Ulkoministeriöstä on arvioitu, että kirjeen toimittaa Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Valtioneuvosto on varautunut kokoontumaan omaan istuntoonsa nopeasti sen jälkeen, kun eduskunnan käsittely on valmis.

Lue lisää: Suora lähetys käynnissä: Eduskunnan Nato-keskustelu jatkuu ainakin tiistaihin – Erdogan: Turkki ei aio puoltaa Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut