Voiko Turkki estää Suomen Nato-jäsenyyden? – Asiantuntijat kertovat, miksi lausunto kannattaa ottaa vakavasti ja mistä erikoinen suhtautuminen johtuu

Aikooko Turkki jopa kaataa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ja mitä sitten tapahtuisi? Kolme asiantuntijaa arvioi Turkin kriittisen lausunnon taustasyitä ja pohtii, mitä se haluaa saavuttaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on aloittanut kaupankäynnin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä, arvioivat Aamulehden haastattelemat asiantuntijat. He näkevät Turkin käyttäytymisessä myös huolestuttavia piirteitä. Erdoğan kuvattiin Naton huippukokouksessa Brysselissä heinäkuussa 2021.

17.5. 6:00

Aamulehti

Mihin Turkki pyrkii ilmoittamalla, ettei se ehkä suhtaudukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti?

Maanantai-iltana uutisoitiin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin toistaneen lehdistötilaisuudessa uhkauksensa, ettei Turkki aio hyväksyä Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi. Asiasta kertoivat uutistoimistot AFP ja Reuters. Jutun haastattelut on tehty ennen Erdoğanin viimeisintä lausuntoa.

Aikooko Turkki jopa kaataa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ja mitä sitten tapahtuisi?

”Kaupankäyntiä se lähinnä on”, nimeää Turkin politiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta Turkin aikeet. Huolestuttavimpana hän pitää Turkin lausunnoissa sitä, että se epäilee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden voivan entisestään kärjistää kansainvälistä poliittista tilannetta.

Alaranta kertoo, ettei yllättynyt Turkin suhtautumisesta Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin, mutta pohtii, kuinka vakavana sitä on pidettävä ja kuinka pitkään Turkki jatkaa asennettaan.

Alarannan mukaan Turkin lausunnot kannattaa ottaa siksi vakavasti, että Turkissa on nyt paljon tavallisenkin kansan keskuudessa esillä ajatus, että Kurdistanin työväenpuolue PKK on Turkille oleellinen turvallisuuskysymys ja että Ruotsi on suhtautunut PKK:hon leväperäisesti. ”Turkissa on paljon epäluottamusta Ruotsia kohtaan ja osin myös Suomea.”

Taustaa

Suomen Nato-tie

17.3.2022: Hallitus alkoi valmistella Nato-selontekoa.

12.5.2022: Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoittivat kannattavansa Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.

13.5.2022: Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi, ettei Turkin ole mahdollista tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Hän syytti Pohjoismaiden olevan kuin majataloja terroristijärjestöille ja suojelevan esimerkiksi Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta.

15.5.2022: Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.

16.5.2022: Eduskunta aloitti lähetekeskustelun Nato-selonteosta. Ruotsin hallitus päätti hakea Naton jäsenyyttä. Turkkilainen valtion mediakanava TRT Huber ilmoitti, että Turkki vaatii Ruotsia ja Suomea palauttamaan Turkkiin 33 aktivistia, joilla on on uutisen mukaan yhteyksiä Gülen-liikkeeseen ja Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon. Median mukaan maat olisivat kieltäytyneet palautuksista.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että Turkin lausunnoissa on kyse kaupankäynnistä tai vain tyytymättömyyden ilmaisusta eritoten Ruotsin, mutta myös Suomen politiikkaa kohtaan. ”On vaikea nähdä, miksi Turkin kannattaisi viedä vastustus loppuun asti ja estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, mutta viivyttää se sitä voi.”

Myös politiikan tutkija Iro Särkkä kertoo pitävänsä epätodennäköisenä, että Turkki estäisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tai merkittävästi edes hidastaisi niiden hakemusten käsittelyä. Hänkin uskoo Turkin nyt vain haluavan kiinnittää huomiota tiettyihin sille tärkeisiin aiheisiin.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo, että jos Turkki tai jokin muu Nato-maa kaataisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, silloin syntyisi jokin toinen järjestely. ”Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hylkääminen yhden maan mielipiteen vuoksi olisi niin iso arvovaltatappio Natolle, ettei Yhdysvallat sitä ainakaan nykyjohdollaan katsoisi.”

Mitä hylkäämisestä seuraisi?

Jos Turkki menisi jopa niin pitkälle, että se jättäisi hyväksymättä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys-hakemukset, mitä tästä seuraisi?

Iro Särkän mielestä vaihtoehtoa ei kannata pohtia, koska se on niin epätodennäköinen. ”Uskon, että sekä Suomi että Ruotsi otetaan Naton jäseneksi. Yhdysvalloilla on hakemusten käsittelyssä koordinoiva rooli ja jos jokin maa alkaisi hidastaa prosessia, Yhdysvallat puuttuisi siihen.”

Lue lisää: Historiallisessa Nato-keskustelussa eduskunnassa kiitelty Suomen päätöstä edetä kohti jäsenyyttä – ydinasekysymykset kuitenkin hämmentävät

Tuomas Forsberg sanoo, että jos Turkki tai jokin muu Nato-maa todella kaataisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, silloin syntyisi jokin toinen järjestely. ”Täytyy muistaa, että Suomi on EU:n jäsen, joten sen turvatakuut koskevat sitä. Niihin voitaisiin laittaa sitten vauhtia. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hylkääminen yhden maan mielipiteen vuoksi olisi niin iso arvovaltatappio Natolle, ettei Yhdysvallat sitä ainakaan nykyjohdollaan katsoisi.”

Hän huomauttaa, että aina, kun jonkin maan liittymispöytäkirja on Natossa allekirjoitettu, jäsenyys on myös toteutunut.

Lue lisää: Suomen historiallisesta Nato-ilmoituksesta huokuu vahva päättäväisyys

Onko mahdollista, että Suomi pääsisi Natoon, mutta Ruotsin jäsenyyden Turkki estäisi?

”Kun nyt katsoo Turkin kantoja, sekin vaihtoehto on olemassa, mutta se edellyttäisi, että Turkin pitäisi vakavissaan vaatia Ruotsia muuttamaan ulkopolitiikkaansa. On liian aikaista sanoa tästä mitään, sillä Turkissakin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskeva keskustelu on vellonut vasta noin kuukauden”, vastaa Toni Alaranta.

Lue lisää: Suomi hakee Natoon – nämä ovat seuraavat askeleet

Onko mahdollista, että jokin muu Nato-maa haluaisi torjua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden?

”On muitakin, lähinnä Balkanin maita. Mitä kauempana maa on Suomesta ja mitä vähemmän vakiintuneita sen politiikan muodot ovat, on aina mahdollisempaa, että se huomaa tilaisuutensa koittaneen. Mutta en tiedä, onko tähän pelkoon aidosti syytä”, vastaa Forsberg.

Alaranta pitää mahdollisena lähinnä Unkaria, mutta toteaa sen olevan pienempi toimija kuin Turkki.

Politiikan tutkija Iro Särkkä ei usko, että Turkki estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Mihin Turkki pyrkii?

Mihin Turkki pyrkii kriittisillä lausunnoillaan? Toni Alaranta sanoo, että sen tarkoituksena on näyttää länsimaille, että Turkki on iso tekijä ja sillä on tiettyjä pyrkimyksiä ajettavanaan etenkin Yhdysvaltojen suuntaan. ”Suomi ja Ruotsi voivat olla tässä välikappaleina.”

Alaranta arvelee Turkin pystyvän käymään asennoitumisellaan kauppaa. ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen tarvitaan kaikkien Nato-maiden hyväksyntä, ja Turkki sen hyvin tietää. Turkin mediassa asiaa nyt pyöritellään.”

Alaranta lisää, että Turkilla on riskinotossaan myös hävittävää. ”Se on yrittänyt lähentyä länsimaita. Sen touhu saattaa iskeä takaisin, aiheuttaa närää ja luottamuksen puutetta.”

Forsberg ja Alaranta eivät usko, että Ruotsi, johon Turkki ensisijaisesti kohdistaa vaatimuksiaan, tekisi suuria myönnytyksiä Turkille saavuttaakseen tavoitteensa Naton jäsenyydestä. ”On vaikea nähdä, että Ruotsi ottaisi kovin suuria askelia. Vaatimukset, että PKK:n logoja tai johtajan kuvia ei saisi näkyä missään, eivät ole realismia. Ei sellaista aleta Pohjolassa kitkemään, mutta jotakin Ruotsi saattaa tehdä.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut