Pirkanmaalaisedustaja nostaa esiin yhden riskin Nato-hakemuksessa: ”Edustajat ovat vähän tuuliviirejä”

Valkoisen savun nousua odotetaan torstaina niin presidentinlinnasta kuin myös valtioneuvoston linnasta.

Kansanedustajia eduskunnan istuntosalissa 6. marraskuuta 2021.

12.5. 5:00

Aamulehti

Torstaina 12. toukokuuta Suomessa liputetaan suomalaisuuden päivän kunniaksi. Päivästä on muotoutumassa historiallinen muullakin tapaa, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo Nato-kantansa. Ilmoituksella on suuri merkitys.

Presidentti Niinistö on näkyvä arvojohtaja. Vuoden 2018 presidentinvaalissa hän sai ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, joten hänet valittiin jatkoon ilman toista kierrosta.

Tämä oli poikkeuksellista. Itse asiassa se oli ensimmäinen kerta suoran kansanvaalin historiassa, kun ehdokas valittiin ensimmäisellä kierroksella. Niinistön suosiota lisäsi se, että hän oli valitsijayhdistyksen ehdokas.

On selvää, että presidentin näkemys vaikuttaa monen mielipiteeseen. Tosin mittausten mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on jo korkealla. Ylen viimeisessä mittauksessa se oli 76 prosenttia. Jäsenyyttä vastustavia kirjattiin 12 prosenttia. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa.

On väläytelty, että Niinistön ulostulon jälkeen kannatusmittari voi pompahtaa yli 80 prosentin.

Jäsenyyden vankkaa tukea presidentti on matkan varrelle toistanut moneen kertaan. Nato-jäsenyyden kannatuksen on oltava niin hyvä, että päätöksen kanssa voivat elää myös ne, jotka vastustavat jäsenyyttä.

Samaan aikaan presidentin kanssa kantansa kertoo myös pääministeri Sanna Marin (sd.), presidentin kanslia vahvisti keskiviikkona iltapäivällä Helsingin Sanomille. Sdp:n puoluevaltuusto kokoontuu puolestaan lauantaina.

Nyt kun kansa kuulee torstaina sekä presidentin että pääministerin ilmoitukset, koordinointi on toiminut hyvin. Jo nyt voidaan rivien välistä ennustaa, mitä johtajamme kertovat. Kun he kertovat näkemyksensä samana päivänä, viesti on entisestään vahvempi.

Monet aiemmin Marinia arvostelleet ovat kääntämässä palttootaan. Pääministeri on ottanut maan turvallisuusratkaisun napakasti hyppysiinsä. Sitä kauan kaivattua johtajuutta on löytynyt. Hän heräsi nopeasti tilanteen vakavuuteen. Kertoihan Marin vielä alkuvuodesta, ettei hän uskonut Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä tällä hallituskaudella.

On myös hyvä nähdä, että presidentin ja pääministerin soitto on alkanut kulkea samaa tahtia. Muistamme monet alkukompuroinnit. Niinistön ehdottama koronanyrkki ei kelvannut Marinille. Eripuraa syntyi myös siitä, missä järjestyksessä ulkopolitiikan johto kommentoi Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tapausta.

Kun kyseessä on Suomen turvallisuus, niin silloin on puhallettava yhteen hiileen. Se on tärkeä viesti ei vain suomalaisille, vaan myös ulkomaille ja etenkin Nato-maille, jotka viime kädessä hyväksyvät Suomen puolustusliittoon.

Sekä presidentti että pääministeri tekivät oikein, kun panttasivat kantaansa näinkin myöhäiseen ajankohtaan. Näin taattiin vapaan keskustelun ja mielipiteiden mahdollisuus.

Totta kai on kuulunut soraääniä, joiden mukaan Naton vaihtoehdoille olisi jäänyt liian vähän tilaa. Suomessa on sananvapaus, mielipiteensä saa kertoa niin poliitikot kuin tavalliset kansalaiset.

Mielipiteitä kuullaan lisää myös eduskunnassa, kun se alkaa käsitellä mahdollista päätöstä hakemuksen jättämisestä. On arvioitu, että eduskunta voisi nopeimmillaan saada käsitellyksi päätöksen ensi maanantaina. Aikataulu on kiinni siitä, miten kauan edustajat puhuvat. Yleinen käsitys on, ettei useiden tuntien maratonpuheita kuultaisi lainkaan.

Nato-ovi ei ole vielä levällään, mutta kovasti sitä on kammettu auki tällä viikolla. Sillä välin, kun kansa odottaa ”valkoisen savun” nousemista presidentin linnasta, vierailuja tehdään moneen suutaan ja yhä useampi ministeri on tullut ulos myönteisen Nato-kantansa kera, viimeisenä tuore maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.).

Ennen Nato-kielteinen poliitikko tiivisti asian niin, että maailma on pienille kansakunnille tyly. Niin se voi olla. Vaikka Suomi on määrätietoisesti kehittänyt omia asevoimiaan, antaa liittoutuminen lisäturvan. Se antaa toivottavasti mahdollisuuden jatkaa normaalia elämää ja ennen kaikkea pelotteen siitä, että Suomen maaperälle ei kannata tulla.

Vaikka Nato-tie näyttää nyt sileältä, takapakkeihin on varauduttava. Yksi kriittinen asia on aikataulu.

On olemassa pieni mahdollisuus, että Suomen ja Naton välinen liittymissopimus tulisi takaisin eduskuntaan vasta ensi vuonna siinä vaiheessa, kun Suomessa istuu uusi eduskunta huhtikuun vaalien jälkeen.

Kansanedustaja, ulkoasianvaliokunnan varajäseneksi Ilkka Kanervan tilalle valittu Pauli Kiuru (kok.) nostaakin esille jäsenyyden plussia, mutta myös riskin siitä, milloin liittymissopimus tulee takaisin eduskuntaan. Aikatauluun vaikuttaa se, miten nopeasti muut Nato-maat hyväksyvät Suomen hakemuksen.

”Edustajat ovat vähän tuuliviirejä. Vaalien alla ja vaalikoneissa he voivat olla puoltavia, mutta eduskunnan suuressa salissa tai valiokunnissa uusi edustaja ei ole vielä sitoutunut mihinkään, vaikka puolue olisikin sitoutunut. Siksi nopea käsittely olisi ensiarvoisen tärkeätä.”

Sitä ja tasatahtisuutta Ruotsin kanssa toivovat monet muutkin.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut