Suomi hakee Natoon – nämä ovat seuraavat askeleet

”Pikkuhiljaa olen alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan”, presidentti Niinistö totesi sunnuntain tiedotustilaisuudessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi sunnuntain tiedotustilaisuudessaan, että hänen ja Venäjänä presidentti Vladimir Putinin välinen puhelinkeskustelu lauantaina oli rauhallinen ja toteava.

15.5. 18:57 | Päivitetty 16.5. 7:24

Aamulehti, Helsinki

Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Presidentinlinnassa sunnuntaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomen historiassa aukeaa päätöksen myötä uusi aikakausi.

Päätöksen hakemuksesta teki sunnuntaina presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous eli niin sanottu tp-utva.

Tiedotustilaisuudessa mukana ollut pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että Suomi toivoo tulevan ratifiointiprosessin olevan mahdollisimman nopea. Jokaisen Naton jäsenmaan on vahvistettava Suomen jäsenyys. Eri arvioiden mukaan tässä saattaa kestää kahdeksasta kymmeneen kuukautta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi perjantaina, ettei näe Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Hän perusteli tätä sillä, että maat olisivat terroristien turvapaikkoja.

Presidentti Niinistön mukaan Erdoğan on ottanut aiemmin itse puhelussa esiin Suomen Nato-jäsenyyden ja kertonut suhtautuvansa siihen myönteisesti. Niinistö sanoi ottavansa myöhemmin yhteyttä Erdoğaniin.

Mitä?

Nämä ovat seuraavat askeleet

Maanantaina 16. toukokuuta eduskunnassa aloitetaan Nato-päätöstä koskeva keskustelu. Eduskunta voi nopeimmillaan tehdä oman päätöksensä päivässä, mutta se on kiinni edustajien puhehaluista. Hyväksynnän jälkeen Suomi voi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi.

Maanantaina 16. toukokuuta Ruotsin hallitus pitää ylimääräisen Nato-kokouksen. Ruotsalaislehti Expressenin tietojen mukaan Ruotsin hallitus voi tässä yhteydessä antaa virallisen ilmoituksen Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Tiistaina 16. toukokuuta Svenska Dagbladetin mukaan Ruotsi aikoo jättää hakemuksensa Naton jäseneksi.

Tiistaina ja keskiviikkona 17.–18. toukokuuta Suomen presidentti Sauli Niinistö vierailee Ruotsissa tapaamassa Ruotsin kuningasta ja maan poliittista johtoa.

Keskiviikkona 18. toukokuuta Suomi jättää luultavasti jäsenhakemuksensa Natoon, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto ruotsalaislehti Aftonbladetille.

”Hänestä se on virhe”

Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa, että hänen ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välinen puhelinkeskustelu lauantaina oli rauhallinen. Niinistön mukaan Putin totesi, että hänestä jäsenyyshakemus on virhe.

”Miksi soitin? Minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse. On parempi sanoa suoraan, mitä muutoinkin on jo sanottu”, Niinistö sanoi.

"Pikkuhiljaa olen alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan. Tuon puhelun jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä", Niinistö sanoi. Myös Niinistön ja Marinin jälkeen puhunut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) korosti Suomen turvallisuustilanteen vakautta Aamulehden kysyessä asiaa. Kaikkosen mukaan Puolustusvoimien valmiudessa ei ole tarvetta tehdä radikaalia muutosta ja että suomalaiset voivat nukkua rauhallisin mielin jatkossakin.

Kaikkonen totesi tiedotustilaisuudessa, että Naton viides artikla tarkoittaa sitä, että jäsenmaat antavat ja saavat turvatakuut muilta mailta. ”Vain jäsenyydellä voimme maksimoida kynnyksen käyttää voimaa tai muita painostuskeinoja Suomea kohtaan.”

Nelisivuisessa Nato-jäsenyyttä koskevassa selonteossa todetaan muun muassa, että Naton jäsenyyden myötä Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Selonteossa myös mainitaan, että jäsenyys lisäisi vuosittaisia kustannuksia puolustusbudjetissa noin 1–1,5 prosentilla.

Lue lisää: Presidentti ja hallitus julkaisivat Suomen Nato-jäsenyyttä esittävän selonteon – lue teksti sanasta sanaan

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Puolustusvoimien harjoitustoiminnan lisääntyminen voi näkyä jo kesällä. Hän totesi myös, että Suomella ei ole aikomusta esittää jäsenyydelle minkäänlaisia ennakkorajoituksia.

Menot kasvavat

Seuraavaksi jäsenyydestä keskustellaan maanantaina eduskunnassa. Eduskunta voi nopeimmillaan tehdä päätöksensä päivässä, mutta se on kiinni edustajien puhehaluista. Hyväksynnän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi. Mikäli Suomi täyttää ehdot, tulee Suomesta ensin tarkkailijajäsen.

Presidentti Niinistö tapaa maanantaina yhdysvaltalaisia senaattoreita. Suomeen saapuvat senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell sekä republikaanisenaattorit John Barrasso, Susan Collins ja John Cornyn. Keskustelujen teemoja ovat muun muassa Yhdysvaltain tuki Suomen Nato-jäsenyydelle.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut