Varussotilaita sotiin ulkomaille, ydinaseita Suomeen? Asiantuntijat kertovat viisi asiaa siitä, miten Nato-jäsenyys käytännössä vaikuttaisi

Nato-jäsenyyden käytännön vaikutukset Suomelle olisivat melko rajalliset, koska poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen länteen täydentyy nyt puolustuksella. Baltian Nato-joukkoihin tai ilmavalvontaan osallistuminen on todennäköistä.

Puolustusvoimien BMP-2-rynnäkköpanssarivaunu osallistui Niinisalossa Arrow 22 -taisteluharjoitukseen 4. toukokuuta.

12.5. 6:00

STT

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käytännön seuraukset eivät juuri tavalliselle kansalaiselle näkyisi. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jäsenyys paljolti täydentää aiemmin tehtyjä linjavalintoja.

Lue lisää: Lue tästä viidessä minuutissa kaikki oleellinen Suomen Nato-päätöksestä

1. Ulkopolitiikan liikkumavara säilyy

Suomen ulkopolitiikan liikkumavara ei Nato-liittoutumisen myötä kapene, sanoo vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen Ulkopoliittisesta instituutista. Päinvastoin jäsenyys todennäköisesti helpottaa kantojen muodostamista, kun poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen länteen viedään nyt päätökseen myös puolustuksen osalta.

”On tärkeää, että näitä kaikkia kolmea aluetta pystytään tarkastelemaan kokonaisuutena”, Piirainen sanoo.

Nato

Poliittinen ja sotilaallinen liitto, jonka tärkein tehtävä on taata jäsenmaidensa turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin.

Nato-maat ovat sitoutuneet yhteiseen puolustukseen peruskirjansa 5. artiklan mukaisesti: hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan.

Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

Tärkein päätöksentekoelin on neuvosto. Se tapaa eritasoisissa kokoonpanoissa, ja sen puheenjohtaja on Naton pääsihteeri.

Naton Euroopan-joukkojen komentaja on perinteisesti Yhdysvalloista. Naton poliittinen (Bryssel) ja sotilaallinen päämaja (Mons) sijaitsevat Belgiassa.

2. Suomi ei sitoudu USA:n linjaan tai sotiin

Piiraisen mukaan Yhdysvaltain ja Naton välille ei pidä tehdä yhtäläisyysmerkkejä. Eurooppalaiset Naton jäsenmaat ovat arvostelleet äänekkäästi amerikkalaisten sotia Vietnamissa tai Irakissa – puhumattakaan, että olisivat osallistuneet niihin.

”Jäsenyys velvoittaa osallistumaan Naton artikla viiden mukaisiin operaatioihin, ei edes Nato-kriisinhallintaoperaatioihin ja vielä vähemmän jonkun jäsenmaan kansallisiin operaatioihin”, Piirainen sanoo.

Suomalaisia sotilaita ei lähetettäisi ulkomaille vastoin henkilöiden omaa tahtoa. Perustuslakiin kirjattu maanpuolustusvelvollisuus rajoittuu Natossakin oman maan puolustamiseen.

Lue lisää: Suomi on jo nyt Nato-yhteen­sopivampi kuin osa sen jäsenmaista, sanoo kenraalimajuri evp. Pekka Toveri – näin se näkyy armeijassa

3. Upseereja Nato-esikuntiin

Upseereilla jäsenyys merkitsisi uusia työtilaisuuksia Naton esikunnissa. Professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi määräksi joitakin kymmeniä.

”Se ei tietenkään ole ihan pieni määrä, koska se todennäköisesti kohdistuisi yleisesikuntaupseereihin, joita ei Suomessa niin mahdottoman paljon ole”, Koivula sanoo.

Varussotilaat ovat olleet mukana Nato-harjoituksissa jo nyt, ja osallistuminen kansainvälisiin sotaharjoituksiin saattaisi Koivulan mukaan lisääntyä.

Lue lisää: Suomalaiset harjoittelivat Niinisalossa Nato-kavereiden kanssa: tehtävä ei ole helpoimmasta päästä – näin siinä onnistuttiin

4. Vaikutus puolustusmenoihin pieni

Asevelvollisuuteen tai varussotilaskoulutukseen ei ole tulossa muutoksia Naton myötä.

Suomen puolustusmenoihin Nato-jäsenyyden on arvioitu tuovan noin 1–1,5 prosentin korotuksen nykyiseen puolustusbudjettiin. Naton tavoitteen puolustusmenojen kahden prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta Suomi täyttää pääosin hävittäjähankinnan ansiosta, mutta voi olla, ettei puolustusmenojen nousu jää aiempien arvioiden mukaan tilapäiseksi.

5. Ei ydinaseita Suomeen

Ydinaseiden tai ulkomaisten tukikohtien tuloa rauhan aikana Suomeen asiantuntijat pitävät teoreettisena vaihtoehtona.

Ydinpelote ei synny siitä, että aseita on jokaisessa maassa, Piirainen muistuttaa. Ulkomaisille joukoille on puolestaan ollut Naton itäisissä jäsenmaissa toistaiseksi enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

”Suomen puolustus on oikein mitoitettu, meillä ei ole puutetta joukoista tai tukikohdista”, Piirainen sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut