Suomi otti ratkaisevan askeleen kohti Nato-jäsenyyttä ja Ruotsin nopeus yllättää – Tutkimusjohtaja: ”Varsin perustavanlaatuinen muutos”

Suomi voisi Tampereen yliopiston tutkimusjohtajan mukaan lähettää Naton jäsenhakemuksensa jo ensi viikolla, todennäköisesti yhdessä Ruotsin kanssa.

Tampereen yliopiston eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan perehtyneen tutkimusjohtaja Hanna Ojasen mukaan Suomen ja Ruotsin todennäköinen Nato-jäsenyys herättelee myös muita Euroopan liittoutumattomia maita pohtimaan asemaansa.

12.5. 18:43

Aamulehti

Käytännössä Suomi sinetöi torstaina valtiojohdon virallisella kannalla sen, että Suomi jättää Nato-hakemuksen. Todennäköiseltä näyttää myös se, että hakemuksen jälkeen Suomi hyväksytään puolustusliiton jäseneksi.

Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) lyhyt ja ytimekäs yhteisviesti oli selvä: Naton jäsenyyttä on haettava ensi tilassa. Valtiojohdon toiveena on, että ratkaisun tekemisen edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi, ja näin on myös tapahtumassa.

Tampereen yliopiston eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan perehtyneen tutkimusjohtaja Hanna Ojasen mukaan Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan täysin ja hyvin pitkäksi aikaa.

”Siirtyminen liittoutumattomuudesta liittoutumiseen on varsin perustavanlaatuinen muutos. On kuitenkin hyvä huomata myös se, että käytännön seuraukset ovat varsin vähäisiä.”

Suomen ja Ruotsin todennäköinen Nato-jäsenyys herättää Ojasen mukaan myös muita Euroopan liittoutumattomia maita pohtimaan asemaansa.

”On mielenkiintoista nähdä, miten liittoutumattomuutta muissa Euroopan maissa jatkossa perustellaan ja mitä esimerkiksi Irlannissa ja Itävallassa mahdollisesti tapahtuu.”

Lue lisää: Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin: Suomen on haettava ensi tilassa Nato-jäseneksi – lue yhteis­lausunto sanasta sanaan

Hakemus jo ensi viikolla?

Suomen Nato-jäsenyyttä on Ojasen mukaan hankala enää kenenkään kaataa.

”Kun eduskunta tästä äänestää, ei vaikuta mahdolliselta, että yhtäkkiä enemmistö olisikin Nato-jäsenyyttä vastaan.”

Eduskunnan kannan jälkeen Suomessa ei Ojasen mukaan enää ole jäsenyysprosessin mahdollisesti estäviä asioita, vaan hakemus tullaan jättämään.

Suomen Nato-päätöksestä on tarkoitus keskustella ja äänestää eduskunnassa maanantaina. Myös eduskunnan kanta Suomen Nato-jäsenyyden suhteen on myönteinen, sillä suurin osa eduskuntapuolueista ja kansanedustajista on jo ilmoittanut olevansa jäsenyyden puolella.

Itse jäsenhakemuksen jättämisen ajankohta riippuu mahdollisesti myös Ruotsista, sillä Suomi ja Ruotsi tulevat Ojasen mukaan todennäköisesti lähettämään jäsenhakemuksensa yhdessä

”Presidentti Niinistö vierailee ensi viikolla Ruotsissa, mikä voisi esimerkiksi olla hakemuksen jättämiselle sopiva ajankohta.”

Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio tekevät kaksipäiväisen valtiovierailun Ruotsiin tiistaina ja keskiviikkona 17.–18. toukokuuta.

Hakemuksen ja lyhyiden jäsenyysneuvotteluiden jälkeen Suomen ja todennäköisesti myös Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioi tulevien kuukausien aikana kaikki nykyiset Naton jäsenmaat. Torstain aikana maailmalta kuului jäsenyyksiin hyvin positiivisesti suhtautuvia viestejä. Esimerkiksi Yhdysvaltain senaatista osoitettiin vahva tuki Suomen Nato-jäsenyydelle.

”Silläkään taholla ei näytä siltä, että mikään maa lähtisi jäsenyyttä estämään. Joissakin maissa ratifiointiin tulee menemään pidempään kuin toisissa.”

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa kestää Ojalan mukaan mahdollisesti noin 4–12 kuukautta. Lopullisesti Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyy eduskunta sen jälkeen, kun muut Nato-maat ovat liittymispöytäkirjan hyväksyneet.

Lue lisää: Suomen valtiojohdon kanta on nyt selvä – Näin Nato-ratkaisussa edetään lähipäivinä

Ruotsin nopeus yllätti

Suomi ja Ruotsi ovat koordinoineet Nato-päätöksiään kevään mittaan yhdessä. Ruotsin hallitus julkaisee perjantaina raporttinsa koskien maan Nato-jäsenyyttä. Sunnuntaina Ruotsin pääministeripuolue sosiaalidemokraatit kertoo kantansa jäsenyyteen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että myös Ruotsi tulee Nato-jäsenyyttä hakemaan. Esimerkiksi ruotsalainen Expressen-lehti uutisoi lähteisiinsä vedoten, että maa hakisi Naton jäsenyyttä jo maanantaina.

Suomen kanta Nato-jäsenyyteen on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan johdosta nopeasti. Ojanen kiinnittikin huomiota valtiojohdon tämänpäiväisen tiedonannon poikkeukselliseen ehdottomuuteen ja kiireellisyyden tuntuun, mutta yllättävintä hänen mukaansa on kuitenkin ollut Ruotsin nopea päätöksenteko Naton suhteen.

Ruotsalaiset eivät suhtaudu mielipidemittausten mukaan Nato-jäsenyyteen yhtä positiivisesti kuin Suomessa. Nopeasti tehty päätös maan Nato-jäsenyydestä onkin Ojasen mukaan Ruotsissa suurempi sisäpoliittinen riski.

”Ruotsissa on mahdollisesti enemmän tyytymättömyyttä siihen, että hallitus toimii liian nopeasti. Kysymys kiireen tunnusta on mielestäni relevantimpi Ruotsissa kuin Suomessa.”

Suomessa Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuneet ovat moittineet jäsenyyspäätöstä liiasta kiireellisyydestä.

Ojasen mukaan jäsenyyden merkitys ja vaikutus Suomelle on kuitenkin ollut selvä jo pitkään, ja jäsenyyteen liittyviä asioita on ehditty myös selvittää viimeisen parin kuukauden aikana.

”Valmistelu on ollut nopeaa. Toisaalta, vaikka tässä on toimittu nopeasti, ei vaikuta siltä, että jokin asia olisi jäänyt käsittelemättä. Suomi on jo entuudestaan niin lähellä Natoa, että käytännössä tässä ei ole kyse isosta muutoksesta.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut