”Ei ole oikein, että naisille jää kaikki hoivatyö” – Tiina Elovaara ja Iiris Suomela tietävät, miksi äidit uupuvat niin pahasti Suomessa

Tutkimuksen mukaan äidit uupuvat vahvan tasa-arvon maissa. Iiris Suomela ja Tiina Elovaara kertovat, miten ongelma saadaan ratkaistua. Suomela viettää äitienpäivää sukunsa kanssa Tampereella. Elovaaralla on äitienpäiväksi kaksi toivetta.

Entinen kansanedustaja Tiina Elovaara viettää ensimmäistä äitienpäiväänsä. Vihreiden sijaistavalla puheenjohtajalla Iiris Suomelalla päivä on toinen. Kumpikaan ei yllättynyt kansainvälisen tutkimuksen johtopäätöksistä, joiden mukaan korkean tasa-arvon maissa äidit uupuvat.

8.5. 6:00

Aamulehti

Moni pitää Suomea tasa-arvon tyyssijana, jossa kumpikin vanhempi voi luoda uraa, ja jossa arki jaetaan tasan. Siksi tuore kansainvälinen tutkimus yllättää. Sen mukaan äidit ovat uupuneempia vahvan tasa-arvon maissa verrattuna maihin, joissa tasa-arvo on heikko. Tämä näkyi suomalaisäitien vastauksissa. Moni kokee olevansa kodin ja työn puserruksessa.

Kuinka tässä näin on käynyt? Kysyimme kahdelta tamperelaiselta politiikassa vaikuttaneelta äidiltä, miten he kokevat työnjaon. Kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela viettää toista äitienpäiväänsä ja sinisten entinen kansanedustaja Tiina Elovaara ensimmäistään.

Entinen kansanedustaja Tiina Elovaara ja vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ovat kiireisiä pikkulasten äitejä. Molemmat ovat tyytyväisiä siitä, että heidän puolisonsa jakavat arjen työt tasan.

Naiset pitävät vapaita

Suomela ei ollut yllättynyt tuloksesta. ”Vanhemmuus on meillä edelleen sukupuolittunutta, mikä näkyy uupumuksena. Vanhempainvapaat ovat jakaantuneet epätasaisesti. Yli 90 prosenttia vapaista on naisten pitämiä.”

Monissa perheissä on voitu ennen lapsen syntymää jakaa kotityöt tasan, mutta syntymän jälkeen toiselle vanhemmalle tulee erilainen rutiini lapsen ja kodin hoitamiseen. ”Vaakakuppi keikahtaa silloin niin, että äidit tekevät enemmän kuin isät.”

Tämä on iso ongelma, sillä kummallakin pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet niin vauvanhoitoon kuin oman uransa kehittämiseen. ”Suomi ei ole tasa-arvon lintukoto, vaikka niin välillä uskotellaan.”

Iiris Suomela

Ikä: 28.

Kotipaikka: Tampere.

Työ: Vihreiden kansanedustaja vuodesta 2019, sijaistaa puheenjohtaja Maria Ohisaloa.

Muita luottamustoimia: Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Aluevaltuutettu Pirkanmaalla.

Opinnot: Opiskellut yhteiskuntatieteitä.

Perhe: Puoliso ja yksivuotias lapsi.

Poliitikoilla lyhyet vanhempainvapaat

Suomelan ja hänen puolisonsa esikoinen on 1,5-vuotias. Suomela piti vanhempainvapaata puoli vuotta ja puoliso toisen puoli vuotta. ”Kansanedustajan työ on niin vaativaa, että puolison pitää tehdä vähintään se puolet, että tämän työn hoitaminen olisi mahdollista.”

Eduskunnasta on tällä vaalikaudella ollut moni edustaja vanhempainvapaalla. Yleensä poliitikot pitävät lyhyitä vapaita. ”Jos täältä on vanhempainvapaalla vuoden, niin sitä pidetään pitkänä aikana. Muualla ajatellaan, että vuosi on lyhyt aika, kun otetaan huomioon, että lasta voi hoitaa kotona kolmivuotiaaksi asti.”

Suomelan mukaan ennen monella oli se oletus, että kansanedustajalla on kotona joku, joka hoitaa kaiken arkeen liittyvän. ”Nyt valtaosa myös edustajien puolisoista käy töissä. Kotirouvia on harvassa.”

Kotipalvelu monen turva

Mitä voidaan tehdä, jotta uupumusta voidaan ehkäistä? Suomelan mukaan kunnalliset palvelut ovat avainasemassa. Lapsiperheiden kotipalvelu on tärkeätä, mutta siitä on nipistetty monissa kunnissa.

”Kaikkien lapsiperheiden pitäisi olla kotipalvelun ulottuvilla. Erityisesti pienipalkkaisten, mutta vaativissa ammateissa olevien vanhempien, kuten terveydenhuollon ammattilaisten, on tarvittaessa saatava apua. Heiltä kysytään usein, voivatko he jäädä ylitöihin. Jos he jäävät, niin silloin on julkisten palvelujen oltava kunnossa, jotta he jaksaisivat sekä työelämässä että arjessa.”

Kotipalvelu on tärkeä myös perheille, joilta puuttuu tukiverkko. Suomela tietää, että esimerkiksi Tampereella kaikki eivät saa kotipalvelua, vaikka sitä tarvitsisivat. ”Jonot ovat voineet olla kuukausia. Nyt niitä on saatu vähän lyhennettyä. Äidillä voi olla uupumista tai synnytyksen jälkeistä masennusta. Hän ei voi odottaa pitkään apua, vaan sitä on saatava nopeasti lastenhoitoon ja kodin töihin. Puhumme muutamasta päivästä tai seuraavasta viikosta.”

Apua voidaan tarvita myös silloin, jos vauva ei nuku kunnolla. ”On tuurista kiinni, mikä on vauvan terveydentila, ja kuinka hyvä nukkuja hän on. Joskus pieni hengähdystauko vanhemmille on tarpeen.”

Henkilöstöpulaan löydyttävä ratkaisu

Parasta ennaltaehkäisyä Suomelan mielestä onkin, että kotipalvelu pannaan kuntoon ja varmistetaan se, että mielenterveyden ongelmiin saa ajoissa apua. ”Kuntien on vastattava henkilöstöpulaan. Sosiaalityöntekijöistä ja lastenhoitajista on pulaa Tampereella.”

Suomela jatkaa, että työolot on saatava kuntoon samoin kuin palkkaus. ”Lastenhoitajat ovat yksi Suomen pienipalkkaisimmista ammattiryhmistä. Jos palkka on niin pieni, että sillä hädin tuskin selviää asunto- ja ruokamenoista, on selvää, ettei ala houkuttele.”

Suomela kaipaa joustavuutta neuvolajärjestelmään ja sen ajanvarauksiin. ”Olisi hyvä, että perheellä olisi sama hoitaja. Pahimmillaan pääkaupunkiseudulla joka neuvolakäynnillä on voinut olla eri henkilö. Kun saa mennä tutun hoitajan luokse, kynnys puhua ongelmista on alhaisempi.”

Hän pohtii, että Suomessa on vallalla pärjäämisen kulttuuri. ”Se tarkoittaa, että äitien odotetaan selviävän kaikesta. Aika yksioikoisesti ajatellaan, että äidin pitäisi olla kiitollinen lapsesta, ja että lapsi itsessään korjaa kaiken. Mutta jos kuormitus on kovaa, ja jos lisäksi on terveysongelmia, niin tilanne ei korjaannu sillä, että ihminen sisuuntuisi ja päättäisi selvitä kaikesta. Liioin ei saisi syntyä tilannetta, jossa äiti kokee epäonnistuneensa.”

Lapsi kulkee mukana

Äitienpäivää Suomela viettää perheensä kanssa Tampereella. ”Päivä on sukutapahtuma, tapaan omaa äitiäni ja isoäitiäni. Muutoin päivä sujuu varmasti rauhallisesti.”

Suomela on kiertänyt puoluejohtajan roolissa ahkerasti ympäri Suomea. ”Lapsi on ollut usein mukana, joten erilaiset kokoukset ja tapaamiset ovat tullee tutuiksi. Panostamme siihen, että meidän kokoontumisiin on helppo tulla lasten kanssa.”

”Kun tyttäremme syntyi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan riehui taustalla. Mietin, mitä kirjoitan vauvakirjaan. En kirjoittanut sodasta. Ajattelen, että meidän on pakko uskoa hyvään, Tiina Elovaara sanoo.

Haastatteluja myös miehistä

Eduskunnan vuonna 2019 jättänyt Elovaara sai esikoisensa tänä keväänä. Hänkään ei yllättynyt tutkimuksen tuloksesta. ”Kun puhutaan lapsiperheiden arjesta, niin keskustelu pyörii edelleen naisten ympärillä. Tämän ei pitäisi olla sukupuolikysymys.”

Samalla Elovaara heittää juttuaiheen. Monet haluavat tehdä jutun siitä, miten uraa tekevä nainen yhdistää työn ja arjen. ”Haluaisin nähdä haastattelun, jossa kysytään miehiltä, miten he yhdistävät perhe-elämän ja uransa.”

Elovaara myöntää, että hänestä on tullut hyvin kriittinen suorittamiskulttuuria kohtaan, oli sitten kyse miehestä tai naisesta.

Jos on mukana valtakunnan tason politiikassa, se vaatii paljon lähiomaisilta. ”On toki paljon muitakin ammatteja, joissa on sama tilanne.”

Elovaara luonnehtii, että henkilö, jolla on mieleinen työ ja perhe, on etuoikeutetussa asemassa, oli sitten ammatti mikä tahansa. ”Tiedämme, että Suomessa on valtavasti ihmisiä, joilla ei ole uraa, eikä perhettä, vaikka he sitä toivoisivat.”

Tiina Elovaara

Ikä: 35.

Kotipaikka: Tampere.

Työ: Yhteiskuntasuhteiden neuvonantaja viestintätoimistossa.

Aiempi ura: Kansanedustaja 2015–2019, ensin perussuomalaisten, sen jälkeen sinisten riveissä. Entinen kaupunginvaltuutettu, nyttemmin ei vaikuta enää puoluepolitiikassa.

Opinnot: Aikuiskasvatustieteen kandidaatti.

Rakenteet eivät ole ajassa

Elovaara ajattelee samalla tavalla Suomelan kanssa siitä, että naisilta odotetaan onnistuvan kaikki. ”Tiedämme, että niin onnistuukin, mutta ei ole oikein, että naisille jää kaikki hoivatyö. Ongelmana on, että työelämän rakenteet eivät ole vieläkään kiinni ajassa.”

Elovaara on vanhempainvapaalla vuoden loppuun, mahdollisesti pitempäänkin. Hän ei ota kantaa siihen, minkä pituisen vapaan hän olisi pitänyt, jos ura poliitikkona olisi jatkunut. ”Jokainen tekee omat valintansa, kukaan ei voi arvottaa vapaiden pituuksia toisten puolesta.”

Suomi tunnetaan tasa-arvoisena maana, mutta kuten tutkimus osoittaa, niin tekemistä riittää. ”Meillä on hyvin järjestetyt palvelut, varhaiskasvatus, neuvolat ja koulujärjestelmä suhteessa moniin muihin maihin, mutta ne eivät yksistään riitä. Suorittamiskulttuuri, naisten tekemä metatyö ja itseen kohdistuva vaativuus ovat syitä sille, miksi täällä eletään edelleen tasa-arvon murrosta.”

Tiina Elovaaran esikoinen syntyi kevättalvella. Haastattelun aikana lapsi nukkuu ulkona. Läheiseen puuhun kyyhkyt ovat tehneet pesän. ”Lapsen syntymä on tietysti valtavan iso asia, parasta mitä minulle on tapahtunut. Lapsi oli pitkäaikainen haaveemme. Tiedän, ettei kaikki ole itsestään selvää. Koin keskenmenon ennen tätä raskautta.”

Elovaara on puhunut julkisesti uupumuksestaan elämänsä ruuhkavuosien aikana, jolloin hän oli kansanedustajana. ”Olemme kokonaisvaltaisia olentoja. Vaikka ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, paljonko stressi vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, niin koen, että kova stressitaso voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti niin itseen kuin läheisiin.”

Päivä on monille vaikea

Äitienpäivä saa Elovaaran mietteliääksi. ”Tunnen helpotusta siitä, että saan elää tätä hetkeä ja olla läsnä perheelleni. Oma äitini menehtyi vakavaan sairauteen jo 42-vuotiaana. Myös äidinäitini kuoli noin kuusikymppisenä. Nämä menetykset asettavat minulle horisonttia siitä, että aika on rajallista. Jokaisen pitää löytää oman elämän merkitys.”

Hän tietää, miten äitienpäivä voi olla monelle erityisen kipeä. ”On lapsettomia ja eroperheitä. Myös lapsettomuudessa ja yksinäisyydessä on useita erilaisia muotoja. Painotan, miten etuoikeutettua on keskustella siitä, jos on saanut perustettua haluamansa perheen.”

Elovaara kertoo nauttivansa täysin siemauksin vanhempainvapaasta. Se tuo myös hengähdystaukoa työelämästä.

Sekä Elovaara että Suomela eivät sovi tutkimuksen synkän kuvan muottiin, sillä molempien perheissä hoitovastuu jaetaan puoliksi.

”Mieheni oli vapaalla lapsen syntyessä. Myöhemmin hän aikoo ottaa vapaata lisää. Tämä on tärkeää, koska meillä ei ole Tampereella läheisten tukiverkkoa. Olemme onneksi saaneet kotipalvelua kaupungilta”, Elovaara sanoo. Hän kannustaakin perheitä hakemaan kotipalvelua.

Tytär saa pian nimen

Äitienpäivän lähestyessä Elovaaran puoliso kysyi, millaisia toiveita äidillä on. ”Sanoin, että toiveeni on, että olemme yhdessä. Lisäsin tosin, että kakkua voitaisiin syödä.”

Elovaaran esikoistytär saa pian nimen, Aida. ”Pispalan kirkko on ollut niin varattu, että ristiäisiä ei ole vielä saatu pidettyä.”

Elovaara ei paljasta, onko perheellä haaveissa saada lisää lapsia. ”Katsotaan, nyt on vielä univajetta päällä. Olen myös oppinut, ettei raskaus ole itsestään selvää. Tie lapsemme vanhemmaksi oli pitkä.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut